painajaiset, jatkuva ahdistus ja pelot

pelkään, että tulen hulluksi, koska ensinnäkin olen sairastanut vakava-asteista masennusta jo monta vuotta ja hoidot on nyt ohi, mutta kummallisia oireita on alkanut ilmaantumaan eikä ne mene ohi vaan pahenee ja lisääntyy. näen liian usein painajaisia, vaikka olen kuinka väsynyt, en saa unta, koska pelkään näkeväni taas painajaista.
aina lähes samanlaista. näen äitini saattohoidossa, kuolemassa ja itkemässä ja se repii sisintäni.. äiti sairastui vakavasti vähän aikaa sitten ja sen jälkeen näitä unia olen nähnyt. samaten pelkään olevani itsekin vakavasti sairas (fyysisesti) tarkkailen itseäni jatkuvasti ja itken itseni uneen lähes joka ilta.
elämäni on täysin hakoteillä. lopetin opiskeluni tänään aivan yhtäkkiä, olisin valmistunut vajaan vuoden päästä. en vain enää jaksanut.
lisäksi koen voimakasta ahdistuksen tunnetta. se tuntuu fyysisenä läsnäolona, tuntuu että seurassani on joku tai jokin vaikka ketään ei näy. ja pelkään kokoajan, että joku tulee ja tekee minulle jotakin. ihan sama onko yö tai päivä, tunne tulee salamana heti jos jään yksin tai jos jään esim. katsomaan jotakin esinettä kauemmin.. tätä on vaikea selittää. pelkään kuolemaa aivan tajuttomasti. mutta pelkään myös elämää. en tiedä mitä haluan tai mitä teen. olen eritstäytynyt läheisistäni, jättänyt pitkäaikaisen poikaystäväni ja lopettanut yhteydenpidon sisarukseeni sekä kavereiheni, aivan tässä lähiaikoina. ja jätin nyt myös sen opiskelupaikkani. minuun on moni pettynyt. varsinkin vanhempani. tunnen itseni luuseriksi ja pelkään niin, että varmaan kuolen kohta tähän. minulla ei ole mahdollisuutta päästä enää hoitoon. enkä tiedä haluaisinkokaan. onko tämä normaalia? kuulen myös ääniä, joista en ole varma, ovatko ne oikeasti olemassa. välillä se on puhetta, välillä jotakin muuta. auttakaa jotenkin, olisin erittäin kiitollinen.
2375
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

luona niin saat asioitasi takaisin kuntoon et ole missään nimessä luuseri vaan masennuksesi ja pelkosi on ihan normaaleita ja jäänyt liian voimakkaina päällesi etkä ole niistä päässyt irti ja niistä on hyvä puhua jollekin ulkopuoliselle joka vain kuuntelee ja on läsnä ja keskustelut tuolloin on aina luottamuksellista. :)

Äänestä

niin pian kuin pääset - mieluusti psykiatrille. Tai jos et muuta keksi niin terveyskeskuksen päivystykseen ja kerrot siellä rehellisesti kaiken mikä sinua vaivaa. Mielestäni olet vakavasti masentunut. Syötkö mielialalääkkeitä ?
Jos kuulet ääniä se kertoo psykoosista. Mutta jos epäilet ovatko ne totta vaiko ei silloin psykoosi ei ole vielä puhjennut ja kun saat ajoissa psykoosin estolääkitystä se ei ehdi puhkeamaankaan. Tarvitset kontaktin lääkäriin ja terveyskeskuksen kautta voit päästä myös sairaalan avo-ostolle siksi aikaa kunnes olosi paranee.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pelokas* kirjoitti:

pelkään, että tulen hulluksi, koska ensinnäkin olen sairastanut vakava-asteista masennusta jo monta vuotta ja hoidot on nyt ohi, mutta kummallisia oireita on alkanut ilmaantumaan eikä ne mene ohi vaan pahenee ja lisääntyy. näen liian usein painajaisia, vaikka olen kuinka väsynyt, en saa unta, koska pelkään näkeväni taas painajaista.
aina lähes samanlaista. näen äitini saattohoidossa, kuolemassa ja itkemässä ja se repii sisintäni.. äiti sairastui vakavasti vähän aikaa sitten ja sen jälkeen näitä unia olen nähnyt. samaten pelkään olevani itsekin vakavasti sairas (fyysisesti) tarkkailen itseäni jatkuvasti ja itken itseni uneen lähes joka ilta.
elämäni on täysin hakoteillä. lopetin opiskeluni tänään aivan yhtäkkiä, olisin valmistunut vajaan vuoden päästä. en vain enää jaksanut.
lisäksi koen voimakasta ahdistuksen tunnetta. se tuntuu fyysisenä läsnäolona, tuntuu että seurassani on joku tai jokin vaikka ketään ei näy. ja pelkään kokoajan, että joku tulee ja tekee minulle jotakin. ihan sama onko yö tai päivä, tunne tulee salamana heti jos jään yksin tai jos jään esim. katsomaan jotakin esinettä kauemmin.. tätä on vaikea selittää. pelkään kuolemaa aivan tajuttomasti. mutta pelkään myös elämää. en tiedä mitä haluan tai mitä teen. olen eritstäytynyt läheisistäni, jättänyt pitkäaikaisen poikaystäväni ja lopettanut yhteydenpidon sisarukseeni sekä kavereiheni, aivan tässä lähiaikoina. ja jätin nyt myös sen opiskelupaikkani. minuun on moni pettynyt. varsinkin vanhempani. tunnen itseni luuseriksi ja pelkään niin, että varmaan kuolen kohta tähän. minulla ei ole mahdollisuutta päästä enää hoitoon. enkä tiedä haluaisinkokaan. onko tämä normaalia? kuulen myös ääniä, joista en ole varma, ovatko ne oikeasti olemassa. välillä se on puhetta, välillä jotakin muuta. auttakaa jotenkin, olisin erittäin kiitollinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu