Löytyykö kanssani samalla aaltopituudella olevia?
Voin sanoa tuntevani vallan fyysistä vastenmielisyyttä munaskuitani myöten nähdessäni käytettävän myöten-sanan tilalla karmeaa muotoa "myöden"!
"Ennen mies maansa myöpi kuin sanansa syöpi."
Kanssani samaa mieltä olevien sopii ilmoittautua tähän. Myöden-sanan myödäilijöiden ja puolustajien puheenvuoroista ei ole niin väliä!
Voin sanoa tuntevani vallan fyysistä vastenmielisyyttä munaskuitani myöten nähdessäni käytettävän myöten-sanan tilalla karmeaa muotoa "myöden"!
"Ennen mies maansa myöpi kuin sanansa syöpi."
Kanssani samaa mieltä olevien sopii ilmoittautua tähän. Myöden-sanan myödäilijöiden ja puolustajien puheenvuoroista ei ole niin väliä!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Samaa mieltä olen. Toinen puhujaansa vastaan kääntyvä sana on "niikö". Ihan kuin tavallinen niinkuttelu ei riittäisi.
Tokihan "myöden" on väärä muoto - jopa muuten aika sallivassa Suomen kielen perussanakirjassa vältettäväksi mainittu - ja johtuu ehkä sekaantumisesta verbinmuotoon "myyden" tai sen murreasuun "myöden". Mutta kannattaneeko siitä hermostua? Sitä on käytetty jo kauan, joskin luultavasti selvästi harvemmin kuin oikeaksi päätettyä muotoa. (Näin on myös nykyisin Googlen mukaan.) Ei -ten-loppu ole itsessään sen kummempi kuin -den-loppu. Yleiskieleen ei vain ole haluttu rinnakkaisuutta - mutta ei aina tarvitse puhua ja kirjoittaa huoliteltua yleiskieltä.
Muuden, tekeepä mieli huomauttaa, että käyttämäsi sana "aaltopituus" ei ole oikein suomeen sopiva, vaikkei sitä ole tuomittukaan. Suomalaisempaa on käyttää sanaa "aallonpituus" - siitä riippumatta, tarkoitetaanko konkreettisesti jonkin aaltoliikkeen aaltojen pituutta (aallonharjojen etäisyyttä toisistaan) vai jotain tähän perustuvaa kuvaannollisesti. Luultavasti muoto "aaltopituus" johtuu vain siitä, että on orjallisesti jäljitelty muita kieliä, joissa yhdyssanan määriteosa ei ole genetiivissä ainakaan niin yleisesti kuin suomessa.
Tämän mainitsin lähinnä todistaakseni, miten tässäkin pätee yleinen sääntö: jokainen, joka julkisesti moittii muita kielivirheistä, tekee moittiessaan itse kielivirheitä. (Usein, joskaan ei tässä, tehdyt kielivirheet ovat pahempia kuin ne, joista moititaan.)
Minulle ei tulisi mieleenkään nimittää aaltoliikkeen taajuuden käänteisarvoa "aaltopituudeksi" – minulle on itsestään selvää puhua sen yhteydessä aallonpituudesta (varsinkin asiateksteissä). Mutta kun on kyse henkimaailman asioista ja ei-niin-vakavasti-otettavasta sanailusta, niin kovin herkästipä näkyy minultakin lipsahtavan tuo puhekielessä yleinen väärä muoto! Kiitos ojentavasta palautteesta!
Onnistuin siis antamaan avauksellani vaikutelman herneisestä nenästä. Hyvä juttu – voitaneen sitten vaikka sopia, ettei vaikutelma petä!
;•)
Lopussa esille nostamasi sääntö pitää muuten viiltävän hyvin paikkansa!
Monilla murrealueilla on vaikeuksia d-kirjaimen kanssa. Tuppaavat muuttamaan d:n t:ksi tai r:ksi, kuten Turusta kotoisin oleva mieheni sanoristikkoja täyttäessään tekee. Aina ei olla myöskään selvillä kummallisen taivutuksen takana olevasta usein vanhasta perussanasta.
Tuo kaikki johtuu siitä että suomalaiset pelkäävät d-kirjainta, kuten myös muita aakkosten vieraskielisiä konsonantteja (b, c jne.)
Juu pelätään vieraskielisiä konsonantteja, mutta sullotaan niitä sinne, minne ne eivät kuulu: biisi, Guuba, gallub .................... Mieletön sanasokeus ja purnaamisvietti tällä kansalla!!!!!!!!
Minullakin on vaikeuksia lausua esim. b:tä. Olen keksinyt hyvän keinon, kun minun on pakko lausua b-kirjain: silloin voi nuolaista huuliaan. Kuivilla huulilla on paha sanoa b:tä, silloin se kuulostaa kovalta p:ltä.
Myöden ei ole väärin! Suositeltavamapaa on kuitenkin käyttää sanaa myöten.
Jos ei "myöden" suorastaan väärin olisikaan, niin ainakin se pahoinpitelee korvaparkojani! Henkinen hyvinvointi on pahasti koetuksella, kun tuollaista kuulee.
Aikaa myöten on oikea muoto.
"Ennen mies maansa myypi kuin sanansa syöpi."
Eihän myymälääkään sanota myömäläksi tai myyjää myöjäksi.
Nosto auttaa aina, varsinkin jos käytämme joukkovoimaa. Kun jokainen kelpo palstalainen nostaa kerran...pari päivässä näitä vanhoja juttuja ylimmäksi, siinä jää jämsän äijä junasta.
"Ennen jämsän hullu maansa myypi kuin häiritsemästä jääpi."
No kun näkis ne munaskut!
Joo, mm. valtakunnan ykkös lady, Jenni Haukio mm tohtori ja runoasiantuntija köyttää ahneesti sanaa myöden kirjakieltä puhuessaan! Tää on iso moka! sekoittaa murresana myöden myöten sanaan, joka on kaikkien ymmärtämä monikäyttöinen sana. Ei pitäisi ruveta julkisesti ruveta yrittämään hienostelua väärällä metodilla. Muutoin Jenni on fiksu ihminen.
Myöten vai myöden.
Toyota-merkkisten autojen tehtailija on nimeltään Toyoda.
Kumbi on oikea viännös?