Käsityksiä Suomen taloudesta, pörssistä yms...
Te kirjoititte ylioppilaaksi helsingin kalliosta vuonna 62, mitkä arvot oli teille nuorean tyttönä kaikkein tärkeimpiä siinä
vaiheessa kun poliitikon urasta ei ollut vielä tietoa?
Tarja:
- kyllä kai ne oli ne kodin arvot, se ett piti olla ahkera ja vaatimaton ja työteliäs ja, ajatella muita ja sit oli se salainen salainen niiku..
tai ei oikeastaan salainenkaan mut sellainen oma oma niinku oma maailma niinku taidehistoria piirtämistä sen tapaista.
Maarit:
Yksi tämänpäivän paljon käytetyistä iskulauseista on ajatus että ihmisen pitää muuttua (hänen arvonsa pitää muuttua) kun maailma muuttuu,
missä asioissa teidän arvonne ovat heittäneet kuperkeikkaa vuosikymmenien aikana?
Tarja:
-Ei oikeastaa kuperkeikkaa mut se mikä on tullut aikuisena vasta on tämä yksilöllisyyden korostaminen ymm eli se että ihmisen pitää ajatella muita,
ajatella sitä että olla solidaarinen tekee toisten puolesta ja eikä itse aina ensimmäisenä ja on tullut sellainen sallivuus suorastaan kannustaminen siihen että
ihminen on oma persoonallisuutensa ja että nimenomaan se et ihmiset ovat erilaisia nii se tekee meistä sen sen niinku sen rikkauden ja voiman ää kansakuntana ja pienempänäyhteisönä.
Maarit:
Eli yksilönoikeudet ovat hyvin tärkeitä!
Maarit:
Onko vastakohtien aika ohitse kuten politiikassa kuten sauli niinistön kampanjassa väitetään?
Tarja:
- Ei ne minun mielestä sillätavalla ole ohitse, mut silloin kun tulee niitä vastakohtaisuuksia tulee löytää löytää se yhteinen tie kompromissi sopimus
eli mun mielestä tää on niinku sopimisyhteiskunta myönteisessä mielessä ja sopiminen merkitsee sitä että sinulla ja minulla on erilaisia näkökohtia
meidän pitää löytää se mikä on yhteistä.
Maarit:
Mut onks ristiriita esim. työntekijän ja työntekijän, välillä onko se katoamassa vai vahvistumassa?
Tarja:
- Sekä että tavallaan mut se trendi se suuntaus on ollut pitkään se työntekijän oikeudet työelämässä on kasvaneet ja kun samanaikaisesti ihmisen arvo
yhteiskunnassa on noussu niin ihmisten vaatimukset sen suhteen miten heitä kohdellaan työelämässä on samalla kasvaneet, kaikki hyvin tähän asti, mut nyt sit
tää koveneva kansainvälinen kilpailu tälläinen rahalle odotettavat nopeat tulokset nii se aiheuttaa sit sen kun kaikilla tuotannontekijöillä niistä kilpaillaa ja
yritetään saada mahdollisimman suuri teho ulos niin sit sitä myöden ihmisten asema on muuttunut turvattomammaksi ja on tullut irtisanomisia enemmän
työpaikat ei oo pelkästään niinku vaihtuneet suomessa joillakin on kadonnut ulkomaille ammattialat on muuttuneet, ihmiset kokevat sillätavoin itsensä turvattomiksi.
Maarit:
Eli ristiriita on itseasiassa osin vahvistumassa?
Tarja:
-Näiltä osin kyllä!
Maarit:
Te olette ilmoittaneet haluavanne presidenttinä toimia arvojohtajana, tarkoittaako se käytännössä että te
haluatte määrätä ylhäältäpäin minkälaiset arvot suomalaisilla on?
Tarja:
- öö ensin vähän niinku korjata, tietääkseni minä olen sanonut niinku että olen mielelläni arvovaikuttaja, mutta en,
mut mää niinku oon vierastanut kokoajan käsitystä arvojohtajasta,
olishan se aika onnetonta jos tänä modernin länsimaisen demokratian aikana niinku joku olis arvojohtaja.
Maarit:
uum... mut kenen arvoissa olisi eniten korjaamisen varaa?
Tarja:
- jokaisen aina silloin tällöin, mutta minun mielestä tällä hetkellä niin ... niin jos sanoon niinpäin etten personoi vaan sanon
sen asiana must taloudelliset arvot on saanut viimevuosina korostuneen merkityksen mitenkään aliarvioimatta sitä
että että rahalla on paljon vaikutusta ja se se on monta kertaa se resurssi se voimavara millä näitä asioita voidaan rakentaa,
mut se on keino se ei oo päämäärä.
Maarit:
eli pörssiyritysten johtajien arvot menisi ensimmäisenä telakalle kun teistä tulisi uudelleen presidentti?
Tarja:
No ei se sillä tavalla ole, pörssiyritysten johtajat tekee omaa työtään ja kyllä siellä voi olla kovat arvot sellaisella yrityksellä
joka ei oo pörssissä, mut pörssi on sellainen kuumemittari joka hyvinhelpolla kertoo tän tuloksen, mut että sanotaan niinpäin että
he tekee omaa työtään mut nää heidän arvonsa pitää yhteensovittaa yhteiskunnan muiden arvojen kanssa.
Maarit:
Olivatko teidän mielestänne fortumin toimitusjohtajan Mikael liliuksen saamat jättioptiot liian suuret?
Tarja:
Minusta nei olleet.. se ei ollut oikein ne oli liian suuret mutta mun mielestä se oli niinku sanalla sanoen ei ehkä niin viisas sopimus joka oli tehty
ja siitä pitää sitten oppia tulevaisuuttaa kohden.
Maarit:
Mutta liian suuret joka tapuksessa?
Tarja:
Kyllä kyllä ja lisäksi sillä tavalla väärin mitoitettut että mää en tiedä kuvasko se nyt niin kauheesti sitä johtamisen... kuvasko se sitä johtamista
vai kuvasko se niinku sitä energian hintaa markkinoilla. ymm..
Maarit:
Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä että rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois! Mitä mieltä te olette?
Tarja:
Se ei ole rikos mut se on joltakin pois! siis
Maarit:
Keneltä se on pois?
Tarja:
Siis se on pois yleensä siitä kun lasketaan siitä yhteisestä kassasta et kuinka paljon riittää kenellekkin, niin
siinä on kohtuusraja olemassa, siis mää en ollenkaa aja tasapalkkausta enkä sitä kaikkien pitäisi olla just
semmoset aikakaudet on varmaan ja järjestelmät takanapäin et pitää olla kannustimia et semmonen
joka haluaa tehdä enemmän niinku saa siitä niinku yrittämisestään ja ahkeruudestaan ja kaikesta tälläisestä
koulutuksesta niin saa siitä sitten niinku palkkiota se kannustaa ihmistä, mut jos on oikein isot tuloerot
on todettu että se ei ensinnäkään luo sitä yhteistä henkeä se ei luo käsitystä että me ollaan yhdessä ja
sit sitten siinä on on ihan yksinkertaisesti että ettei raha oo mitenkään rajaton resurssi vaan kyl se sitten on jostain
muualta pois.
Maarit:
Eli teidän mielestänne tuloeroja pitää pikemmin kaventaa kuin suurentaa?
Tarja:
Kyllä mutta tuloerojen kaventamisessa tietysti nii presidentti on kyllä enintään niinku arvojohtaja.
Maarit:
Mut eikös tästä näkökulmasta vois ajatella silloin niin et nämä nyt tehdyt veronkevennykset ne olivat suuri virhe?
Tarja:
Taitaa olla niin että minä olen tästä asiasta lausunut jo teoreettisen julkisen mielipiteen joka aiheutti melkoisen keskustelun
siitä että sotkeutuuko presidentti vaivalla kokoon saatuun pakettiin, mä sanoin silloin sen että jos presidentti olis itse päättänyt
jotain mää olisin itse miettinyt vähän erinäköistä pakettia, se aiheutti tavattoman suuren ongelman jo tälläinen teoreettinen
lausahdus kun koitin sanoa että ettei presidentti voi ihan vapaasti liikkua tällä arvojohtamisen puolella.
Maarit:
Mut yrityselämä on sitä mieltä että nimenomaan matalalla verotuksella, hyvillä palkkioilla saadaan lahjakkaat ihmiset
töihin suomeen eiks tämä ole ihan ristiriidassa tämän tuloerojen kaventamisen politiikan kanssa?
Tarja:
No tää on nyt hänen... Mut mää kutsun tätä uusliberatilistiseksi ajatteluksi kun ajatellaan niin että talous pyöriin ja ja nii niinku
näillä niiku vahvoilla ihmisillä menee hyvin sit muillekin jää lopulta jotakin kun se kokonaiskakku kasvaa niinpaljon enemmän.
Maarit:
Mut syntyy työpaikkoja jos tulee uusia yrittäjiä...
Tarja:
Joo... joo tää on sen toinen puoli mut sit taas kun tiedämme jos sen jättää ihan näitten markkinavoimien varaan niin siinä tapuksessa
tulee taas vinouma toiseen päähän koska ei se niin nopeasti jos ollenkaan se ... se niinku hyvinvointi siirry sitten koko väestöön.
Maarit:
Mut eiks raha ole se paras kannustin millä ihmiset saadaan tekemään töitä?
Tarja:
Ei ei ei ei sen näkee ihan nuortenkin sijoittumisesta, on osa ihmisiä jotka niinku..
joilla on sellainen käsitys että kaikki mulle heti ja mieluite yhdeltä luukulta.
Te kirjoititte ylioppilaaksi helsingin kalliosta vuonna 62, mitkä arvot oli teille nuorean tyttönä kaikkein tärkeimpiä siinä
vaiheessa kun poliitikon urasta ei ollut vielä tietoa?
Tarja:
- kyllä kai ne oli ne kodin arvot, se ett piti olla ahkera ja vaatimaton ja työteliäs ja, ajatella muita ja sit oli se salainen salainen niiku..
tai ei oikeastaan salainenkaan mut sellainen oma oma niinku oma maailma niinku taidehistoria piirtämistä sen tapaista.
Maarit:
Yksi tämänpäivän paljon käytetyistä iskulauseista on ajatus että ihmisen pitää muuttua (hänen arvonsa pitää muuttua) kun maailma muuttuu,
missä asioissa teidän arvonne ovat heittäneet kuperkeikkaa vuosikymmenien aikana?
Tarja:
-Ei oikeastaa kuperkeikkaa mut se mikä on tullut aikuisena vasta on tämä yksilöllisyyden korostaminen ymm eli se että ihmisen pitää ajatella muita,
ajatella sitä että olla solidaarinen tekee toisten puolesta ja eikä itse aina ensimmäisenä ja on tullut sellainen sallivuus suorastaan kannustaminen siihen että
ihminen on oma persoonallisuutensa ja että nimenomaan se et ihmiset ovat erilaisia nii se tekee meistä sen sen niinku sen rikkauden ja voiman ää kansakuntana ja pienempänäyhteisönä.
Maarit:
Eli yksilönoikeudet ovat hyvin tärkeitä!
Maarit:
Onko vastakohtien aika ohitse kuten politiikassa kuten sauli niinistön kampanjassa väitetään?
Tarja:
- Ei ne minun mielestä sillätavalla ole ohitse, mut silloin kun tulee niitä vastakohtaisuuksia tulee löytää löytää se yhteinen tie kompromissi sopimus
eli mun mielestä tää on niinku sopimisyhteiskunta myönteisessä mielessä ja sopiminen merkitsee sitä että sinulla ja minulla on erilaisia näkökohtia
meidän pitää löytää se mikä on yhteistä.
Maarit:
Mut onks ristiriita esim. työntekijän ja työntekijän, välillä onko se katoamassa vai vahvistumassa?
Tarja:
- Sekä että tavallaan mut se trendi se suuntaus on ollut pitkään se työntekijän oikeudet työelämässä on kasvaneet ja kun samanaikaisesti ihmisen arvo
yhteiskunnassa on noussu niin ihmisten vaatimukset sen suhteen miten heitä kohdellaan työelämässä on samalla kasvaneet, kaikki hyvin tähän asti, mut nyt sit
tää koveneva kansainvälinen kilpailu tälläinen rahalle odotettavat nopeat tulokset nii se aiheuttaa sit sen kun kaikilla tuotannontekijöillä niistä kilpaillaa ja
yritetään saada mahdollisimman suuri teho ulos niin sit sitä myöden ihmisten asema on muuttunut turvattomammaksi ja on tullut irtisanomisia enemmän
työpaikat ei oo pelkästään niinku vaihtuneet suomessa joillakin on kadonnut ulkomaille ammattialat on muuttuneet, ihmiset kokevat sillätavoin itsensä turvattomiksi.
Maarit:
Eli ristiriita on itseasiassa osin vahvistumassa?
Tarja:
-Näiltä osin kyllä!
Maarit:
Te olette ilmoittaneet haluavanne presidenttinä toimia arvojohtajana, tarkoittaako se käytännössä että te
haluatte määrätä ylhäältäpäin minkälaiset arvot suomalaisilla on?
Tarja:
- öö ensin vähän niinku korjata, tietääkseni minä olen sanonut niinku että olen mielelläni arvovaikuttaja, mutta en,
mut mää niinku oon vierastanut kokoajan käsitystä arvojohtajasta,
olishan se aika onnetonta jos tänä modernin länsimaisen demokratian aikana niinku joku olis arvojohtaja.
Maarit:
uum... mut kenen arvoissa olisi eniten korjaamisen varaa?
Tarja:
- jokaisen aina silloin tällöin, mutta minun mielestä tällä hetkellä niin ... niin jos sanoon niinpäin etten personoi vaan sanon
sen asiana must taloudelliset arvot on saanut viimevuosina korostuneen merkityksen mitenkään aliarvioimatta sitä
että että rahalla on paljon vaikutusta ja se se on monta kertaa se resurssi se voimavara millä näitä asioita voidaan rakentaa,
mut se on keino se ei oo päämäärä.
Maarit:
eli pörssiyritysten johtajien arvot menisi ensimmäisenä telakalle kun teistä tulisi uudelleen presidentti?
Tarja:
No ei se sillä tavalla ole, pörssiyritysten johtajat tekee omaa työtään ja kyllä siellä voi olla kovat arvot sellaisella yrityksellä
joka ei oo pörssissä, mut pörssi on sellainen kuumemittari joka hyvinhelpolla kertoo tän tuloksen, mut että sanotaan niinpäin että
he tekee omaa työtään mut nää heidän arvonsa pitää yhteensovittaa yhteiskunnan muiden arvojen kanssa.
Maarit:
Olivatko teidän mielestänne fortumin toimitusjohtajan Mikael liliuksen saamat jättioptiot liian suuret?
Tarja:
Minusta nei olleet.. se ei ollut oikein ne oli liian suuret mutta mun mielestä se oli niinku sanalla sanoen ei ehkä niin viisas sopimus joka oli tehty
ja siitä pitää sitten oppia tulevaisuuttaa kohden.
Maarit:
Mutta liian suuret joka tapuksessa?
Tarja:
Kyllä kyllä ja lisäksi sillä tavalla väärin mitoitettut että mää en tiedä kuvasko se nyt niin kauheesti sitä johtamisen... kuvasko se sitä johtamista
vai kuvasko se niinku sitä energian hintaa markkinoilla. ymm..
Maarit:
Mut moni suomalainen on myös sitä mieltä että rikastuminen ei ole rikos eikä se ole keneltäkään pois! Mitä mieltä te olette?
Tarja:
Se ei ole rikos mut se on joltakin pois! siis
Maarit:
Keneltä se on pois?
Tarja:
Siis se on pois yleensä siitä kun lasketaan siitä yhteisestä kassasta et kuinka paljon riittää kenellekkin, niin
siinä on kohtuusraja olemassa, siis mää en ollenkaa aja tasapalkkausta enkä sitä kaikkien pitäisi olla just
semmoset aikakaudet on varmaan ja järjestelmät takanapäin et pitää olla kannustimia et semmonen
joka haluaa tehdä enemmän niinku saa siitä niinku yrittämisestään ja ahkeruudestaan ja kaikesta tälläisestä
koulutuksesta niin saa siitä sitten niinku palkkiota se kannustaa ihmistä, mut jos on oikein isot tuloerot
on todettu että se ei ensinnäkään luo sitä yhteistä henkeä se ei luo käsitystä että me ollaan yhdessä ja
sit sitten siinä on on ihan yksinkertaisesti että ettei raha oo mitenkään rajaton resurssi vaan kyl se sitten on jostain
muualta pois.
Maarit:
Eli teidän mielestänne tuloeroja pitää pikemmin kaventaa kuin suurentaa?
Tarja:
Kyllä mutta tuloerojen kaventamisessa tietysti nii presidentti on kyllä enintään niinku arvojohtaja.
Maarit:
Mut eikös tästä näkökulmasta vois ajatella silloin niin et nämä nyt tehdyt veronkevennykset ne olivat suuri virhe?
Tarja:
Taitaa olla niin että minä olen tästä asiasta lausunut jo teoreettisen julkisen mielipiteen joka aiheutti melkoisen keskustelun
siitä että sotkeutuuko presidentti vaivalla kokoon saatuun pakettiin, mä sanoin silloin sen että jos presidentti olis itse päättänyt
jotain mää olisin itse miettinyt vähän erinäköistä pakettia, se aiheutti tavattoman suuren ongelman jo tälläinen teoreettinen
lausahdus kun koitin sanoa että ettei presidentti voi ihan vapaasti liikkua tällä arvojohtamisen puolella.
Maarit:
Mut yrityselämä on sitä mieltä että nimenomaan matalalla verotuksella, hyvillä palkkioilla saadaan lahjakkaat ihmiset
töihin suomeen eiks tämä ole ihan ristiriidassa tämän tuloerojen kaventamisen politiikan kanssa?
Tarja:
No tää on nyt hänen... Mut mää kutsun tätä uusliberatilistiseksi ajatteluksi kun ajatellaan niin että talous pyöriin ja ja nii niinku
näillä niiku vahvoilla ihmisillä menee hyvin sit muillekin jää lopulta jotakin kun se kokonaiskakku kasvaa niinpaljon enemmän.
Maarit:
Mut syntyy työpaikkoja jos tulee uusia yrittäjiä...
Tarja:
Joo... joo tää on sen toinen puoli mut sit taas kun tiedämme jos sen jättää ihan näitten markkinavoimien varaan niin siinä tapuksessa
tulee taas vinouma toiseen päähän koska ei se niin nopeasti jos ollenkaan se ... se niinku hyvinvointi siirry sitten koko väestöön.
Maarit:
Mut eiks raha ole se paras kannustin millä ihmiset saadaan tekemään töitä?
Tarja:
Ei ei ei ei sen näkee ihan nuortenkin sijoittumisesta, on osa ihmisiä jotka niinku..
joilla on sellainen käsitys että kaikki mulle heti ja mieluite yhdeltä luukulta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä haastattelu on sanasta sanaan totta - eli eilinen punainen lanka - haastattelijana Maarit Tastula !
repikää siitä halosen kannattajat !