On se kumma, kun Tarja ja SAK, joka virallisesti on Tarjan takana vaaleissa tälläkin kertaa, eivät ole yhdessä saaneet aikaan mitään palkkaerojen poistamiseksi. SAK oli vauhdissa paperimiesten lakon yhteydessä, mutta vauhtia ei ole riittänyt naisten matalapalkka-ala-asioihin.
Ei ole tainnut tarja arvojohtajana näitä arvoja SAK:lle toitottaa, vaan on jäänyt tämäkin asia ajatuksen asteelle.
Ei ole tainnut tarja arvojohtajana näitä arvoja SAK:lle toitottaa, vaan on jäänyt tämäkin asia ajatuksen asteelle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
joo ei se SAK saakaan mitään aikaiseksi kun fyrkat menee presidentinvaaleissaNiinistön lokaamiseen eikä jäsenien asioiden hoitoon.
onko järkee maksaa ay maksua kun ne menee rikkaiden vaalikamppanioihin miksi tarja ei itse maksa kamppaniaansa todella ylisuuresta palkkiostaan siinäpä soma hyvinvointivaltion puolustaja ja työpaikkojen puolustaja laskekaapa paljonko viimeisen 6 vuoden aikana on tullut työttömiä ilman eläkkeelle siirtämisiä määrä olisi se puolimiljoonaa työtöntä mikä oli vuonna 94 ja lisää tulee työttömiä kokoajan että se siittä halosen lässytyksestä
se, että yritykset siirtää liiat porukat kortistoon, vaikka yritys tekee voittoa ja talous kunnossa? Syy on kylläkin yritysjohtajissa, joille vapaa markkinatalous antaa oikeuden tehdä kaiken yrityksen hyväksi, omistajille tuotoksi. Uskon, että Saulia lähempänä on nämä omistajat. Työntekijät voivat toimia välineenä voittoon.
http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/halonen.htm
"Työmarkkinajärjestelmän kasvuvaiheen tuntemus on varmasti ollut pohjana sille, miksi Tarja Halonen on ollut kestonimi SAK:n ja naisvaltaisten ammattiliittojen puheenjohtajakeskusteluissa - myöhemmin 80- ja 90-luvuilla. Kun Halonen lähti ensin sittemmin "maailman pisimmäksi" osoittautuneelle äitiyslomalle, joka on jatkunut virkavapaana kansanedustajaksi tulosta 1979 alkaen, hänen suhteensa ammatilliseen keskusjärjestöön on jatkunut molemminpuolisena sopimuksena ilman palkkaa ja muita etuuksia. Paikalla ei ole ketään sijaista."
SAK pitää siis työmarkkinajuristeistaan parempaa huolta, kuin sihteereistään.
Muistettakoot tämäkin:
"Kun ay-liikkeen eheyttäjä oli Niilo Hämäläinen oli Halosen palkannut ja hyväksi havainnut, niin ei ole kovin ihmeellistä, että SDP:n puolueriidan sovintoa rakentanut puoluesihteeri-pääministeri Kalevi Sorsa havaitsi työmarkkinajuristin näköpiiriinsä ja nappasi ensimmäisen hallituksensa eduskuntasihteeriksi vuosiksi 1974-75."
(Halonenhan on alkanut tekemään pesäeroa Sorsaan)
Että -89 palkansaajaneuvottelujen aikana Esko Aho
peräänkuulutti konsensusta ja suurta malttia pal-
kankorotusvaatimuksissa SAK:n suuntaan. Ihalainen
ja kumppanit sanoivat ei ja se oli viimeinen ruos-
tenaula lama-arkkuun ja Suomen suurin työttömyys
oli tosiasia. Palkkataso laski, työt kilpailutet-
tiin, minimipalkasta tuli reaalipalkka, ulkomais-
ten työntekijöiden osuus kasvoi matalapalkka-alal-
la, urakkakilpailut alittivat hintakynnykset laa-
dun kustannuksella, jota korjataan vielä tänään-
kin.
Sellainen SAK, omiensa kurjuuttaja.