Mitä kaste on?
Mistä siis puhumme, kun puhumme kasteesta? Tässä yksinkertainen määritelmä: se on seremonia, jossa henkilö upotetaan veteen. Siitä on kysymys. On siis kysymys seremoniasta, jossa ihminen kastetaan upottamalla hänet veteen. Tässä aivan takanani on lattian alla vesiallas, jossa kastamme ihmisiä.
Teemme niin, koska siihen kehotetaan Uudessa Testamentissa -- Puhuimme jo lähetyskäskystä ja Pietarin saarnasta helluntaina, jossa hän kehotti niitä, jotka kuulivat ja uskoivat, ottamaan kasteen. Tutkikaamme sanaa, jotta pääsemme ymmärrykseen tässä asiassa. Uudessa Testamentissa käytetään kahta kreikankielen verbiä kasteesta puhuttaessa: bapto ja baptizo. Bapto on näistä kahdesta harvemmin käytetty. Se esiintyy ainoastaan neljä kertaa Uudessa testamentissa ja se tarkoittaa "kastaa" johonkin, esimerkiksi kun puhuttiin esineen upottamisesta väriliuokseen värjättäessä. Eli bapto tarkoittaa upottamista.
Baptizo on bapto-sanan vahvennus. Kreikkalaisilla oli tapana lisätä tiettyjä kirjaimia sanaan silloin, kun haluttiin lisätä sen vaikutusta. Sanaa baptizo käytetään Uudessa Testamentissa hyvin, hyvin monta kertaa. Se tarkoittaa "täydellistä upottamista" ja sitä käytetään kreikankielessä myös tarkoittamaan hukkumista. Siitä ymmärrämme miten täydellisestä upottamisesta siinä on kysymys. Latinaksi immersio tai submersio. Substantiivia "kaste" -- baptismas -- käytetään Apostolien teoissa aina tarkoittamaan kristityn upottamista veteen. Eli siitä on kysymys kasteessa: se on seremonia, jossa evankeliumiin uskova henkilö upotetaan veteen. Itse asiassa verbit bapto ja baptizo sekä substantiivi baptismas olisi voitu kääntää sanalla "upottaa" ja "upotus", ja niin olisi ehkä päästy monesta ongelmasta, mutta Raamatussamme ne on käännetty "kastaa" tai "kaste". Tämä johtuu siitä, että näiden sanojen merkitykset ovat niin lähellä toisiaan. Joka tapauksessa nämä sanat tarkoittavat "upottamista".
Itse asiassa kreikkalaisilla on eri sana tarkoittamaan "pirskottamista" tai "vihmomista": rhantisanti tarkoittaa "veden pirskottamista" tai "vedellä vihmomista" -- se on siis aivan eri sana kuin kaste tai kastaminen. Emme siis puhu veden "pirskottamisesta" tai "vihmomisesta", koska Raamatussa ei ole sellaista seremoniaa, jossa valeltaisiin tai vihmottaisiin ihmistä vedellä. Aina kun Raamatussa puhutaan "kasteesta", tarkoitetaan "upottamista" eli ihmisen painamista veden alle. Aina kun Uudessa Testamentissa käytetään kaste-sanaa, edellytetään tai sallitaan upottaminen. Tämä on niin selvää, että jopa John Calvin, joka asettui periaatteessa lasten kastamisen kannalle (pirskottamalla), kirjoittaa: "Sana 'kastaa' tarkoittaa 'upottaa'.
Kukaan kielitieteilijä ei voi esittää mitään muuta. On varmaa, että alkuseurakunta käytti upotuskastetta. Tätä vastaan ei voida väittää, tästä asiasta ei tarvitse eds keskustella enempää".
Verbejä bapto ja baptizo ei käytetä koskaan passiivissa. Toisin sanoen, vettä ei tarkoiteta koskaan valeltavan, pirskotettavan tai levitettävän esimerkiksi koskettamalla, niinkuin on tapana hyvin suuressa osassa kirkkoa nykyään. Pirskotetaan, valellaan tai kosketetaan veteen kastetulla sormella otsaan tai muualle päähän. Näitä verbejä ei kuitenkaan käytetä kreikankielessä koskaan passiivisessa merkityksessä, niin että vettä laitettaisiin jonkun päälle. Niitä käytetään aina merkitsemään sitä, että joku laitetaan veteen. Aina kun luet Uudesta Testamentista kasteesta -- varsinaisesta kastetapahtumasta -- sanat tarkoittavat ainoastaan upottamista.
Matteuksen 3. luvussa, jakeessa 6 kerrotaan Johannes Kastajasta "hän kastoi heidät Jordanin virrassa". Heidät kastettiin Jordanin virrassa. He tulivat alas joelle ja heidät kastettin siellä. Jokea ei viety heidän luokseen; he tulivat joelle. Matteus 3:16:ssa sanotaan: "Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä". Jeesus siis astui veteen...ja nousi vedestä. Tämä kertoo selvästi, että Hän meni veteen, jotta Hänet voitaisiin upottaa veteen, sitähän sana kastaa tarkoittaa alkukielellä.
Johanneksen evankeliumin 3. luvussa, jakeessa 23 kerrotaan, että Johannes valitsi kastepaikaksi Jordan-virrasta kohdan, joka oli syvä: "Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä". Toisin sanoen kaikista Jordan-virran kohdista Johannes valitsi nimenomaan sen paikan, jossa oli syvää. Vesi oli siinä kohtaa niin syvää, että ihmiset voitiin siinä upottaa -- siitä tässä raamatunkohdassa on kysymys. Markus kertoo 1. luvun jakeessa 5: "Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heitä Jordanin virrassa". Muistathan Apostolien tekojen kohdan luvussa 8, jossa Filippus kohtasi etiopialaisen eunukin ja miten tämä sanoo jakeessa 36: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" ja jakeessa 38 kerrotaan: "Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet."
Tätä siis tarkoittaa kaste. Tätä tarkoittaa baptizo. Kaste on seremonia, jossa ihminen upotetaan veteen. Se on ainoa Uuden Testamentin tuntema kaste -- se ei tunne veden pirskottamista, valelemista tai vedellä koskettamista eikä se tunne varsinkaan mitään sen kaltaista kuin vauvojen kastaminen. Käsittelen tätä asiaa, koska se on hyvin tärkeä asia. Monet teistä ovat varmastikin samaa mieltä kanssani näistä asioista.
Uudessa Testamentissa ei siis esiinny sellaista asiaa kuin veden pirskottaminen, valelu tai vedellä koskettaminen tai vauvojen kastaminen.
Kaste oli tapahtuma, jossa aikuinen ihminen upotettiin veteen. Sillä oli suuri hengellinen merkitys, ja kasteen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla. Käsittelen myöhemmin tätä aihetta: että kasteen hengellinen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla.
Perusteita uskovienkasteen raamatullisuudesta:
Perus asetus kateesta: "Joka uskoo ja kasteaan,se pelastuu." [Jeesus]
Koska usko on ennen kastetta,kaste on sen sinetti,vahvistus ja vakuus,mitä Jumala on jo Sanansa julistuksen kautta uskovalle ilmoittanut.
Tätä vahvistaa Aabrahamin usko ja ympärileikkaus. (Room 4:1.)
kaste on opetuslapseuden merkki,joka suoritetaan julkisesti,tunnutaudutaan Kristuksen seuraajaksi. (Tavallaan paluuta siitä ei ole,koska siinä kuollaan synnille ja maailmalle,tunnustaudutaan Kristuksen omaisuudeksi lopuksi elämää.) Lapsikasteessa ei voi tätä tapahtua, joka kuitenkin on kasteen perusmerkitys,koska yksikään lapsi ei kasteenkaan jälkeen ole aikuistuessaan "valmis" opetuslapsi,joka olisi kuollut synnille ja maailmalle,johon hänet (muka) kasteessa haudattiin vauvana.
Kaste voi vahvistaa uskoa, mutta ei koskaan korvata sitä,usko on aina kasteen edellytys.
Apt 2:38 "Pietari sanoi heille,tehkää parannus,ja OTTAKOON kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi,niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Tässäkään ei puhuta kastetavasta mitään,vaan parannuksenteon jälkeen tuli ottaa kaste, niin pelastus olisi valmis ja täydellinen,ei siis tullut pitkittää kasteelle menoa,vaan heti,kun kerran oli lähdetty Jeesuksen seuraajaksi,ei siis ole niin,että vasta kaste pesee synnit pois,vaan se sinetöi uskon kautta pelastuksen,ja antaa sille julkisen todistuksen.
Apt 8:12. "Mutta kun he nyt USKOIVAT Filipposta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, he OTTIVAT kasteen, sekä miehet että naiset. [... 36] Tietä kulkiessaan he tulivat veden ääreen. Hoviherra sanoi: Tässä on vettä. Mikä siis estää kastamasta minua? Silloin Filippos sanoi hänelle: Jos sinä uskot sydämestäsi,niin se tapahtukoon. Hoviherra vastasi. Minä uskon,että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.Hän käski pysäyttää vaunut,ja he molemmat astuvat veteen,ja Filippos kastoi hänet."
On aivan selvää,että kun Filippos kastoi hoviherran, hän kasti hänet kokonaan veden alle,valelu ei ole kastamista,vaan pirskottamista tai valelua. Molemmat astuivat veteen,aivan samoin kuin Johanneksen kastaessa Jeesusta, molemmat seisoivat Jordan virrassa.
10:47."Ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän hengen niin kuin mekin."
Pyhää henkeä ei siis saada kasteen seurauksena, nämä kastettavat olivat jo saaneet Pyhän Hengen kasteen ,ennen vedellä kastamistaan. Kun lapsikasteen omaavat väittävät lapsikasteen yhteydessä saatavan myös Pyhän hengen joka olisi siinä vesitilkakkasessa mukana. Tuo yllä luettu Raamatun sana kumoaa sellaisen harhan. Ja se myös todistaa sen, että Pyhän hengen kaste on eri tapahtuma kuin uudestisyntyminen, kiistattomasti,mikäli ollaan kuuliaiset Raamatun sanalle?
Vanginvartijan perhekunnan pelastuminen:
Apt 16:30. "Herrat,mitä minun pitää tehdä,että pelastuisin? He vastasivat: USKO Herraan Jeesukseen niin sinä palstut,sinä,ja sinun perhekuntasi. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja KAIKILLE,jotka olivat hänen kodissaan. Hän otti heidät mukaansa samalla yön tunnilla ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti."
Kun vartija kysi,mitä pitää tehdä,että pelastuisi? Ei apostolit sanoneet,että pitää kastattaan ja pestä pois synnit kasteessa, EI,vaan,että USKO Herraan Jeesukseen,niin sinä pelastut. Usko on avainsana kun etsitään pelastusta, ei kaste, kaste on aina uskon seuraamusta.
Apt 18:8. "Synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa tulivat Herraan uskoviksi. Myös monet korinttilaiset jotka olivat kuulemassa,tulivat uskoon,ja heidät kastettiin.
Taaskin, he kuulivat Sanan ja uskoivat sen sydämessään,niin he tulivat Herraan uskoviksi, ja sitten uskovaisina heidät kastettiin. Tätä uskoa ja pelastumista uskon kautta koko Raamattu todistaa ja tukee kauttaaltaan, alusta loppuun saakka. Kaste tulee uskon seuraamuksena ja on läheisesti ja kiinteästi yhteydessä pelastukseen, vaan ei pelasta kasteena.Kastevedessä ei ole pelastavaa voimaa,se on Krituksessa Jeesuksessa ja Hänen veressään ja elämän vedessä joka kumpuaa iankaikkiseen elämään Hänen haavainsa kautta.
Mistä siis puhumme, kun puhumme kasteesta? Tässä yksinkertainen määritelmä: se on seremonia, jossa henkilö upotetaan veteen. Siitä on kysymys. On siis kysymys seremoniasta, jossa ihminen kastetaan upottamalla hänet veteen. Tässä aivan takanani on lattian alla vesiallas, jossa kastamme ihmisiä.
Teemme niin, koska siihen kehotetaan Uudessa Testamentissa -- Puhuimme jo lähetyskäskystä ja Pietarin saarnasta helluntaina, jossa hän kehotti niitä, jotka kuulivat ja uskoivat, ottamaan kasteen. Tutkikaamme sanaa, jotta pääsemme ymmärrykseen tässä asiassa. Uudessa Testamentissa käytetään kahta kreikankielen verbiä kasteesta puhuttaessa: bapto ja baptizo. Bapto on näistä kahdesta harvemmin käytetty. Se esiintyy ainoastaan neljä kertaa Uudessa testamentissa ja se tarkoittaa "kastaa" johonkin, esimerkiksi kun puhuttiin esineen upottamisesta väriliuokseen värjättäessä. Eli bapto tarkoittaa upottamista.
Baptizo on bapto-sanan vahvennus. Kreikkalaisilla oli tapana lisätä tiettyjä kirjaimia sanaan silloin, kun haluttiin lisätä sen vaikutusta. Sanaa baptizo käytetään Uudessa Testamentissa hyvin, hyvin monta kertaa. Se tarkoittaa "täydellistä upottamista" ja sitä käytetään kreikankielessä myös tarkoittamaan hukkumista. Siitä ymmärrämme miten täydellisestä upottamisesta siinä on kysymys. Latinaksi immersio tai submersio. Substantiivia "kaste" -- baptismas -- käytetään Apostolien teoissa aina tarkoittamaan kristityn upottamista veteen. Eli siitä on kysymys kasteessa: se on seremonia, jossa evankeliumiin uskova henkilö upotetaan veteen. Itse asiassa verbit bapto ja baptizo sekä substantiivi baptismas olisi voitu kääntää sanalla "upottaa" ja "upotus", ja niin olisi ehkä päästy monesta ongelmasta, mutta Raamatussamme ne on käännetty "kastaa" tai "kaste". Tämä johtuu siitä, että näiden sanojen merkitykset ovat niin lähellä toisiaan. Joka tapauksessa nämä sanat tarkoittavat "upottamista".
Itse asiassa kreikkalaisilla on eri sana tarkoittamaan "pirskottamista" tai "vihmomista": rhantisanti tarkoittaa "veden pirskottamista" tai "vedellä vihmomista" -- se on siis aivan eri sana kuin kaste tai kastaminen. Emme siis puhu veden "pirskottamisesta" tai "vihmomisesta", koska Raamatussa ei ole sellaista seremoniaa, jossa valeltaisiin tai vihmottaisiin ihmistä vedellä. Aina kun Raamatussa puhutaan "kasteesta", tarkoitetaan "upottamista" eli ihmisen painamista veden alle. Aina kun Uudessa Testamentissa käytetään kaste-sanaa, edellytetään tai sallitaan upottaminen. Tämä on niin selvää, että jopa John Calvin, joka asettui periaatteessa lasten kastamisen kannalle (pirskottamalla), kirjoittaa: "Sana 'kastaa' tarkoittaa 'upottaa'.
Kukaan kielitieteilijä ei voi esittää mitään muuta. On varmaa, että alkuseurakunta käytti upotuskastetta. Tätä vastaan ei voida väittää, tästä asiasta ei tarvitse eds keskustella enempää".
Verbejä bapto ja baptizo ei käytetä koskaan passiivissa. Toisin sanoen, vettä ei tarkoiteta koskaan valeltavan, pirskotettavan tai levitettävän esimerkiksi koskettamalla, niinkuin on tapana hyvin suuressa osassa kirkkoa nykyään. Pirskotetaan, valellaan tai kosketetaan veteen kastetulla sormella otsaan tai muualle päähän. Näitä verbejä ei kuitenkaan käytetä kreikankielessä koskaan passiivisessa merkityksessä, niin että vettä laitettaisiin jonkun päälle. Niitä käytetään aina merkitsemään sitä, että joku laitetaan veteen. Aina kun luet Uudesta Testamentista kasteesta -- varsinaisesta kastetapahtumasta -- sanat tarkoittavat ainoastaan upottamista.
Matteuksen 3. luvussa, jakeessa 6 kerrotaan Johannes Kastajasta "hän kastoi heidät Jordanin virrassa". Heidät kastettiin Jordanin virrassa. He tulivat alas joelle ja heidät kastettin siellä. Jokea ei viety heidän luokseen; he tulivat joelle. Matteus 3:16:ssa sanotaan: "Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä". Jeesus siis astui veteen...ja nousi vedestä. Tämä kertoo selvästi, että Hän meni veteen, jotta Hänet voitaisiin upottaa veteen, sitähän sana kastaa tarkoittaa alkukielellä.
Johanneksen evankeliumin 3. luvussa, jakeessa 23 kerrotaan, että Johannes valitsi kastepaikaksi Jordan-virrasta kohdan, joka oli syvä: "Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä". Toisin sanoen kaikista Jordan-virran kohdista Johannes valitsi nimenomaan sen paikan, jossa oli syvää. Vesi oli siinä kohtaa niin syvää, että ihmiset voitiin siinä upottaa -- siitä tässä raamatunkohdassa on kysymys. Markus kertoo 1. luvun jakeessa 5: "Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heitä Jordanin virrassa". Muistathan Apostolien tekojen kohdan luvussa 8, jossa Filippus kohtasi etiopialaisen eunukin ja miten tämä sanoo jakeessa 36: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" ja jakeessa 38 kerrotaan: "Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet."
Tätä siis tarkoittaa kaste. Tätä tarkoittaa baptizo. Kaste on seremonia, jossa ihminen upotetaan veteen. Se on ainoa Uuden Testamentin tuntema kaste -- se ei tunne veden pirskottamista, valelemista tai vedellä koskettamista eikä se tunne varsinkaan mitään sen kaltaista kuin vauvojen kastaminen. Käsittelen tätä asiaa, koska se on hyvin tärkeä asia. Monet teistä ovat varmastikin samaa mieltä kanssani näistä asioista.
Uudessa Testamentissa ei siis esiinny sellaista asiaa kuin veden pirskottaminen, valelu tai vedellä koskettaminen tai vauvojen kastaminen.
Kaste oli tapahtuma, jossa aikuinen ihminen upotettiin veteen. Sillä oli suuri hengellinen merkitys, ja kasteen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla. Käsittelen myöhemmin tätä aihetta: että kasteen hengellinen merkitys voidaan välittää ainoastaan upottamalla.
Perusteita uskovienkasteen raamatullisuudesta:
Perus asetus kateesta: "Joka uskoo ja kasteaan,se pelastuu." [Jeesus]
Koska usko on ennen kastetta,kaste on sen sinetti,vahvistus ja vakuus,mitä Jumala on jo Sanansa julistuksen kautta uskovalle ilmoittanut.
Tätä vahvistaa Aabrahamin usko ja ympärileikkaus. (Room 4:1.)
kaste on opetuslapseuden merkki,joka suoritetaan julkisesti,tunnutaudutaan Kristuksen seuraajaksi. (Tavallaan paluuta siitä ei ole,koska siinä kuollaan synnille ja maailmalle,tunnustaudutaan Kristuksen omaisuudeksi lopuksi elämää.) Lapsikasteessa ei voi tätä tapahtua, joka kuitenkin on kasteen perusmerkitys,koska yksikään lapsi ei kasteenkaan jälkeen ole aikuistuessaan "valmis" opetuslapsi,joka olisi kuollut synnille ja maailmalle,johon hänet (muka) kasteessa haudattiin vauvana.
Kaste voi vahvistaa uskoa, mutta ei koskaan korvata sitä,usko on aina kasteen edellytys.
Apt 2:38 "Pietari sanoi heille,tehkää parannus,ja OTTAKOON kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi,niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."
Tässäkään ei puhuta kastetavasta mitään,vaan parannuksenteon jälkeen tuli ottaa kaste, niin pelastus olisi valmis ja täydellinen,ei siis tullut pitkittää kasteelle menoa,vaan heti,kun kerran oli lähdetty Jeesuksen seuraajaksi,ei siis ole niin,että vasta kaste pesee synnit pois,vaan se sinetöi uskon kautta pelastuksen,ja antaa sille julkisen todistuksen.
Apt 8:12. "Mutta kun he nyt USKOIVAT Filipposta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, he OTTIVAT kasteen, sekä miehet että naiset. [... 36] Tietä kulkiessaan he tulivat veden ääreen. Hoviherra sanoi: Tässä on vettä. Mikä siis estää kastamasta minua? Silloin Filippos sanoi hänelle: Jos sinä uskot sydämestäsi,niin se tapahtukoon. Hoviherra vastasi. Minä uskon,että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.Hän käski pysäyttää vaunut,ja he molemmat astuvat veteen,ja Filippos kastoi hänet."
On aivan selvää,että kun Filippos kastoi hoviherran, hän kasti hänet kokonaan veden alle,valelu ei ole kastamista,vaan pirskottamista tai valelua. Molemmat astuivat veteen,aivan samoin kuin Johanneksen kastaessa Jeesusta, molemmat seisoivat Jordan virrassa.
10:47."Ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän hengen niin kuin mekin."
Pyhää henkeä ei siis saada kasteen seurauksena, nämä kastettavat olivat jo saaneet Pyhän Hengen kasteen ,ennen vedellä kastamistaan. Kun lapsikasteen omaavat väittävät lapsikasteen yhteydessä saatavan myös Pyhän hengen joka olisi siinä vesitilkakkasessa mukana. Tuo yllä luettu Raamatun sana kumoaa sellaisen harhan. Ja se myös todistaa sen, että Pyhän hengen kaste on eri tapahtuma kuin uudestisyntyminen, kiistattomasti,mikäli ollaan kuuliaiset Raamatun sanalle?
Vanginvartijan perhekunnan pelastuminen:
Apt 16:30. "Herrat,mitä minun pitää tehdä,että pelastuisin? He vastasivat: USKO Herraan Jeesukseen niin sinä palstut,sinä,ja sinun perhekuntasi. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ja KAIKILLE,jotka olivat hänen kodissaan. Hän otti heidät mukaansa samalla yön tunnilla ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin heti."
Kun vartija kysi,mitä pitää tehdä,että pelastuisi? Ei apostolit sanoneet,että pitää kastattaan ja pestä pois synnit kasteessa, EI,vaan,että USKO Herraan Jeesukseen,niin sinä pelastut. Usko on avainsana kun etsitään pelastusta, ei kaste, kaste on aina uskon seuraamusta.
Apt 18:8. "Synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa tulivat Herraan uskoviksi. Myös monet korinttilaiset jotka olivat kuulemassa,tulivat uskoon,ja heidät kastettiin.
Taaskin, he kuulivat Sanan ja uskoivat sen sydämessään,niin he tulivat Herraan uskoviksi, ja sitten uskovaisina heidät kastettiin. Tätä uskoa ja pelastumista uskon kautta koko Raamattu todistaa ja tukee kauttaaltaan, alusta loppuun saakka. Kaste tulee uskon seuraamuksena ja on läheisesti ja kiinteästi yhteydessä pelastukseen, vaan ei pelasta kasteena.Kastevedessä ei ole pelastavaa voimaa,se on Krituksessa Jeesuksessa ja Hänen veressään ja elämän vedessä joka kumpuaa iankaikkiseen elämään Hänen haavainsa kautta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Raamattu kertoo että Jeesus ympärileikattiin lapsena:
Luuk.2:21
Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
Paavalin kirjeessä Kolossalaisille puolestaan kerrotaan että kaste on uuden liiton mukainen ympärileikkaus.
Kol.2:11
"ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta "
Mutta koska ensimmäinen kaste, käsintehty ympärileikkaus, se jonka Jeesus sai lapsena, oli kovin vajavainen, päätti Jeesus ottaa uudelleen kasteen vedessä. Raamattu sanoo että Johannes Kastajan messiaaninen kaste tehtiin joessa, ei astiasta, ja että tuo kaste tehtiin upottamalla:
Matt.3:6
"ja hän [Johannes Kastaja] kastoi heidät Jordanin virrassa"
Matt.3:16
"Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä..."
Varmaa on että kastaja ja kastettava seisoivat vedessä. Veteen mentiin ja sieltä noustiin pois. Sitä ei sanota kuinka syvällä he olivat, mutta joessa kun oltiin niin varmaan ainakin lanteita myöten.
Apostolien teoissa on myös kuvaus kasteesta. Siinäkin mentiin veteen.
Ap.t. 8
"Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he ASTUIVAT KUMPIKIN VETEEN, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet. Ja kun he olivat astuneet YLÖS VEDESTÄ...."
Upotettiinko kastettava kokonaan veteen? Tätä ei ole suoraan sanottu, varmaa on vain että mitään nykyisen kaltaista ev.lut/katol. roiskimis kastetta ei ole ollut.
Jos tutkimme Sanaa huomeemme kasteen kaksi tai kolme vaihetta (Room.6:4):
1. Entisen ihmisen hautaus
2. Uuden ihmisen synty hengestä ja
3. Uuden ihmisen ylösnousemus
Tuo veteen kokonaan upottaminen symboloi entisen korruptoituneen mielen hautaamista, ja nouseminen vedestä symboloi uudelleen syntymistä hengestä ja ylösnuosemusta. Vesi on kasteessa Jumalan Hengen symboli.
Hieman samoin kuin Kolossalaiskirjeessä, Paavali puhuu hautaamisesta kasteessa myös kirjeessään Roomalaisille
"Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan" (Room.6:4)
"ja hänessä te myös olette ympärileikatut... ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa" (Kol.2:11)
Uppokaste ei kelpaa paavisteille tai luterilaisille, koska se on Raamatussa kuvattu kaste, ja koska sen tekijät eivät olleet pikkuvauvoja, vaan suun tunnustuksen tehneitä uskovaisia. Kovin hankala olisikin luterilaisten värväreiden mennä ihmisten luokse ja saada nämä ottamaan Paavin kaste senjälkeen kun ihmisille on kerrottu tervettä oppia kasteesta ja kerottu muutama sana katolisen kirkon veritöistä. Mutta pikkuvauvapa ei voi sanoa ei, siksi hän on oivallinen kohde luterilaiselle manipuloinnille.
Varoitus niille jotka aikovat apostolisen kasteen ottaa: Ei ole syytä mennä helluntailaisten tai muiden höyrypäiden/riivattujen kasteeseen pelkästään sentakia että heillä on allasrakennuksia temppeleissään. Harhaoppista lahkoa ei kannata yhden riitin takia hyväksyä. Jos haluat uppokasteen, kysy joltakin tutulta papilta, teologian opiskelijalta tai Raamattua lukeneelta ystävältäsi, ja menkään kesäiltana järven tai joen rantaan. Mitään helluntailaisten kloridella kyllästettyjä pesualtaita, joissa he kusessaan ja ulosteessaan uivat ja joissa he syntejään pesevät pois vain tehdäkseen lisää syntiä, ei tarvita.
En edes suosittele lestadiolaisille tai muille Paavin kasteen levittäjille apostolista kastetta, koska Sana sanoo "usko ei ole joka miehen asia".
Kasteesta ei saa tehdä epäjumalaa. Kukaan ei ole niin hyvä ja synnitön kastettavaksi kuin pieni lapsi. Apostolit kastoivat koko peheen tullessa uskoon kaikki peheen jäsenenet, niin sylivauvat kuin aikuisetkin. Sylivauvoja ei jätetty kastamatta. Se on kyllä tottta, että kaste sinänsä ei pelasta. Ja taivaaseen voi päästä kastamatonkin, jos uskoo Jeesukseen. Mutta vielä kerran, älkää tehkö kasteesta epäjumalaa.
Kyllä toi hellari puhuu täyttä asiaa. Raamatullinen kaste on ainoa oikea, eli aikuiskaste.
Kysykääpä vaikka MELPERILTÄ, niin saatte jyrisevän vastauksen aikuiskasteen puolesta.
Vanhoillislestadiolaisuus ei hyväksy aikuiskastetta, vaan ainoastaan lapsikasteen.
Tässäkin asiassa tuo ainoa oikea usko vl. ei kuitenkaan ole rammatun kannalla.
Todisteita löytyy upotuskasteesta niin paljon, ettei niitä jaksa kukaan edes lukea, jos ne tänne kirjoitettaisiin.
Ja turhaahan se on kuvitella, että niin vanhoista perinteistä luovuttaisiin, jotka otettiin käyttöön hieman Kristuksen ajan jälkeen.
Mutta kyllä ne lapsikasteenkin puollustajat osaavat. Hekin löytää kannalleen vähintään yhtä paljon dokumentteja.
Yksi asia kuitenkin on varma. Jeesusta ei kastettu pienenä sylivauvana, vaan vasta aikuisena ja Jeesus ei kastanyt yhtään pienokaista, vaan ainoastaan S I U N A S I, mikä on aivan eri asia kuin kastaminen.
Se perhekunnittain kastaminenkaan ei tarkoita, että pieniä lapsia olisi kastettu. Lapsikasteen puoltajat vaan haluavat uskoa niin.
Jos lapsikaste olisi ollut käytössä jo Jeesusksen aikana, Jeesus olisi kastettu, mutta hänet vietiin vain temppeliin siunattavaksi.
Mutta minkäs teet, kun perinteet ovat tällaiset, pakko mennä muiden mukana, vaikka helvettiin.
Joku "viisas " väitti että Jeesus kastettiin vasta
aikuisena. Totta on että Johannes Kastaja kastoi hänet Jordnanilla,julkisen toiminnan aluksi ,vihki hänet tähän tehtäväänsä. RM : sanoo kuitenkin selkiästi: Johanneksen kaste oli parannuskaste.
Edellä kirjoittaja väitti että Johannes olisi asettanut kasteen sakramentin(sitähän tuo väittämä tarkoittaa).Vanhan liiton Sakramentti oli kasteen edeltäjänä Ympärileikkaus, joka tehtiin(ylläyts,yllätys,Hellareiden harmiksi ) aivan vauvana ,8:n pv:n ikäisenä. Tällä vanhan liiton kasteella oli myös Jeesus otettu näkyväisen liiton merkkinä Jumalan kanssa sen liiton siunaukseen ja varjelukseen. Jeesus vasta aivan viimeisenä tekoinaan asetti kasteen sakramentin uuden Liiton välimiehenä, vanha liitto lakkasi olemasta voimassa Jeesuksen kuollessa( HEBR,KIRJE), Jeesus asetti Ympärileikk. sijalle uuden liiton sakramentin kasteen ja ehtoollisen, jotka ovat EVANKELIUMIN APULAISIA, eivät itsessään uskoa synnyttäviä ,vaan uskoa vahvistavia. Kasteen lahjan on Jeesus antanut ja asettanut, että pysyisimme ja varjeltuisimme Jumalan lahjoittamassa uskossa, siksi siihen olennaisesti liittyy opetuskehoitus kastekäskyssä.
Niinkuin Vanhimmassa Evankel.tekstissä Jeesus sanoo: Joka uskoo ja kastetaan ,se tulee autuaaksi
(Biblia,) Eikö olekin yksiselitteinen ja selkeä järjestys.
Pienestä lapsesta Jeesus sanoo : " ja kuka ikänä
pahentaa yhden vähimmistä(pienistä lapsista, joista hän edellä puhui),jotka USKOVAT(korostus kirjoittajan) minun päälleni, parempi olis hänelle,jos myllyn kivi pantaisiin hänen kaulaansa ja heitettäisiin mereen Mark. 9:42 Biblia. Vastaavia kohtia löytyy muitakin joissa Jeesus sanoo pienen lapsen uskovan häneen. Siksi myös pienelle lapselle kuuluu kasteen armoliitto koska hän uskoo, väännetään se asia sitten vaikka kuinka
väärinpäin tälläkin palstalla : "Ei yksikään minun sanani katoa "
Edellä kirjoitin," Ympärileikk. sijaan Jeesus asetti uuden liiton sakramentin kasteen ja ehtoollisen... "
Edellä tarkoitin: kasteen sakramentti on tullut ympärileikk. tilalle, myös ehtoollisen Jeesus asetti uuden liiton sakramenttina. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.
em
em
"Vanhoillislestadiolaisuus ei hyväksy aikuiskastetta, vaan ainoastaan lapsikasteen."
Virheellinen väittämä/valhe.
Vanhoillislestadiolaisuudessa kastetaan aikuisia, jotka tekevät parannuksen ja joita ei ole aiemmin kastettu. Esim. Togossa on monia parannuksen armon saaneita kastettu aikuisina. Sen sijaan jo kerran kastettuja ei kasteta uudelleen heidän tehdessään parannuksen.
"Todisteita löytyy upotuskasteesta niin paljon, ettei niitä jaksa kukaan edes lukea, jos ne tänne kirjoitettaisiin."
Upotuskasteesta löytyy kieltämättä todisteita Raamatusta. Niin löytyy myös valelusta/vihmomisesta. Kastetapa ei ole oleellinen vaan se, että kastettava - parannuksen armon saanut aikuinen tai Kristuksen verellä lunastettu uskon esikuva, pieni lapsi - uskoo.
"Mutta kyllä ne lapsikasteenkin puollustajat osaavat. Hekin löytää kannalleen vähintään yhtä paljon dokumentteja."
Niin sekä aikuis- että lapsikasteelle löytyy Raamatusta todisteita. Sen sijaan ei löydy todisteita, että vain toinen näistä olisi pätevä.
"Yksi asia kuitenkin on varma. Jeesusta ei kastettu pienenä sylivauvana, vaan vasta aikuisena"
Totta. Johanneksen kaste ei kuitenkaan ole se sakramentti, jonka Vapahtaja asetti.
"Jeesus ei kastanyt yhtään pienokaista, vaan ainoastaan S I U N A S I, mikä on aivan eri asia kuin kastaminen."
Jeesus ei myöskään kastanut yhtään aikuista, hänen opetuslapsensa kylläkin jo hänen julkisen toimintansa aikana. Jeesus sanoi:
Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, se kadotetaan (Mark.16:16). Joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle (Luuk.18:17). Joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen (Matt.18:6).
Apostolien teoista voidaankin lukea kokonaisista perhekunnista, jotka kastettiin kokonaisuudessaan.
"Jos lapsikaste olisi ollut käytössä jo Jeesusksen aikana, Jeesus olisi kastettu, mutta hänet vietiin vain temppeliin siunattavaksi."
Jeesuksen aikana oli käytössä ympärileikkaus, joka tehtiin pienille lapsille. Uuden liiton välimies Jeesus Kristus on lain (myös ympärileikkauksen) loppu ja hän asetti kasteen uuden liiton merkiksi.
"Mutta minkäs teet, kun perinteet ovat tällaiset, pakko mennä muiden mukana, vaikka helvettiin."
Ei toki, voit vielä tehdä parannuksen, sillä armonaika jatkuu yhä. Muista kuitenkin, ettei Jumala puhuttele ihmistä iankaikkisesti.
Etsikäät Herraa, kaikkia siviät maassa, te jotka hänen oikeutensa pidätte; etsikäät vanhurskautta, etsikäät nöyryyttä, että te Herran vihan päivänä varjelluksi tulisitte (Sef.2:3). Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha (1.Moos.6:3).