potkuja munille

Mun muijalla oli tapana joskus kiukkupäissään, kun ei saanut jotakin asiaa läpi meneen, niin kuin tahtoi, yllättäen potkaista mua munille ikään kuin opetysmielessä.Usein se tapahtui iltasella, kun olin riisumassa kuteitani ja olin ilta-aslareissa kylppärissä. Sain kerrankin sieltä tullessani oviaukossa sellaisen munapotkun haaroväliini muijan kenkäjalasta, että maailma musteni ja yrjöt tuli vc-pottuun. Se todella teki kamalan tunteen. Ihan kuin kuolis! Muija vain nauroi ja samoi, että kyllä se saa vähän sattuakin ja että lisääkin voi tulla jonakin päivänä!
No, aloin pitään varani, etten tule yllätetyksi asiassa. Tulin taas kerran kylppäristä suihkusta vain pyyhe lanteillani eteisen käytävään. Muija oli taas erittäin pahalla päällä ja äksysi minulle koko illan. Aavistin sen aikeet, kun tulin suihkusta, ja eikös vain se taas yrittänyt yllättää mua, mutta tällä kertaa pidin varani. Kun potku lähti kohti muniani, sieppasin akan jalkaterästä kiinni ja nostin sen noin metrin korkeudelle ja samalla väänsin nopeasti jalkaterää 180 astetta säären ympäri. Muija lensi selälleen lattialle ja mikä ulvonta alkoikaan. Ei päässyt muutamaan minuuttiin ylös lattialta. Annoin vielä pari hyvää potkua sen persamuksille, että varmasti mustelmat jäi kinkkuihin. Lääkärireisuhan siitä tosin tuli; muijan nilkan siteet oli revenneet ja kahteen viikkoon hän ei kyennyt kinttuaan maahan laskemaan. Mutta kyllä potkiminenkin siihen loppui, kun kuukauden käveli kainalosauvoilla. Että se siitä munille potkimisesta meidän perheessä.