Tarja Halonen on nimittänyt tukijansa Göran af Schulténin vaimon Pauliina Koskelon korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi. Tieto löytyy Halosen nettisivujen tukijalistalta.
http://www.tarjahalonen.fi/fi/tukijoukot/tukijalista.php?name=Af Schult%E9n&location=&Hae=Hae
http://www.tarjahalonen.fi/fi/tukijoukot/tukijalista.php?name=Af Schult%E9n&location=&Hae=Hae
Vastaukset 6
Vanhimmat
A-Piste: Juristien pieni piiri kuiskutteli korkeimpaan oikeuteen uuden presidentin (otteita käsikirjoituksesta)
Oikeustieteen emeritus professori Aulis Aarnio: "Tätä verhoaa suuri salaperäisyys. Sitä lisää se, ettei ole saatavilla minkäänlaisia kokouspöytäkirjoja, äänestyslausumia tai aineistoa, jonka perusteella voitaisiin päätellä korkeimman oikeuden mielipide."
Oikeusneuvoksia varoiteltiin päätymästä muuhun nimeen kuin Koskelo. Heidän annettiin ymmärtää, että elleivät he halua Koskeloa presidentikseen, talon johtoon nostetaan joku talon ulkopuolelta.
Valintamenettelyn erikoisuuksiin kuuluu myös se, että presidentiksi haluavia ei kuultu, ei haastateltu.
Heistä ja heidän ominaisuuksistaan vain supateltiin näiden seinien sisäpuolella, ja vähän ulkopuolellakin - ja päädyttiin sitten Koskeloon.
Aarnio: "Tätä on mahdoton sanoa juuri siksi, kun ei tiedetä perusteluja. Jos tiedettäisiin perustelut, voitaisiin arvioida, onko pätevin. Saattaa hyvin olla. Mutta jos kiinnitetään huomiota siihen ammatilliseen pätevyyteen, jonka puolesta minä olen puhunut eli akateemiset meriitit, kokemus tuomioistuintoiminnasta, asianajotoiminnasta, niin silloin ei valittu. Mutta voi olla muita perusteluja, jotka oikeuttavat tämän valinnan, mutta niitä ei tiedetä."
Korkeimman oikeuden presidentin julkinen merkitys on siinä, että hän on lainopillinen mielipidevaikuttaja. Länsimaissa korkeimpien oikeuksien presidentit ovat yleensä aina tieteellisesti ansioituneita, pitkän tuomioistuin- tai asianajokokemuksen omaavia. Tällainen ehdokas oli nytkin tarjolla, oikeusneuvos Mikko Tulokas. Hän hävisi kamppailun Koskelolle - oikeusneuvosten salaisessa äänestyksessä.
Koskelo on oikeustieteen kandidaatti, ei tohtori, niin kuin presidentit yleensä ovat. Eikä hänellä ollut tuomioistuinkokemusta ennen kuin hän pääsi KKO:n jäseneksi vuonna 2000.
Koskelo on naimisissa entisen kuluttaja-asiamiehen, oikeustieteen lisensiaatin Gerhard af Schulténin kanssa. Af Schultén on tunnettu sosiaalidemokraatti ja Sévonin ystävä. Hän on aikanaan ollut demarien ehdokkaana useissa virkanimityksissä. Af Schultén kuuluu Tarja Halosen kansalaisvaltuuskuntaan.
Koskelo esiintyi -90 -luvun alkuvuosina velkajärjestelyiden ja yrityssaneerauksen asiantuntijana. Hänen tuolloisiin pohdintoihinsa tutustuneet oikeustieteilijät määrittelisivät hänet "maltilliseksi vasemmistolaiseksi".
Lähde: A-Piste: Juristien pieni piiri kuiskutteli korkeimpaan oikeuteen uuden presidentin
lähde2, ne tavjasivut :)
on tosi, miettikää hyvät, mitä hyvää tälläinen ämmä saa aikaan kansalle, vain omilleen järjestää. ONKO TÄLLÄINEN KOKO KANSAN PRESSA OLLUTKAAN KOSKAAN , SUURTA VALHETTA KOKO ÄMMÄ
Tasavallan presidentti nimittää korkeimman oikeuden presidentin valtioneuvoston esityksen pohjalta. Valtioneuvoston esitys tehdään korkeimman oikeuden mielipidettä kuunnellen. Siitä nyt olis helvetillinen myrsky noussut, jos presidentti olisi poikennut korkeimman oikeuden ja oikeusministeriön kannasta nimittäessään korkeimman oikeuden presidentin. Siinä olisi oikeuslaitoksen riippumattomuus ollut vaakalaudalla.
kUKAS OLI SITTEN HALOSELLE SEN ESITTELEMÄSSÄ, lEENA LUHTANEN, NIIN MIHIKÄHÄN PUOLUEESEEN MAHTAA KUULUA
Esittelyn teki Leena Luhtanen (sdp) ministeriön valmistelun ja korkeimman oikeuden jäsenten kuulemisen pohjalta. On aika hurja väite, että sekä tasavallan presidentti että oikeusministeri kuuluisivat johonkin salaliittoon, jonka tarkoitus olisi saada presidentin vaalikampanjaa tukeneen henkilön sukulainen korkeimman oikeuden presidentiksi. Salaliiton, joka toimisi vastoin Suomen etua ja perustuslakia.
Kyllä väittäisin, että oikeusministeriö on esittänyt Pauliina Koskeloa KKO:n presidentiksi siksi, että hänen on katsottu kykenevän parhaiten tuomioistuinta johtamaan. Ja miettisin kyllä kahdesti, ennen kuin epäilisin Koskelon kykyä hoitaa tehtävää erinomaisesti. Sen lisäksi pohtisin, kuinka paljon oikeustieteen tohtoreita harmittaa, että tohtorin arvoa ei pidetty edellytyksenä virkaan.
Siinä viimeviikon vaalipaneelissa, että onko se nyt muka väärin, kun valinta sattui osumaan sellaiseen henkilöön ja joka on naispuolinen! Kuvastaa hieman Tarjan arvomaailmaa, joka on pahasti ristiriidassa sen kanssa mitä se yrittää julistaa vaalikampanjoinnissaan! Näkyy todella selvästi, että näytetään kieltä ruskeaa Schulténin suuntaan ja mitä mieltä se on tasa-arvosta!