'
Halonen ei olekaan Rauhan Kyyhky vaan on Nato-haukka
Onko Halonen pihalla Nato-päätöksenteosta?
Suomen Perustuslaki, 93§:
"Toimivalta kansainvälisissä asioissa
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."
Ranskan ja Hollannin toimesta hyljätyyn EU:n perustuslakiin kirjoitettiin
EU:N TURVATAKUULAUSEKE (art.1-41,7):
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
--
Lue toinen kappale.
Lue sitten ensimmäisen kappaleen sitaatti:
"Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen."
Tällä erityisluonteella tarkoitetaan mm. Suomen "sotilaallista sitoutumattomuutta".
Siis "sotilaallinen sitoutumattomuus" ei estä Suomen poikien lähtöä puolustamaan jäsenmaata, jota jota vastaan on hyökätty.
Nato on turvatakuuartiklan mukaan EU-puolustusvoimien perusta.
Sen tietää myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö Tarja Halonen, joka nyt leikkii Nato-vastaista presidenttiehdokasta.
Halonen ei olekaan Rauhan Kyyhky vaan on Nato-haukka
Onko Halonen pihalla Nato-päätöksenteosta?
Suomen Perustuslaki, 93§:
"Toimivalta kansainvälisissä asioissa
Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."
Ranskan ja Hollannin toimesta hyljätyyn EU:n perustuslakiin kirjoitettiin
EU:N TURVATAKUULAUSEKE (art.1-41,7):
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
--
Lue toinen kappale.
Lue sitten ensimmäisen kappaleen sitaatti:
"Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen."
Tällä erityisluonteella tarkoitetaan mm. Suomen "sotilaallista sitoutumattomuutta".
Siis "sotilaallinen sitoutumattomuus" ei estä Suomen poikien lähtöä puolustamaan jäsenmaata, jota jota vastaan on hyökätty.
Nato on turvatakuuartiklan mukaan EU-puolustusvoimien perusta.
Sen tietää myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö Tarja Halonen, joka nyt leikkii Nato-vastaista presidenttiehdokasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
EHDOKAS HALOSEN NATO-KANNANOTTO
Eli tämänkään mukaan Halonen ei ole mikään Rauhan Kyyhky vaan on todellinen Nato-haukka.
Kyyhky-Haukka vertailupohjaksi löytyy presidentti Halosen puhe Nato-tilaisuudessa Prahassa 22.11.2002.
Erityisesti nämä kolme virkettä kiinnittää huomiota:
"Finland hopes that the EU and NATO can agree on their mutual co-operation without delay. While emphasising the independent roles of the EU and NATO it will be necessary to avoid constructing double military structures in Europe."
"Finland values Partnership for Peace cooperation with NATO. The experience gained so far is a good basis to build on. Finland welcomes today’s decisions on the future of the Partnership."
"Finland will contribute to further developing partnership activities and ..."
Koko puhe löytyy täältä:
http://www.nato.int/docu/speech/2002/s021122ae.htm
Jorma Jaakkola
[email protected]
Talvipakkasessa.
Jaakkola laittoi luettavaksi asiallista tekstiä.
Kannattaisi Halosen vaalitoimiston passari-poikien mennä nurkkaan häpeämään, eikä pupeltaa saitilla pähkäpäistä päättymätöntä stallari-jargoniaan.
Presidentti Halonen tietää myös Ulko- ja turvallisuuspoliittisen (utp) selonteon taustalla olevan salaisen (virkamiesryhmän) muistion sisällön.
Kansanedustaja Heidi Hautala pyysi ko. muistiota nähtäväkseen. Niinpä muistio päätettiin salata.
Salaamisesta on Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistus.
Sellaista puolustuspoliitista avoimuutta on presidentti Halosen toiminta.
Terveisin
Jorma Jaakkola
jorma.jaakkola2pp6.inet.fi
.
..On NATO vihan kohde ja musta mörkö. Heille (takuuvarmasti tunnettuja stalinisti-kommunisteja, räyhä-vallankumouslaisten eturivin ääniä)
on USA-viha ja länsimaisen elämänmenon ideologisen vastuistamisen pitävä syy, ja seikka toimii selustana heidän sekavassa NATO-ärhentelyssä.
PV:n taholta hyvästä syystä nimettömänä pysyttelevä asiantuntija sanookin, että niin kauan kuin meillä roikkuvat Halosen ja Tuomiojan kaltaiset kommarit poliittisessa johdossamme, pysyy heidän NATO-kantansa ja siitä käytävä keskustelu nytkin näkyvän laatuisena sekavana vihamilisenä jargonia."
Ja edelleen: "Tapa käsitellä asioita, myös NATO-aihetta, muuttuu asialliseksi ja avoimeksi vasta sitten kun poliittisessa johdossamme tapahtuu tunnettujen henkilöitten vaihdoksia."
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
.
...Suomen fiksusta kansasta vastustaa Natoon menoa, jos et satu tuota tietämään.
Teija Tiilikainen selittää EU-perustuslain TURVATAKUU-kohdan seuraavasti:
”Turvatakuiden muotoilu vastaa lähes sanatarkasti vanhan länsieurooppalaisen sotilasliiton, Länsi-Euroopan Unionin (WEU), peruskirjaan sisältyvän turvatakuulausekkeen sanamuotoa.
Vaikka muotoilu on varsin vahva ja velvoittaa unionin jäsenmaat puolustamaan toisiaan jonkin jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, lausekkeen merkitystä voi pitää poliittisena pikemmin kuin sotilaallisena siitä syystä, ettei unionilla toistaiseksi ole sellaisia yhteisiä sotilaallisia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lausekkeen täytäntöönpanon unionin voimin.
Turvatakuiden yhteyteen sisältyvät viittaukset yhtä hyvin Naton merkitykseen kuin tiettyjen maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseenkin (liittoutumattomuus) viestittävät juuri ennen muuta siitä, ettei unionin sotilaallinen järjestelmä toistaiseksi ole sillä tasolla, jota turvatakuulausekkeelle annettu sotilaallinen merkitys edellyttäisi.
Turvatakuut kuitenkin selkeyttävät integraation turvallisuuspoliittista merkitystä siltä osin, että ne kirjaavat sopimuksiin velvoitteen muotoon asiaintilan, jonka jo muutenkin on katsottu olevan olemassa integraation keskinäisriippuvuuden ansiosta.
Yksikään EU:n jäsenmaa ei käytännössä voi olla riippumaton muihin jäsenmaihin kohdistuvan sotilaallisen uhkan tai aggression tilanteessa.
Turvatakuut viestittävät myös unionin kehittyvän yhteisen puolustuspolitiikan kunnianhimoisista päämääristä.”