Koko eilisen päivän mä makasin sängyssä ja itkin.Tänään alko niin hirveesti ahdistamaan, että viiltelin taas pitkän tauon jälkeen.Joko itken tai viillän. Jos en pysty itkemään enää kuten tänään, teen sen jälkimmäisen eli viillän.Mul on ollu jo 2kk seronil-lääkitys 20mg,mut musta tuntuu et se ei enää vaikuta tarpeeks.Mä en haluu,et mun opinnot menee lyttyyn tän takia nytkin on tullut jo aivan liikaa poissaoloja.Anteeks että valitan,mut sitä vartenhan tää palsta taitaa olla...
Kiitos jo etukäteen!(jos joku tietäisi jotain keinoja, jolla pystyy välttään viiltelyn,kun se tunne tulee)
Kiitos jo etukäteen!(jos joku tietäisi jotain keinoja, jolla pystyy välttään viiltelyn,kun se tunne tulee)
Vastaukset 5
Vanhimmat
viiltelyyn ? Itse otan ahdistukseeni rauhoittavia - yritän pärjätä niin vähällä kuin suinkin. Pyydä lääkäriltä lähete sairaalaan avo-osatolle. Siellä voit käydä läpi viiltely ongelmaasi - siellä on muitakin joilla on sama ongelma. Lisäksi osastolla on aina henkilökuntaa paikalla. Osastolta voit myös jatkaa opiskeluasi.
Avo-osasto kyllä mietityttää,en voi vain uskoa sitä, että olen niin huonossa jamassa:´(
Käyn psykologillakin säännöllisesti kerran kuussa,mutta ainakaan vielä se ei ole tehonnut.Masennuksessa sitä vaan on niin täynnä sitä omaa olotilaansa,että se masentaa vielä entistä enemmän,kun huomaa että lähimmäiset kärsivät siitä...
Kiitos sinulle!
Yritä päästä useammin sinne psykologille. Kerran kuussa on aivan liian vähän. Ja mieti muitakin ehdotettuja hoitoja, kuten sitä avohoitoa. Olet avun tarpeessa, hae sitä. Itsesi tähden. Jotta olosi helpottuu. Jotta voit parantua. Jotta voit alkaa nauttia elämästäsi.
Minullakin on ollut syyllisyyttä siitä, että muut ovat minusta huolissaan. Tuo syyllisyys on kuitenkin turhaa. Sinullahan se ongelma on. Kyllä ne muut jaksavat, älä sinä heistä huolehdi. Huolehdi itsestäsi.
soita oikeesti apua,tai hakeudu johonkin hoitoon. ei saa kärsiä ja olla yksin jos on paha olla. tulee itselle paha mieli kun joku on yksin jossain eikä ketään auta. niin pystyt selviytymään kun soitat johonkin psykiatriseen hoitolaitokseen ja pyydät heitä ottamaan sinut pakkohoitoon. haluan vain hyvää,en ole haukkumassa. vastaavaa joskus olen itsekkin kokenut,ei sentään noin pahaa eikä viiltelyä.
Voisit yrittää saada useammin ajan psykologille. Esim. kerran viikossa.