se on niin että kun kerran ne hakataan niin uutta ei sinne enää kasva. se on vähän kuin sademetsät, yhtä herkkää. menkää metsurit skotlantiin katsomaan kuinka käy kun rinteet parturoidaan, näin tehtiin skotlannissa 5-600 vuotta sitten, ja luontaisesti ei ole hakkuuaukeat palautuneet.
Lapin (tunturi)metsät
Poro-ukko
20933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
asiaa ja kestävän metsätalouden pelisäännöt eivät tuota toimintaa salli. Herää myös kysymys voiko taloutta harjoittaa alueilla jotka eivät sitä kestä?
Onko alueet suojeltu vai normaalia talousmettää?
Kerro lisää.
"tunturimetsät" onneksi meillä. Metsärajapuuna on siellä koivu.
Kiistanalaiset metsät ovat alavilla mailla kasvavia vanhoja männiköitä, 200-400 -vuotiaita, ne kyllä uudistuvat mutta seuraava puusukupolvi varttuu aikuiseksi vasta noin vuonna 2170. Osa hakatuista vanhoista puista keitetään selluksi, osa sahataan tukeiksi joista tehdään ratapölkkyjä maailmalle. Onhan se hienoa kun on 1500-luvulla syntyneen puun kuidusta tehtyä WC-paperia pytyssä! Tyylikäs loppu aihkivanhukselle.
Eli aika kauas tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja tietysti tehdään tyyliin "Kaikki mulle ja heti, viis jälkipolvista!"
Metsäteollisuus ja metsähallitus ovat voimakkaasti masinoineet tupailloissaan propagandaansa ja yksinkertaisimmat lappilaiset (yleensä fiksua väkeä) ovat nielleet pajunköyden kakistelematta. Aika hassua - mutta niin se maailma toimii...
metsä ei noilla alueilla enää kasva. Nykyisellä poromäärällä se ei nimittäin ole enää mitenkään mahdollista poron aiheuttaman eroosion vuoksi. Maa syödään monin paikoin täysin paljaaksi, melkein mustaksi. Tämä on valitettava totuus, muutama poropaimenten aivopesemä viherhörhö vaan ei pysty tätä näkemään. Luulevat enemmän kuin tietävät.
Kylläpä Jooseppi nyt lataa. "maa syödään melkein mustaksi".. jo on yhenlaista "totuutta" tämäkin.
Uskoo ken haluaa.
Metsähän kyllä kasvaa jokapaikkaan takaisin Suomessa mistä on hakattu. Kysymys vaan on siitä että miten hitaasti se kasvaa. Jos lasketaan useissa sadoissa vuosissa pahimmillaan niin voi miettiä miten järkevää metsätaloutta se on. Varsinkin kun samat hakkuut aiheuttavat poroelinkeinolle työttömyyttä ja menetyksiä.
edes kerran lapin metässä katsomassa montako tainta männyllä puhumattakaan koivusta on entisillä jäkälä kankailla tulossa. Samoin tunturimittarien tuhoalueet jäävät tundraksi, jäivät kevolla ja tulevat jäämään viimeisimmän massaesiintymisen jäljiltä käsivarressa myös. Ja vain siitä syystä, että pyhä lehmä syö kaiken mitä maassa kasvaa. Tuntsalta sinä ainakaan et ole kotoisin, se on varma. Muuten tajuaisit jotakin. Tuo viimeinen lause kyllä kertoo että kuulut joko poropaimeniin tai näihin lapsiin, jotka itseään luonnonsuojelijoiksi nimittävät. Hakkuilla ei ole mitään tekemistä poroelinkeinon ahdingon kanssa. Siihen syyt ovat poroelinkeinossa itsessään. Liikaa poroja, koneita ja poronomistajia.
"Hakkuilla ei ole mitään tekemistä poroelinkeinon ahdingon kanssa."
Lupa tutkittua tietoa:
http://www.metla.fi/tapahtumat/2005/yla-lapin-metsat-saariselka/helle-22-02-2005.htm
metsätaloudella ei ole mitään tekemistä poroelinkeinon ahdingon kanssa. Mikään tuossa tutkimuksessa ei viittaa siihen. Sensijaan tuo tutkimus kyllä tekee selväksi (kunhan tutkimuksen yleensä ymmärtää), että porojen määrän lisääntymisellä on selvä yhteys jäkälälaidunten loppumiseen. Ei metsätaloudella. Ja omakohtaiset kokemukset, 70-luvulla oli vielä kokonaisia jäkälä kankaita, joista pystyi todellakin näkemään jäkälän. Nykyään sellainen harvinaisuus kuuluu lähinnä aidatuille alueille, joille porot eivät pääse. Lisäksi, verrattaessa luonnon taimien määrää tälläisella aidatulla alueella aitaamattomaan, on ero nähtävissä erittäin selvästi. Kankailla mänty lisääntyy luontaisesti vain niissä kohdissa, missä maaperä on rikottu, koska poro ei siellä kaiva. Jos maaperä on koskematon, porojen kaivuu tuhoaa taimet totaalisesti. Kesäaikana porot syövät sitten kaiken vihreän, erityisesti koivun versot ovat herkkua. Myös metsän kasvu kankailla hidastuu, koska jäkälällä on männyn veden ottamisen kannalta erittäin tärkeä merkitys. Kun maa on syöty mustaksi, aurinko pitää lopusta huolen. Kankaat karuuntuvat ja vedenpuute pistää männyt sijoittamaan kasvun juuriin, eikä runkoon, niikuin terveessä ympäristössä tapahtuisi.
Kaikenkaikkiaan, ne tuhot jota poronhoito ympäristölle aiheuttaa, eivät tule ikinä korvattua millään tavalla. Lisäksi tuo reilun tuhannen poronhoitajan ryhmä, joka elantonsa poroista yleensä saa, on alle prosentti koko poronhoitoalueen väestöstä. Niillä tuloilla, joita nuo saavat, ei tulla ikinä kattamaan sitä vahinkoa, minkä he aiheuttavat olemassa olollaan poronhoitoalueen muille asukkaille.
mittailtu paljonkin puiden kasvua, eroja ei ollut. Väitöskirjakin on aiheesta tehty.
Rajan takana on 200 km vyöhyke jossa ei ole poroja; siten porotalouden todellisia vaikutuksia metsien tilaan on helppo tutkia, koejärjestely on siten jo olemassa ihan luonnostaan.
2004-2005 suotuisien kesien takia ei koivuja kuollut massoittain, henkiin jäivät onneksi. Yksittäisiä puita toki meni paljonkin mutta aukeaa tundraa ei nyt syntynyt. Mittarituho on nyt pääosin ohi, pistiäiset hoitelivat viime kesän toukat eikä syksyllä naaraita enää lennellyt munimassa juuri yhtään.
kuka tämmöstä satuilua voi uskoa. "poro tuhoaa maaperän totaalisesti".. "mustalle mullalle" ..
mitenkä siellä mitään metsää kasvaa enää, kun tuommosta kuuntelee.
"poronhoitajat aiheuttavat vahinkoa muille asukkaille".. posketonta puhetta.
tämän palstan lukijoista kyllä osa on varmaan justiin niin tyhmiä että uskovatkin, kunhan saavat metsänhakkuuta puolustaa.
tyhmä, kun väittelet asiasta, josta et tiedä näköjään yhtään mitään. Mutta siinä vaan, pää on onneksi poronhoidolle tullut vetäjän käteen. Aika pitää huolen poro ongelmasta.
saadaan suomeenkin samanlaisia nummia kuin skotlannissa. miksi ei voi ajatella positiivisesti tuollaista asiaa...? ajatelkaa minkä verran voitais rakentaa lisää hiihtokeskuksia? satoja, niinhän alpeillakin on ja kaikki menestyy...hyvästi suomen työttömyys.
Vanhat metsät tulisi kaikki suojella.
Muutkin kuin porot tarvitsevat vanhaa metsää.
Metsähän kyllä kasvaa ja kasvaa kohisten.
Kirvestä, kirvestä puun kylkeen ja puu huilaamaan
tehtaalle.
Antaa työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta savupiipun viereen. Lieden ääreenkin.
arktisella metsänrajalla ei juuri kohise eikä edes pihise. Pari kolme senttiä vuodessa hyvä jos pituutta lykkää.
Vähän on arka aihe, varsinkin jos poromiehet itse metsähakkuita vastustavat. Katsokaas mitä teitte itse kun saitte luotaiselinkeinotilan? Ensimmäiseksi se maa, jonka valtiolta saitte, parturoitiin niin puhtaaksi, ettei siinä kasva enää mikään. Sitten ajatte mönkijällä pikkupäissä ravalle jokaisen polkukosteikon.
Ei kaikki toimi näin, mutta tutustuin kolmeen poromieheen pohjoisessa asuessani ja kyllä tämä ainakin heidän toiminnassaan oli totta. Muutenkin tuo kossupullo kelkan penkin alla- tyyppinen elämäntapa, onko se puolustamisen arvoista?
Kyllähän sitä näki, että leivästähän monella oli kysymys, ei ne tulot olleet niin hyviä, että rikastumaan pääsisi. Mutta kun tuohon viinaan menee niin hitosti rahaa, vaimot käyvät päivätöissä elättääkseen perheensä. Poronhoidosta ei jää käteen kuin lihaa.
No, tuli vähän paatoksella. Itse en pienessä kylässä voinut asua kuin pari vuotta, sitten tulin takaisin tänne "outamaille" vai miten sitä sanottiin. Huumorintajuisia miehiä, ei siinä mitään. Mutta tuo kulttuuri ja luonnonsuojelu... siitä kyllä jäi vähän ristiriitainen käsitys.
Arka on aihe, siitä ollaan samaa mieltä. Mutta, kun täällä pohjoisessa ei oikein muutakaan toimeentulon tapaista ole, osa hakkee vielä lihan mettästä vaikka luvatta, mutta muuten tuo poronhoito on ainuita toimeentulomahollisuuksia. Kyllä miehet saapi elantoaan puolustaa, kun mittään ei suojelun tilale kuitenkaan tule, puhhuu vihreät höpöttäjät mitä tahtovat.
Siis hei, lapissakin on yksityisomistuksessa olevia maita, kuten muuallakin suomessa. Miksi nämä pitää suojella? Kuka korvaa suojelusta aiheutuneet arvon alenemiset, tuoton alenemiset ym.? Yrittäkääpä suojella jossain uudellamaalla, kapinahan siitä nousisi. Mutta sieltä etelästä on hyvä huudella suojelua tänne pohjoiseen. Pari poromiestä olette saaneet lahjottua mukaan, jotta saitte hyvän "suojaviitan" terririsoinnillenne, ymmrätävätköhän edes mihin ovat joutuneet mukaan?
päin lappia yksityismaita on alettu suojella? Valtion maista siellä on kysymys. Eihän yksityisillä ole omistuksessaan hakkaamattomia erämaa-alueita ollenkaan.
Perkele, naapuri olisi halunnut rakentaa mökin omistamalleen tontille, johon kaikki muutkin hänen sisarukset ovat aikanaan rakentaneet.
Ei perkele kunta antanut rakennuslupaa, sanoivat että se on natura-aluetta, ei sinne enää lupia anneta. Pitäisi hakea kuulemma poikkeuslupa...