Entisenä Alfistina seuraan jonkin verran Alfa
Romeo juttuja ja kuulin että jotkut ovat saaneet
kohtalaisen mukavastikin lisäpotkua varsinkin
kuutoskoneeseen viemällä imuilmaputken suun auton
keulaan niin että ajoviima ikäänkuin ahtaa ilmaa
koneeseen. Onko kukaan kokeillut Peugeotissa
vastaavaa? 605:n kolmelitraiseen lisäteho ei
todellakaan olisi pahitteeksi. Onko ilmeistä
vaaraa että jotain hajoaa?
Romeo juttuja ja kuulin että jotkut ovat saaneet
kohtalaisen mukavastikin lisäpotkua varsinkin
kuutoskoneeseen viemällä imuilmaputken suun auton
keulaan niin että ajoviima ikäänkuin ahtaa ilmaa
koneeseen. Onko kukaan kokeillut Peugeotissa
vastaavaa? 605:n kolmelitraiseen lisäteho ei
todellakaan olisi pahitteeksi. Onko ilmeistä
vaaraa että jotain hajoaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
No itse asensin juuri Twisterin 1,6 16v koneeseen
ja seuraavanlaisin mietein: Vaikka ilmanottoputki
onkin vielä hieman prototyyppi versio se tuntui
antavan todella lisää potkua varsinkin 4000-6500
kierroksilla. Moottori jaksoi nyt vetää
rajoittimelle asti ilman minkäänlaista vedon
vähenemistä mitä ennen on ilmennyt. Alemmilla
kierroksilla ei ollut oikeastaan minkäänlaista
selvästi huomattavaa eroa. Oma RAM-Air virtaa
ilmeisesti suht hyvin, koska koko putki on reilun
tykittelyn jälkeen aivan viileä kuin hangesta
nostettu vaikka muu moottoritila on hehkuvan
kuuma. Ilmanotto on suoraan keulasta ja putki on
mahdollisimman suora. Tehonantoa voisi tietysti
parantaa eristämällä putkisto moottoritilaan
tarkoitetulla äänieristyslevyllä jossa on
kiiltävä foliopinta. Uusi suorituskyky pitäisi
tietysti testata dynolla, mutta tuntumalta noin
10% lisäys tehoihin. Hajoamisvaaraa ei ole muuta
kuin jos ilmanotto putkisto haukkaa vettä esim.
pesukoneessa joka pääsee koneeseen asti. Muuten
modi on lähes "bolt in" eli esim. seos säätyy
automaattisesti oikeaksi. Jos saat jollain ihmeen
konstilla liikaa ilmaa koneeseen ja ecun
säätövara ei enää riitä tietokone ilmoittaa tästä
vilkuttelemalla stop valoa - Silloin chipin
virittäjän luo! Suosittelen, mutta putkiston
rakenne kannattaa ensin suunnitella tarkoin ennen
kuin ryhtyy toimeen!
kukaan koittanut samaa dieselissä, onko
vaikutusta.
Kerropa vielä mulle kun tyhmä olen että eikös
vesisateella putki juuri haukaa vettä sisäänsä.
Moottoritienopeuksissahan vesi tulee aikamoisella
"paineella"???
Ilmanottoputkessa pitää olla mutka alakautta
(niinkuin viemäreissä hajulukko) ja reikä
alimmassa kohdassa jolloin vesi ei
pääse "lentämällä" sisään vaan valuu poisto
reiästä ulos. Filtteri estää jonkinverran veden
pääsyä, mutta ei sentään sukeltamista. Pieni
reikä putkessa ei ilmavirralla luotua pientä
painetta juuri huononna ja tarkoitushan onkin
saada viileää happi rikasta ilmaa moottoriin.
Juuri nämä putken suunnitelmat vaativat sitä
miettimistä varsinkin kun eriautojen
moottoritilat ovat erilailla suunniteltuja! Esim.
206sen suurin ongelma on syylarin sijoituspaikka
joka tuppaa tunkemaan tielle kokoajan.
Moi
Esmes Yamahan V-Max -moottoripyörässä on käytetty
vastaavanlaista ahtamista lisätehon
aikaansaamiseksi.
Ongelma on suomalaisessa tieliikenteessä se, että
lisätehoa alkaa muodostua silloin, kun
moottoritien nopeusrajoitukset tulevat vastaan.
Köyhän helpoimmat ja tehokkaimmat virityskeinot
(Itseni mukaanlukien) ovat 1) hengityksen
parantaminen 2) hengityksen parantaminen jne..
Vapaavirtaussuodatin ja avarampi pakoputkisto luo
outoa vauhdin hurmaa ja naisetkin ovat
suosiollisia :)
Kyllä tuo imuilman ahtaminen auttaa jo
pienemmissäkin nopeuksissa kuin moottoritie.
Ainoana herää kysymys että miten mahtaa olla
talvella? Moottoripyöräähän ongelma ei koske,
mutta kun jääkylmä ilma menee suoraan "tuutista"
sisään ilman minkäänlaista esilämmitystä. Taidan
vaihtaa vakioputsarin kun ilmat alkavat mennä
tosi kylmiksi. Kyllä sitä pääsee kesällä taas
tykittelemään ja talvella on muutenkin parempi
olla vähemmän tehoa - no aivan kuin puhuttaisi
suuristakin tehonlisäyksistä, mutta kuitenkin ;)
Nyt täytyy kyllä oikaista muutama virhekäsitys:
Tämän tyyppisellä virittelyllä saatu "tehonlisäys"
ei johdu syntyneestä ahtopaineesta vaan ylipäätään
paremmasta, vastuksettomasta imuilmakanavasta.
Syntyvä ylipaine on niin pieni, että se ei vaikuta
tehoihin juuri mitään.
Esim. ajettaessa 120 km/h (33,3 m/s) auton
nopeudesta syntyvä dynaaminen paine voidaan laskea
seuraavasti:
pdyn = 0,5*1,2*v^2 elikkä
pdyn = 0,5*1,2*33,3*33,3 = 665 Pa = 0,006 bar
eli ei yhtään mitään verrattuna ahtimien
kehittämiin paineisiin.
Tässä syy miksei esim. autotehtaat käytä tätä.
Lisäksi moottori saa "happirikkaamman" ilman
lisäksi kaiken tiestä irtoan hiekan, pölyn, veden
ja muun pa...n, joten voi kuvitella, että
ilmansuodatin on muutaman sadan kilometrin jälkeen
siinä kunnossa, että todellinen tehon kasvu on
negatiivistä.
Jos vapaastihengittävä moottori hyytyy
yläkierroksilla, on se merkki liian ahtaasta
imukanavistosta (myös pakokanavistosta).
sehän kuitenkin on ainoastaan ilmakehän paine
mikä siinä ilmaa sylinteriin tuuppaa.ehkäpä tämä
konsti voi jollakin toimia mutta siten,vain ja
ainoastaan,että pannusta löytyy kaikki ne heposet
mitkä siinä maximissaan onkin tehtaalta lähtiessä.