Presidenttiä huolettaa työntekijöiden kuluminen loppuun ja nostaa valtiksi ja nostaa Suomen valtiksi sijoitukset kaikkiin kansalaisiin
-------------------------------------------------
Unelma Suomesta 2012, kuuden vuoden päästä. Vasemmiston presidenttiehdokkaalle Tarja Haloselle se on "tehokas, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta".
- Se on valtti, hän vakuuttaa ja sanoo koettaneensa näissä vaaleissa toistaa, että kerrankin meillä on tilanne, jolloin nuo asiat voi yhdistää.
Toisella kierroksella haastattelusta ja tentistä toiseen kiertänyt Halonen vetoaa "16 000. kerran" siihen, että kaikki viisi Pohjoismaata ovat kansainvälisen kilpailukykyvertailun kärjessä "riippumatta siitä, ovatko ne EU:n jäseniä vai eivät tai kuuluvatko ne Natoon vai eivät".
Yhteistä näille maille on Halosen mukaan se, että ne investoivat ihmiseen. Kaikkien voimavarat otetaan käyttöön ja koko väestöön sijoitetaan.
Unelman toteutuminen vaatii presidentin mukaan myös sitä, että ihmisillä on tunne kansakunnan yhteisestä edusta.
- Kaikki sopeutuvat siihen, että jos tämä yhdessä tehdään, niin tulos jaetaan kohtuullisella tavalla.
Kilpailijaansa kokoomuksen ehdokasta Sauli Niinistöä Halonen piikittelee vaaliteemasta "kaikki työ on arvokasta". Halosenkin mielestä niin on, mutta hän vaatii lisäämään, että "kun se on arvokasta, siitä saa myös kohtuullisen toimeentulon".
Kohtuullisuutta hän ei määrittele.
Toimivat työmarkkinat Halonen nostaa vahvana tekijänä esiin.
- Suomella on ollut tavattoman suuri etu, että meillä on tehty vakavaa budjettipolitiikkaa ja sitä ovat tukeneet työmarkkinaosapuolet, jotka ovat pystyneet tekemään sopimuksia, Halonen sanoo.
Viime kymmenluvun lamasta on hänen mielestään tultu ulos juuri kolmikannan avulla, siis valtion, työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöllä.
- Saan muualla kuulla jatkuvasti, että hyvähän teillä on, kun teillä on vuosikymmenien aikana hankittu luottamus, joka mahdollistaa päätöksenteon, hän painottaa.
Elinikäinen oppiminen kaikkien oikeudeksi
Työntekijöiden kuluminen ennen aikojaan loppuun huolettaa Halosta. Tämä on myös aihe, joka on hänen mielestään jäänyt vaalitaistossa liian vähälle huomiolle.
- Jos ajatellaan, että ihmisen työuran pitäisi kestää pitkään, sitten pitää nähdä, että ihminen ei kulu työssä eikä kestokyky mene, hän tähdentää.
Halosen avainsana on koulutus. Nuoruudessa saadun opetuksen jälkeen kaikilla pitää olla vielä oikeus elinikäiseen oppimiseen.
- Työntekijää itseään pitää kannustaa siihen, että hän voi mennä lisäopiskeluun ja työnantajaa kannustaa siihen, että tämä sallii sen, Halonen linjaa ja lisää, että paljon on kiinni työnantajan ja työtovereiden asenteista.
Korkeaa koulutusastetta Halonen arvostaa jo sinänsä. Hänen mielestään mitä erilaisimmissa ammateissa on vain hyötyä hyvästä koulutuksesta.
- Nuorisolle pitää antaa oikeaan osuvaa koulutusta, mutta ei auta kuvitella, että tänään voidaan ratkaista se, mitä 20 vuoden päästä tarvitaan, hän muistuttaa.
Yliopistojen määrän vähentämisestä on viime aikoina taas puhuttu. Hankkeet eivät saa presidentin tukea. Hän puolustaa koko maan kattavaa yliopistojen ja korkeakoulujen verkkoa.
- Huippulaatua voi saada aikaan hajautetussa mallissakin, hän uskoo.
Suomi keskivertoa turvallisempi
- Suomella ei ole erityisiä uhkia, Halonen arvioi ja kuvaa Suomea keskivertoa turvallisemmaksi.
Olemattomia uhat eivät silti ole. Ehdokas luettelee uusiksi riskeiksi terrorismin, ammattirikollisuuden, ympäristöuhkat, luonnonmullistukset ja lintuinfluenssan. Selkkaus jossakin päin maailmaa voi myös laajeta sodaksi.
Maailmanpaloa Halonen ei silti pelkää. Hän vakuuttaa, että meillä on varauduttu eri tilanteisiin.
- Meillä on oma uskottava puolustus ja asevelvollisuusarmeija, joka tuntee olot ja josta on apua sekä perinteisessä sotilaallisessa työssä että myös silloin, jos tarvitaan siviili- ja sotilaspuolen yhteistyötä.
Presidentti lisää, että oma armeija on yhteistyökykyinen sekä Suomessa että ulkomailla.
Niinistön viittaukset talvisotaan saavat Halosen puuskahtamaan, että "täytyy olla tosi sokea, jos kuvittelee, että meillä on nyt joku malli Cajander".
Pääministeri A. K. Cajanderin hallitus talvisodan edellä 1937-39 ei uskonut suursotaan ja varustautui heikosti.
Julkaistu 25.1.2006 3:05:58 / kirsti pohjonen
-------------------------------------------------
Unelma Suomesta 2012, kuuden vuoden päästä. Vasemmiston presidenttiehdokkaalle Tarja Haloselle se on "tehokas, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta".
- Se on valtti, hän vakuuttaa ja sanoo koettaneensa näissä vaaleissa toistaa, että kerrankin meillä on tilanne, jolloin nuo asiat voi yhdistää.
Toisella kierroksella haastattelusta ja tentistä toiseen kiertänyt Halonen vetoaa "16 000. kerran" siihen, että kaikki viisi Pohjoismaata ovat kansainvälisen kilpailukykyvertailun kärjessä "riippumatta siitä, ovatko ne EU:n jäseniä vai eivät tai kuuluvatko ne Natoon vai eivät".
Yhteistä näille maille on Halosen mukaan se, että ne investoivat ihmiseen. Kaikkien voimavarat otetaan käyttöön ja koko väestöön sijoitetaan.
Unelman toteutuminen vaatii presidentin mukaan myös sitä, että ihmisillä on tunne kansakunnan yhteisestä edusta.
- Kaikki sopeutuvat siihen, että jos tämä yhdessä tehdään, niin tulos jaetaan kohtuullisella tavalla.
Kilpailijaansa kokoomuksen ehdokasta Sauli Niinistöä Halonen piikittelee vaaliteemasta "kaikki työ on arvokasta". Halosenkin mielestä niin on, mutta hän vaatii lisäämään, että "kun se on arvokasta, siitä saa myös kohtuullisen toimeentulon".
Kohtuullisuutta hän ei määrittele.
Toimivat työmarkkinat Halonen nostaa vahvana tekijänä esiin.
- Suomella on ollut tavattoman suuri etu, että meillä on tehty vakavaa budjettipolitiikkaa ja sitä ovat tukeneet työmarkkinaosapuolet, jotka ovat pystyneet tekemään sopimuksia, Halonen sanoo.
Viime kymmenluvun lamasta on hänen mielestään tultu ulos juuri kolmikannan avulla, siis valtion, työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöllä.
- Saan muualla kuulla jatkuvasti, että hyvähän teillä on, kun teillä on vuosikymmenien aikana hankittu luottamus, joka mahdollistaa päätöksenteon, hän painottaa.
Elinikäinen oppiminen kaikkien oikeudeksi
Työntekijöiden kuluminen ennen aikojaan loppuun huolettaa Halosta. Tämä on myös aihe, joka on hänen mielestään jäänyt vaalitaistossa liian vähälle huomiolle.
- Jos ajatellaan, että ihmisen työuran pitäisi kestää pitkään, sitten pitää nähdä, että ihminen ei kulu työssä eikä kestokyky mene, hän tähdentää.
Halosen avainsana on koulutus. Nuoruudessa saadun opetuksen jälkeen kaikilla pitää olla vielä oikeus elinikäiseen oppimiseen.
- Työntekijää itseään pitää kannustaa siihen, että hän voi mennä lisäopiskeluun ja työnantajaa kannustaa siihen, että tämä sallii sen, Halonen linjaa ja lisää, että paljon on kiinni työnantajan ja työtovereiden asenteista.
Korkeaa koulutusastetta Halonen arvostaa jo sinänsä. Hänen mielestään mitä erilaisimmissa ammateissa on vain hyötyä hyvästä koulutuksesta.
- Nuorisolle pitää antaa oikeaan osuvaa koulutusta, mutta ei auta kuvitella, että tänään voidaan ratkaista se, mitä 20 vuoden päästä tarvitaan, hän muistuttaa.
Yliopistojen määrän vähentämisestä on viime aikoina taas puhuttu. Hankkeet eivät saa presidentin tukea. Hän puolustaa koko maan kattavaa yliopistojen ja korkeakoulujen verkkoa.
- Huippulaatua voi saada aikaan hajautetussa mallissakin, hän uskoo.
Suomi keskivertoa turvallisempi
- Suomella ei ole erityisiä uhkia, Halonen arvioi ja kuvaa Suomea keskivertoa turvallisemmaksi.
Olemattomia uhat eivät silti ole. Ehdokas luettelee uusiksi riskeiksi terrorismin, ammattirikollisuuden, ympäristöuhkat, luonnonmullistukset ja lintuinfluenssan. Selkkaus jossakin päin maailmaa voi myös laajeta sodaksi.
Maailmanpaloa Halonen ei silti pelkää. Hän vakuuttaa, että meillä on varauduttu eri tilanteisiin.
- Meillä on oma uskottava puolustus ja asevelvollisuusarmeija, joka tuntee olot ja josta on apua sekä perinteisessä sotilaallisessa työssä että myös silloin, jos tarvitaan siviili- ja sotilaspuolen yhteistyötä.
Presidentti lisää, että oma armeija on yhteistyökykyinen sekä Suomessa että ulkomailla.
Niinistön viittaukset talvisotaan saavat Halosen puuskahtamaan, että "täytyy olla tosi sokea, jos kuvittelee, että meillä on nyt joku malli Cajander".
Pääministeri A. K. Cajanderin hallitus talvisodan edellä 1937-39 ei uskonut suursotaan ja varustautui heikosti.
Julkaistu 25.1.2006 3:05:58 / kirsti pohjonen
Vastaukset 1
Vanhimmat
..enkä usko SAK-propagandaan.Keisarilla(keisarinnalla) ei ole vaatteita..