Miten keskustapuolue kehittyy jatkossa - vaalien jälkeen ja lähivuosina? Mihin suuntaan nämä vaalit ovat puoluetta viemässä?
Nähdäkseni puolueen johto on tehnyt näissä vaaleissa kaksi strategista virhettä.
Keskustapuolueen johto laski, että pääministerinä erittäin suosittu Matti Vanhanen ulosmittaa kannatuksensa myös presidentinvaaleissa ja pääsee toiselle kierrokselle. Tämä strategia epäonnistui. Syyt, joita on ainakin kaksi, tuntuvat jokseenkin selviltä. Ensinnäkin kansa luottaa Vanhaseen nimenomaan pääministerin tehtävässä (ainakin mielipidemittausten mukaan) ja toiseksi, hallituksen ja presidentin välillä on selvästikin onnistuttu rakentamaan ilmeisen toimiva, pragmaattinen yhteistyö tärkeimmissä kysymyksissä. Vastakkainasettelun aika on siellä ohi. :-) Vanhanen ei vaalikeskusteluissa kyennyt erottumaan särmikkäämmistä Halosesta ja Niinistöstä. Hänestä ei ollut luomaan keinotekoisia vastakkainasetteluja – mikä taas on luettava vanhasen kunniaksi.
Seuraavaksi keskustapuolueen johto teki toisen strategisen virheen. Se asettui kannattamaan Sauli Niinistöä. Niinistö edustaa talouspolitiikassaan kovaa linjaa ja elämäntavaltaan kaupunkilaisuutta, toisin kuin maaseudun arvoja suosiva ja samalla liberaali Vanhanen. Mutta asutuskeskusten nuoret polvet, myös keskustataustaiset, kykenevätkin vaikeuksitta asettumaan kannttamaan median suosikkina nousuimussa kiitävää Niinistöä.
Mutta onko tämä imu niin kova, että keskustapuolueen profiili samalla laimenee näkymättömiin. Keskustapulueen itsenäinen profiili katosi näissä vaaleissa. Sauli Niinistön kelkkaan meno liudentaa keskustapulueen särmää ja lähentää puoluetta kohti yhtynyttä oikeistoa. Keskustapuolue tekee hiljaista itsemurhaa menemällä Niinistön kelkkaan.
Keskustan johdolla olisi ollut valittavanaan toinenkin strateginen vaihtoehto, mutta se olisi vaatinut rohkeaa poliittista silmää. Jos puolue olisikin liittynyt kannattamaan Halosta, perusteena vaikkapa kansallinen hyvinvointivaltio ja sen edellyttämä globalisaation hallinta, eräänlaisena ”yleisdemokrraattisena” kompromissiratkaisuna, tämä ratkaisu ei olisi pässyt hämärtämään keskustapuolueen itsenäistä näkyvyyttä, puolueen arvoja olisi ollut helpompi pitää esillä vaalikampanjassa. Keskustapuolue olisi voinut taitavasti toimien vahvistaa selkeästi omaa profiilia porvarillisena, mutta kokoomuksesta arvopohjaltaan selvästi poikkeavana puolueena.
Nyt keskustan itsenäinen rooli on taka-alalla, ja keskusta leimautuu samaan porvariryhmään kaupunkikokoomuksen kanssa.
Nähdäkseni puolueen johto on tehnyt näissä vaaleissa kaksi strategista virhettä.
Keskustapuolueen johto laski, että pääministerinä erittäin suosittu Matti Vanhanen ulosmittaa kannatuksensa myös presidentinvaaleissa ja pääsee toiselle kierrokselle. Tämä strategia epäonnistui. Syyt, joita on ainakin kaksi, tuntuvat jokseenkin selviltä. Ensinnäkin kansa luottaa Vanhaseen nimenomaan pääministerin tehtävässä (ainakin mielipidemittausten mukaan) ja toiseksi, hallituksen ja presidentin välillä on selvästikin onnistuttu rakentamaan ilmeisen toimiva, pragmaattinen yhteistyö tärkeimmissä kysymyksissä. Vastakkainasettelun aika on siellä ohi. :-) Vanhanen ei vaalikeskusteluissa kyennyt erottumaan särmikkäämmistä Halosesta ja Niinistöstä. Hänestä ei ollut luomaan keinotekoisia vastakkainasetteluja – mikä taas on luettava vanhasen kunniaksi.
Seuraavaksi keskustapuolueen johto teki toisen strategisen virheen. Se asettui kannattamaan Sauli Niinistöä. Niinistö edustaa talouspolitiikassaan kovaa linjaa ja elämäntavaltaan kaupunkilaisuutta, toisin kuin maaseudun arvoja suosiva ja samalla liberaali Vanhanen. Mutta asutuskeskusten nuoret polvet, myös keskustataustaiset, kykenevätkin vaikeuksitta asettumaan kannttamaan median suosikkina nousuimussa kiitävää Niinistöä.
Mutta onko tämä imu niin kova, että keskustapuolueen profiili samalla laimenee näkymättömiin. Keskustapulueen itsenäinen profiili katosi näissä vaaleissa. Sauli Niinistön kelkkaan meno liudentaa keskustapulueen särmää ja lähentää puoluetta kohti yhtynyttä oikeistoa. Keskustapuolue tekee hiljaista itsemurhaa menemällä Niinistön kelkkaan.
Keskustan johdolla olisi ollut valittavanaan toinenkin strateginen vaihtoehto, mutta se olisi vaatinut rohkeaa poliittista silmää. Jos puolue olisikin liittynyt kannattamaan Halosta, perusteena vaikkapa kansallinen hyvinvointivaltio ja sen edellyttämä globalisaation hallinta, eräänlaisena ”yleisdemokrraattisena” kompromissiratkaisuna, tämä ratkaisu ei olisi pässyt hämärtämään keskustapuolueen itsenäistä näkyvyyttä, puolueen arvoja olisi ollut helpompi pitää esillä vaalikampanjassa. Keskustapuolue olisi voinut taitavasti toimien vahvistaa selkeästi omaa profiilia porvarillisena, mutta kokoomuksesta arvopohjaltaan selvästi poikkeavana puolueena.
Nyt keskustan itsenäinen rooli on taka-alalla, ja keskusta leimautuu samaan porvariryhmään kaupunkikokoomuksen kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä että pidät asiaa esillä usemmassakin ketjussa. ;-) Se on nimittäin täyttä asiaa.
Noihin ensimmäisen kierroksen virheisiin lisäisin senkin, että vaalityö Vanhasen puolesta oli ainakin meillä päin erittäin laiskaa verrattuna Ahon ja Väyrysen puolesta tehtyyn vaalityöhön. Maakunnallinen vaalijuhla tosin järjestettiin kuten ennenkin, mutta esimerkiksi perinteisiä nimilistoja oman ehdokkaan puolesta lehti-ilmoituksissa ei nähty, eikä postilaatikkoon jaettu yhtäkään esitettä. Ja vanhukset kaipailivat perinteisiä kuljetuksia äänestyspaikalle.
Keskustalaisille tuli sellainen kuva, ettei tässä olla vakavissaan liikkeellä, kun Halonen näyttää niin ylivoimaiselta. Näiden kaikkien syiden yhteissummana äänestyprosentti keskustalaisilla alueilla romahti.
Niinistön kelkkaan lähtemisen vaarasta kommentoinkin jo toisaalla. Ratkaisua olenkin ihmetellyt jo alusta alkaen, mutta en ole pystynyt täsmentämään, mikä on se ensisijainen ryhmä, jonka keskusta menettäisi. Mutta kyllä se varmaankin on tuo johon olet viitannut eli nuoret kaupungeissa äänestävät keskustalaiset, joille rummutetaan PORVARILLISUUTTA omasta takaa jo kaupungeissa ja nyt myös joidenkin keskustalaisten toimesta.
Keskusta ei ole koskaan historiansa vaiheessa kutsunut itseään porvarilliseksi puolueeksi, paitsi kerran. Se oli silloin, kun Esko Aho maanitteli tuon sanan voimin kokoomuslaisia äänestäjiä itselleen. Se olikin hänen vaalitaktiikkansa lapsellisin virhe.
Äärimmäien kiintoisia ajatuksia, täällä lukee kiitollisena.
Tunnen asiaa siltäkin puolen, että tosi vanhakantaisten keskustalaisten maaseudulla tekee pahaa antaa äänensä Ninistölle. Tämä ei tosiaankaan ole vaalipropagandaa vaan sitä että tunnen pappenheimilaiseni Pohjois-Suomessa... Ja he muuten eivät nimitä itseään porvareiksi.
Tuota en tiennytkään että kampanjointi Vanhasen puolesta oli heikkoa. Kyllä minun pohjoissuomalaisilleni oli tulos raju pettymys, siellä kepun ydinalueilla uskottiin ihan tosissaan että Vanhasesta saadaan vaihtoehto toiselle kierrokselle.
Mokia siis tuli tehdyksi enemmänkin. Toivotaan että on vielä aikaa ottaa opiksi. Tulee vain semmoinen aaninki että loppulaskenta on alkanut. Tämä mediasirkus ja amerikkalaishenkinen politiikan viihteellistyminen suosii kärjistyksiä, dramaattisia vastakkainasetteluja ja historian unohtamista.
"" Nyt keskustan itsenäinen rooli on taka-alalla, ja keskusta leimautuu samaan porvariryhmään kaupunkikokoomuksen kanssa. ""
**
Vain Keskusta-Kokoomuksella yhdessä voi olla jokin muu profiili kuin erikseen SDP:n suosiosta kilpaillessaan vuorovaihdoin sen lakeijana milloin missäkin hallituksessa.
En usko todellisen aidon keskustalaisen nielevän enää päivääkään nikottelematta sitä nöpyryytystä jota kaiken yli kävelevän hallituskumppanin taholta meille syötetään.
Kokoomuksen ja keskustan aatteelinen läheisyys on luonnollista läheisyyttä, SDP ja sitä luonnottonalla tavalla vahvistavan SAK:n yhteispelin demokratia on vain silloin demokratiaa, kun se palvelee heidän tarpeitaan. Muuten onkin asialla aggresiivinen lakkokenraali ja jatkuva riidankylväjä.
SDP-SAK:n "demokratiasta" sai Kokoomus nauttia sinipunassa ikenet verillä, ja nyt Keskusta maksaa kovaa hintaa nöyräilystään, kun se suostuu kaikessa ottamaan kontolleen hallituskumppaninsa virheet ja röyhkeilyn, suostuu istumaan hallituksessa SDP:n panttina ja sen syntipukkina, ja kirjaa tällä menolla siitä kiitoksekseen rökäletappion 2007 vaaleissa.
Seppo Hietanen
Minä olen nyt hyvinkin innoissaan että ehkäpä olemme saamassa pitkään aikaan ei- vasemmistolaisen presidentin. Sitä olen toivonut pitkän ajan. Turha on kaivella omaa napaa ja miettiä mikä meni taktikoinnissa vikaan. Olen Keskustan vankkumaton kannattaja, mutta äänestin Saulia jo ekalla kierroksella. Hän oli tyyppinä parempi kuin Matti Presidentti ehdokkaana. Pitkään sitä puntaroin kumpaa äänestän. Päätös tuli siitä kun Saulilla on todella nerokkaasti rakennettu vaali-teema. Se kolahti minuun, varsinkin kun olen pitkään ollut ilman töitä. "Työväen presidenttiajatus on mahtava keino millä tavalla porvariehdokas voi yhdistää kansaa ja saada kannatusta jopa yli puoluerajojen.
Paras voittakoon, uudet vaalit tulee taas ja uudet teemat.
Ps. Keskustan kannatus ei häviä mihinkään, vaikka Niinistö olisikin Presidenttinä.
Olen kanssasi aivan samaa mieltä asiasta!