Mikä on se herätysliike

Pää asia on että uskot Jumalaan ja Jeesuksen uhriin niin saat sielullesi rauhan. Lue Raamattua, rukoile ja tutki rauhassa ja yritä olla rehellinen Jumalan ihminen. Eiköhän se seurakuntakin sitten löydy.. onhan näitä erilaisia linjoja niin paljon ..

Itse kuulun ns. luterilaisen kirkon herätysliikkeeseen..Ei ole tullut ikinä mietittyä sanan oikeaa tarkoitusta mutta ajattelin että se olisi nimitys uskonnolliselle vakaumukselleni joka kyllä kannattaa luterilaisen kirkon arvoja mutta emme ole samaa mieltä tietyistä asioista kuten esim. kasteesta, jolla on suuri merkitys.Luterilainen kirkko uskoo että lapsi otetaan kasteessa jumalan valtakuntaan, uskomme että lapset ovat jo ennen kasteen armoa uskovaisia. Kaste vain vahvistaa Jumalan ja ihmisen välistä liittoa.

Sinä olet herätyksen tilassa, älä hukkaa tuota aikaa, itse Jumala on antanut sen henkilökohtaisesti sinulle.

Herätysliikkeet koostuvat kristityistä ihmisistä, jotka ovat liittyneet yhteen palvellakseen Jeesusta Jumalan ainoaa poikaa.
Ihmiset, kuten olet jo varmaan huomannut eivät anna lepoa ja tyydytystä sielulle, silloin kun se etsii totuuden ja armon kosketusta puhdistuakseen ja pelastuakseen.

Sinun tulee etsiä pelastajaa joka on jo käynyt sen rankimman tien sinun edestäsi, hän yksin voi antaa sinulle anteeksi ja armahtaa. Lopputulos on juuri tuo sielun rauha.

Etsi Herraa. Raamattu ja rukoushetket yksinäisyydessäsi on tie, mutta tietoisuutesi tarvitsee myös inhimillisin sanoin saatua lohtua ja raamatuntietoa rauhoittuakseen.
Tämän vuoksi suosittelen sinua käymään seurakuntien tilaisuuksissa. Jos olet paikkakunnalla, jossa käy luterilaiseen kirkkokuntaan kuuluva Nokian herätys johtajana Markku Koivisto, tämä on hyvä herätysliike josta saat tosipaljon hengellistä ruokaa.
Samoin useat Helluntaiseurakunnat.
Jos jo tiedät että olet hyvin vakavamielinen henkilö suosittelen sinulle Babtistiseurakuntia tai Lestadiolaisia.
Ei kannata kavahtaa myöskään Adventistiseurakuntaa, sillä Jeesus rakastaa heitä aivan kuin muitakin seurakuntia, siellä opetus ehkä pohjin poikkeaa muista omaperäisemmin.

Ei hetkeäkään kannata hukata aloita tänään etsi lähin seurakunta ja pyydä henkilökohtaista keskustelua.

Miten voin saada sieluuni levon?

"Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt" (Matt. 11:28-30).

Jeesus kutsuu luokseen kaikki. Ihan kaikki ovat tervetulleita. Jeesus tahtoo sanoa, että nyt on komento muuttunut. Hyvän hallitsijan aikana tulee rauha ja hyvinvointi. Kristuksen auktoriteetti on hyväksyttävä. Hän on sinun eilisen, tämän päivän ja huomisen Herra. Oikein ymmärretty Kristus-usko on ihmisen hyvän puolella.

Milloin menemme Kristuksen tykö? Usein silloin kun omat keinot ja mahdollisuudet ovat loppuneet. Jeesus itse sanoo tulleensa etsimään kadonneita ja pelastamaan syntisiä (Joh. 19:10). Tällä asialla hän on tänäänkin. Mihin sitten apua kaipaavan tulisi mennä kohdatakseen Kristuksen? Ei minnekään muualle. Siinä, missä omat jalat nyt ovat, siinä on oikea paikka polvistua Kristuksen edessä ja ojentaa apua etsivä käsi hänen puoleensa. Näin teki publikaani ja hänet hyväksyttiin. Saahan sitä toki sitten hakeutua toisten Jumalan lasten seuraan. Olemme perusolemukseltamme sosiaalisia ja tarvitsemme kuulumista porukkaan. Kristillisellä seurakunnalla on paljon annettavaa meille jokaiselle. Rukoilen sinulle armollisen Jumalan johdatusta elämääsi.

Tein herätysliikkeille kyselyn tuossa muutama otsikko alaspäin. Viidesläiset ovat ainakin likkeellä. Muut eivät vaivautuneet,paitsi yksi anto sivut joilla käydä. Olen käynyt Lohjalla Vivamossa.
Siellä on ollut ihan hyviä tilaisuuksia.
Minulla on kuitenkin oma kirkkoni jossa käyn ja saan syvällistä hengellistä ruokaa.

edesmennyt, uskovainen, vanha setäni, kipuillessani samantapaisen kysymyksen kanssa.

Rauhaa Herrassa

Suosittelen Adventtikirkkoa.
Mene, äläkä ota mitään paineita. Mieti ja pähkäile, kysele ja totea rauhassa.
Kukaan ei vaadi mitään sitoumusta.

Muista tämä >Ilm 14:12, herätysliikkeet eivät tätä usein muista!
Sen avulla kun olet uskollinen, löydät perille. Se kertoo Sinulle ketkä ovat lopun aikana pyhiä.

Jumalan siunausta ja johdatusta
jari laurila

MIKÄ ON OIKEA USKONTO?
Kaikissa kristillisissä piireissä ja kirkoissa on vilpittömiä sieluja jotka ovat uskollisia Jumalalle korottaen Kristusta sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat. Näin mikään yksittäinen seurakunta ei omista yksin oikeuksia kristinuskoon. Uskonpuhdistus on synnyttänyt monia seurakuntia jotka ovat pyrkineet yhä lähemmäksi Raamatun alkuperäistä totuutta, mistä alkuseurakunta joskus lankesi pois, ja syntyi pääasiassa ihmisen ympärille ja palvontaan keskittynyt yhteisö.(2 Tess 2:3-4) Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä. Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.

Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat petovaltaa (Ilm 13 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Hengen armolahja on toiminut Adventtikirkossa Ellen G. Whiten välityksellä. Jumala antoi hänen kauttaan profetiat lopun aikoja varten. EGW opetti vain ja yksin Raamattua, lisäämättä ja pois ottamatta Raamatusta sanaakaan. Hän täsmensi, opetti ja selvensi Raamatun opetuksia sekä menneeltä että tulevalta ajalta.

Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä. Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12) Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. (Hepr 12:14) Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on saarnattava rinnakkain.

Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkko toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20) Kasvuvauhti oli vuonna 2004 miljoona uutta uskonratkaisun tehnyttä vuodessa. Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)

Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä ja muissa piireissä enemmän kun Adventtikirkossa. (v. 2005) Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen petovallasta viimeisinä päivinä. Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)

SEURAKUNTAYHTEYDEN TARPEELLISUUS
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa. Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)

Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä. "Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8) Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12) Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla pyhityksen kehitysasteilla ja lahjoillaan toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)

Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä. Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä. Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.

Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus. Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))

Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat. Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20) Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan ja seurakunnan yläpuolelle.

On kaikki syy pitää Jumalan seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5) Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24) Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28) Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5) Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumala on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27) Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26) Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)

Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista. Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kieltää seurakunnan?! Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea. Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)

LAHKOT. MITÄ TARKOITTAA "LAHKOLAISUUS"?
Kristittyjä pidettiin lahkona, koska he poikkesivat juutalaisuudesta, ja vallalla olevasta sen ajan uskonnollisten johtajien opetuksesta. (Apt 24:5) Kristityjenkin keskuuteen kuitenkin syntyi lahkoja kuten "judaismi, gnostilaisuus ja nikolaiittain" oppi.

Apostoli Paavalia nimitettiin lahkolaiseksi. Hän puolustautui kertomalla että hän palvelee Jumalaa, ja uskoo mitä laissa ja profeetoissa on sanottu. (Apt 24:14-16) Elävän Jumalan seurakunta on tietysti totuuden pylväs ja perustus. (1 Tim 3:5, Ef 2:20) Totuutta noudattavana se kasvaa rakkaudessa kiinni Kristukseen joka on seurakunnan perusta. (Ef 4:15-16, 1:22, 4:15, 1 Kor 3:11) Seurakunta on "yksi ruumis" Kristuksessa ja (1 Kor 10:17, Gal 3:28) kristilliseen seurakuntaan kuuluvat eivät ole erilaisten opintuulten heiteltävänä, vaan yhdessä uskossa. (Ef 4:13-16)

Kuitenkin kristillisen seurakunnan sisälläkin saattoi ilmetä lahkolaisuuden syntiä, kun seurakuntalaiset jakaantuivat eri mielipiteiden taakse, vaikkakin kyseessä olisivat olleet arvostetutkin eri mielipiteiden esittäjät ja puhujat. (1 Kor 1:11-13) Paavali sanoi tällaisen olevan osoitus lihallisesta mielestä ja kypsymättömyydestä. (3:1-3)Lahkolaisuuden synnissä on siis kysymys seurakunnan sisäisistä mieliä jakavista riidoista. Joissakin seurakunnissa on nykyisin tapahtunut jakaantumista, seurakunta on saattanut jakaantua kahtia, tai useampiin eri protestiliikkeisiin, joita joskus myös herätysliikkeiksi kutsutaan. Kuitenkin näissä liikkeissä on usein varsin hyviä pyrkimyksiä, ja ne ovat tahtoneet palvella innokkaampaa hengellistä toimintaa, ja puhtaampaa Raamatun opetustakin usein.

Protestanttisia kirkkoja kutsutaan usein lahkoiksi. Mikään seurakunta ei kuitenkaan suoraan seuraa alkuseurakuntaa. Alkuseurakunnasta jäi vain rippeet jäljelle kun se lankesi pois totuudesta tekemällä sovitteluja maallisen vallan kanssa. (2 Tess 2:3-4) Alkuseurakunnan jäännöksen historiaa tunnemme huonosti, eikä yksikään seurakunta voi väittää olevansa suoraan alkuseurakunnan seuraaja. Jumalan sana kuitenkin säilyi pienten pienten ryhmien keskuudessa (mm. valdolaiset) keskiajan kristittyjen vainoista huolimatta joita katolinen maailma harjoitti. Näin ajatellen olisimme kaikki lahkojen jäseniä? Uskonpuhdistuksen myötä syntyivät protestanttiset kirkot. Jumala on siunannut näitä seurakuntia, koska ne tahtoivat pois keskiajan katolisesta pimeydestä puhtaampaan Raamatun oppiin. Uskonpuhdistajia oli monia, ja heidän ympärilleen syntyi aina uusi kristillinen yhdyskunta, kun he löysivät Raamatusta uutta valoa. Sekä Luterilainen kirkko että Adventtikirkko mm. ovat näitä uskonpuhdistusliikkeitä alunperin. Adventtikirkon rooli ja merkitys uskonpuhdistajana säilyy aikamme loppuun asti. (Ilm 14:12, 12:17, 19:10)

Poikkeaminen oikean seurakunnan opista on "lihan teko" jossa ihmisen oma tahto vetää halunsa mukaiseen oppiin. (Gal 5:19-20, Room 8:4-8) Lihan tahto ei alistu Jumalan lakiin. (7) (Luuk 16:17, Matt 5:17-18, Jaak 2:10-12, 1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3)

Kristityllä tänään on turvanaan Raamatun kirjoitettu sana, sekä Jumalan Pyhä Henki. (Apt 9:31, 2 Piet 1:21, 2 Tim 3:16, Hebr 8:10, 1 Kor 12) Oikea kristillisyys rakastaa, ja on kiinnostunut mitä kirjoitettu on. (Matt 4:10, Luuk 4:8, Room 1:17, Ilm 1:3) Oikea kristillisyys ei pyri määräämään omantunnon asioita, vaan kysyy vapaaehtoisuutta kuten Jumalakin pyytää ihmisen vapaaehtoista rakkautta itseään kohtaan. Niinpä oikea kristittykin rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäisiään kuten itseään. (Matt 22:36-40) Kysymys oikeasta opista ei ole kirkkojen välinen kamppailu, vaan Henkien taistelu sieluista. (1 Piet 5:8) Kristitty taistelee Raamatun Jeesuksen uskonnon puolesta rakkauden keinoin pyrkien voittamaan sieluja elämän Herralle pelastukseen totuudessa.

Jumalan kansa onkin tänään (v.2005) vielä jakaantunut eri kristillisiin piireihin yksilöinä. Näiden yksilöiden tuntomerkkinä on että he ovat vilpittömiä sille valolle minkä ovat saaneet. (Luuk 12:47-48)

Jumala kuitenkin kutsuu kansaansa pois totuudesta luopuneista uskonnollisista yhdyskunnista sinne missä ilmenevät lopun ajan seurakunnan tuntomerkit. Ilm 14:12, opettaa ketkä lopun aikana ovat pyhiä ihmisiä. "He noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen." Heidän keskuudessaan toimii profetian Hengen lahja, (Ilm 19:10, 12:17) ja tämä seurakunta tekee lähetystyötä tietysti koko maailmassa! (Matt 28:18-20, Mark 16:15-16) He palvelevat yhdessä Herraa lähimmäistensä hyväksi, ja välttyvät lahkolaisuuden synniltä pysymällä yhdessä. (Room 12:5, 1 Kor 12:12, Ef 4:16)

ADVENTTIKIRKON SYNTY
Maailmassa on tuhansia kirkkoja. Monet ovat uskonpuhdistuksen seurausta ja Jumala on vilpittömän totuuden pyrkimyksen vuoksi siunannut näitä seurakuntia jotka pyrkivät pois pimeän keskiajan lankeemuksesta kohti valoa. Raamattu oli keskiajalla kansalta salattu kirja.

Kun vilpitön totuudenetsijä ja Raamatuntutkija löysi Raamatusta uutta valoa, hänen ympärilleen syntyi liike ja liikeen kasvaessa kirkko tai seurakunta. Martti Luther oli vain yksi heistä. Näin päästiin vähitellen yhä lähemmäksi Raamatun totuutta. Seitsemännen päivän Adventtikirkko on näistä uskonpuhdistusliikkeistä viimeisimpiä. Adventtikirkkokin löysi Raamatusta uutta valoa jota edeltäjillä ei ollut. Mm. Taivaallinen pyhäkkö (Hepr 8 luku), kolmen enkelin sanomat (Ilm 14:6-13) ja Ilm 13 luvun tapahtumat selkiytyivät myös Ellen G. Whiten kautta jonka välityksellä seurakunnassa toimi profetian Hengen lahja. Adventtikirkossa hyödynnettiin myös edeltävien uskonpuhdistajien löytämä kaikki valo joka johti pois pimeästä keskiajasta lähemmäksi puhdasta Raamatun oppia. Adventistit ymmärsivät myös Raamatun opetuksen että Jumalan laki on voimassa kaikkina maailmanaikoina (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Ilm 14:12) ja haluavat olla uskollisia Raamatulliselle viikon seitsemännelle päivälle joka on Jumalan itsensä säätämä lepopäivänä. Adventistit tahtovat tunnustaa kaikki lain 10 käskyä, ei vain 9 käskyä. (Jaak 2:10-12)

On puhuttu että adventistit odottivat Jeesuksen paluuta vuosina 1843 ja 1844. Tuohon aikaan ei Adventtikirkkoa vielä ollut olemassa! Ennen Adventtikirkon syntyä William Miller tutki Raamattua vilpittömästi ja hän löysi opin taivaallisesta pyhäköstä. (Dan 8:13-14) VT:n pyhäkköpalvelus vertauskuvasi tätä oikeaa Jeesuksen taivaallista pyhäkköpalvelua. (3 Moos 16:16,19,30) Oppi on vuorenvarma Raamatun opetus, mutta "Milleristit" erehtyivät ajattelemaan "pyhäkön puhdistamisen" tarkoittavan maan puhdistamista ja vetivät johtopäätöksen että Jeesus tulisi tuolloin. Kun aika meni ohi kaksi kolmannesta Jeesuksen odottajista luopui uskostaan, mutta komannes jatkoi varman Raamatun opetuksen miettimistä. Selvisi että kysymys olikin pyhäkön puhdistamisesta taivaassa, ja Kristus astuisi tuolloin pyhäkön kaikkein pyhimpään suorittamaan viimeistä ylimmäispapillista palvelustaan taivaan pyhäkössä. Nämä Jeesuksen odottajat 1843 ja 1844 koostuivat useiden seurakuntien mm. babtistien, metodistien ja presbyteerien jäsenistä. Seitsemännen päivän Adventtikirkko perustettiin myöhemmin 1860 luvulla. Adventistit ymmärsivät myös että kirkon tärkein tehtävä on Jeesuksen pelastustyöstä huolehtiminen (Matt 28:18-20, Mark 16:15-16) ja niinpä kirkko toimiikin jo lähes kaikissa maailman valtioissa suorittaen Ilmestyskirjan 14 luvun julistukseen kuuluvaa työtä. (Matt 24:14, Mark 13:10)

Seitsemännen päivän adventtikirkko on edelleenkin uskonpuhdistusliike ja kirkontoiminta-ajatus perustuu ehdottomaan uskollisuuteen Raamatun sanalle. Koska Adventtikirkon oppi perustuu yksin Raamattuun ja Raamatun ymmärtämiseen oli käytettävissä Jumalan profetian Hengen lahja, löysi kirkko heti perustamisestaan lähtien Raamatun totuuden eikä opetuksia ole tarvinnut vuosien saatossa tarkastaa. Adventtikirkon opit ovat kestäneet miljoonien vilpittömien Raamatulla tarkastelun ja koettelun ja täyttävät kaikki lopun ajan seurakunnalta edellytettävät vaatimukset.

MITEN JUMALAN KANSA YHDISTYY YHDEKSI LAUMAKSI? JEESUKSEN "MUUT LAMPAAT."
"Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)

Nämä Jeesuksen sanat ovat olleet totta koko ihmiskunnan historian ajan. Kautta aikojen Jumalan omaisuuskansaan Isrealiin on liitetty vilpittömiä totuuden etsijöitä. Jumalan kansan tuli jo Vanhan testamentin aikana kutsua muitakin pakanakansojen joukosta ja tehdä Jumalaa tunnetuksi. (Jes 56:3-8) Uuden liiton aikana Jumalalla on "hengellinen Israel" joka koostuu vilpittömistä sieluista jotka ovat yksilöinä hajallaan eri kristillisissä piireissä. Millään seurakunnalla ei ole yksinoikeuksia kristinuskoon siten, että pelastuvat voitaisiin määrittää jonkun seurakunnan rajojen sisäpuolelle. Vilpittömiä on siten niin katolisissa kuin kaikissa protestanttisissa piireissä, Jehovan todistajissa ja mormonikirkossakin. Oikean opinkin omaava seurakunta koostuu yksilöistä jotka kaikki eivät ole arvollisia ikuiseen elämään. Kaikilla Jeesuksen seuraajilla ei ole koko oikeata opetusta. He saavat tuomionsa sen valon mukaan minkä ovat saaneet. (Luuk 12:47-48) Kaikkia ihmisiä vaaditaan tekemään parannus. (Apt 17:30) Jumalan Henki on puhutellut niitäkin jotka eivät ole lähetyssaarnaajia ja kristinuskoa tavanneet, ja he saavat tuomionsa ymmärryksensä mukaan. Jumala on ilmoittanut itsensä kaikille luomistöittensä ja omantunnonkin puhuttelun kautta.

Eri kristilliset piirit ovat syntyneet uskonpuhdistuksen myötä jolloin ne tahtoivat pois pimeän keskiajan katolisuudesta. Vilpittömät Raamatuntutkijat löysivät Raamatusta uutta valoa, ja synnytti uskonpuhdistajien ympärille uusia seurakuntia. Vilpittömän Raamatun totuuden kaipuun vuoksi Jumala on siunannut näitä seurakuntia. Merkittäviä uskonpuhdistajia oli kymmeniä ja heidän seuraajiaan miljoonia. Näin jatkuvasti päästiin lähemmäksi Raamatun totuutta keskiajan luopumuksen jälkeen. (2 Tess 2) Uskonpuhdistustyö jatkuu edelleen uskonpuhdistajien seuraajien keskuudessa. Jumala huolehtii evankeliumin leviämisestä koko maailmaan. (Matt 28:18-20, Mark 16:15-16, Ilm 14:6-7)

Jumalalla on omaisuuskansa lopunkin aikana joka koostuu Raamatun sanalle uskollisesta seurakunnasta (Ef 2:19-22, 1 Piet 2:4-10) erottuen väärien oppien ja ihmiskäskyjen babylonista (Ilm 13 luku, Ilm 14:8-14)

Kaikki Kristuksen omat eivät kuitenkaan kuulu tähän seurakuntaan, mutta Jumala kutsuu heitä jättämään babylonin (Ilm 18:3-4) ja niin Jumalan kansa liittyy yhdeksi laumaksi. Ajan lopulla jokainen saa riittävän valon havaitakseen eksytyksen ja tehdäkseen valintansa. Ehdottoman vilpittömät pelastuvat, mutta ne jotka eivät rakasta totuutta joutuvat valheen eksyttämiksi. (2 Tess 2: 9-12)

Jeesus on koko maailman valkeus (Matt 12:16-21, Jes 42:1-6) Jumalan viimeinen varoitus ihmiskunnalle annetaan kehotuksena jättää suuri babylon joka on erilaisten oppien, ihmiskäskyjen ja -palvonnan kohde ja joka kieltää Jumalan lain ja Raamatun puhtaan ilmoituksen. (Ilm 18:4) Kolmen enkelin sanomat (Ilm 14:6-13) ovat myös osa Jumalan viimeistä varoitusta ihmiskunnalle.

Jumala loi ihmisen yhteyteensä, mutta kun Eeva ja sitten Aatamikin lankesi tekemään synnin Jumalaa vastaan heidän sisällään oleva henki näivettyi. Ihminen tuntee tuon näivettyneen hengen puutteena sisällään ja etsii sille tyydytystä usein vääristä paikoista, kuten ihmissuhteista, suvun jatkamisesta, omaisuudesta, matkustelusta, tiedon kerryttämisestä, uskonnollisuudesta, narsismista, harrastuksista, itsensä kehittämisestä, erilaisista salatieteistä, sosiaalisesta asemasta jne.

Jokainen ihminen syntyy maan päälle perisyntisenä ja lisää syntiä ajatuksissaan, asenteissaan ja teoissaan. Omissa voimissaan hän kykenee yhteiskunnalliseen vanhurskauteen, mutta ei pysty lakkaamaan synnistä. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room 3:23) Jos ihminen jatkaa synneissään, niin hän saa siitä rangaistuksen eli viettää ikuisuutensa helvetissä. "Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." (Matt 25:46)

Jumala voi antaa ihmiselle muutaman kerran elämän aikana etsikkoajan. Vain noina aikoina ihmisen on mahdollista tulla uskoon, sillä Jumala itse antaa tuolloin ihmiselle uskon, jolla ihminen voi kurottautua Jumalaa kohti ja ymmärtää Raamatun totuuksia.

Jos ihminen tulee uskoon, Pyhä Henki uudestisynnyttää hänet. Näin tuo näivettynyt henki hänen sisässään herää taas eloon ja ihminen pääsee sukulaissuhteeseen Jumalan kanssa. Toinen vaihtoehto on, että etsikkoaika päättyy ja Jumalan Henki vetäytyy ihmisestä, jos ihminen päättää jatkaa elämäänsä vanhaan malliin.

Jos haluat tulla uskoon sinun pitää tunnustaa:
- olevasi syntinen ja ansaitsevasi helvetin tulen
- uskovasi, että Jeesus on kärsinyt sinulle kuuluvan rangaistuksen
- antavasi koko elämäsi ehdoitta Jumalan käyttöön maksoi mitä maksoi

Kysy lisää, jos ei selvinnyt.


"Viidesläisen" e-mail: [email protected]

Jehovan todistajat, mormoonit ja adventistit.

He ovat sellaisia liikkeitä joita en suosittele.
Näissä jokaisessa on kyllä mukaviakin ihmisiä mutta hengellinen puoli on kyseenalaista.
Nämä kaikki kolme perkivät esiintymään kristillisinä uskonnollisina liikkeinä mutta ovat kuitenkin jokainen kristillisyyden suhteen opissaan ulkopuolisia.
Näillä jokaisella on voimakas tarve esiintyä ainoana oikeana ja saavat ihmiset leimautumaan omiin piirteisiinsä eikä Kristuksen pelastustyöhön.

Adventtiliike syntyi suuren adventtiherätyksen aikana 1840-luvulla. Tämä liike on levinnyt koko maailmaan ja sen kasvuvauhti on prosentuaalisesti suurimpia kristillisillä seurakunnilla. Tämä liike tunnetaan Seitsemännen päivän adventti seurakuntakunta. Ainoana seurakuntana se julistaa Ilmestyskirjan kolmen enkelin sanomaa sekä pitää kaikki Jumalan käskyt, siinä vaikuttaa myös profetian henki, joka on Jeesuksen todistus.

Rauha sielulle löytyy totuudesta, mutta maailma vihaa totuutta. Siksi tälläkin palstalla totuutta vastustetaan eniten. Mutta ihmisiä ei tarvitse pelätä. Edes paholainen kaikkinen joukkoineen ei voi voittaa vähäisintäkään sielua, joka yksin turvaa Kristukseen ja tahtoo olla kaikessa kuuliainen hänelle.

Kannattaa käydä Jumalanpalveluksessa sapattina ja suosittelen kirjaa Suuri Taistelu sekä Tie Kristuksen luo.

Sivut, josta voisin varmimmin löytää oikean tien, ovat tässä
http://www.Jeesus-on-Herra.com

Siinä etusivulla on kirjoitus Ahdas Portti.

1. Jumalan lapseksi pääseminen

Hetkeä, jolloin yksilössä herää usko ristiinnaulittuun Vapahtajaan, Jeesukseen Kristukseen, voidaan pitää Jumalan lapseuteen ottamisen ajankohtana. Tämä merkitsee silloin sitä, että syntisen hyväksi luetaan Kristuksen vanhurskaus. Tässä ei ole ihmisen omilla ansioilla mitään osuutta. Jumalalle kelpaa vain täydellinen Jeesuksen vanhurskaus. Tuona hetkenä syntistä ei syytetä hänen syntisestä elämästään, vaan hänet Kristuksen tähden armahdetaan. Tässä on kyse ns. uskon vanhurskaudesta ja siinä kaikki on lahjaa Jumalan puolelta.

2. Jumalan lapsena kasvaminen

Uskova kasvaa iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä. Pyhän Hengen toimintaa uskovan elämässä voidaan nimittää elämän vanhurskaudeksi. Tämäkin on lahjaa. Tämä on sitten sellainen koulu, että siitä emme saa koskaan päästötodistusta, koska meistä ei tässä elämässä koskaan valmiita tule.

Ensin tullaan Jumalan lapsiksi ja sitten toimitaan Jumalan lapsina. "Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan" (Matt. 5:7). Käännyttyään Jumalan puoleen, Jumalan lapsi kääntyy lähimmäisensä puoleen. Jumalan lapsen elämä on sitten jonkinlaista punaisen ristin kristillisyyttä. Kertomus Laupiaasta samarialaisesta on tästä hyvä esimerkki.

Alkaisit etsiä asioita Raamatusta. Hyvä apu Raamatun linjan löytämiseen on sivustolla: htp://www.Jeesus-on-Herra.com