Helsingin työttömät

Minua naurattaa, suorastaan hymyilyttää. Nimittäin tuntuu hyvältä että nyt aletaan puhua asioista, niistäkin jotka eivät ole niin politiikkaseksikkäitä (=tuo ääniä). Sauli Niinistö on mielestäni ottanut esille epäkohtia joihin luulisi puututtavan oikein isommalla porukalla. Työttömyys on koko Suomen asia. Ihmettelen kuka voi sulkea itsensä tämän aiheen ulkopuolelle. Demaritko?

Nyt ymmärrän tämänkin että on uskottava tulevaisuuteen, tehtävä itse tulevaisuutta ja oltava aktiivi. Tämä nykyinen meno ei saa kiitosta.

jota sosialistit omine tarkoituksineen pitävät yllä?
Maailmallakin nauretaan Haloselle joka selittää suomen olevan globalisaation voittajia mutta hämmästyy kun häntä oikaistaan ja perustellaan asiaa niin suurella työttömyydellä.

En luokittelisi ihmisiä työttömiin, alkoholisteihin, lihaviin, laihoihin, pitkiin, pätkiin, älykkäisiin, tyhmiin, veteliin,jäykkiin...

Rappioalkoholisti on ihminen. Ja hänellä on ihmisarvo. Itseasiassa en voi sanoa missä raja kulkee - en käyttäisi kenestäkään nimitystä rappioalkoholisti. Satuttaa ja koskettaa. Ei me voida kohdella kanssaihmisiä eriarvoiseti. Haluaisin antaa kaikille rakautta, lämpöä, läheisyyttä, tuke, kannusstusta, elämän eväitä jen. No, tietysti niitä kaipaan itsekin. Tuki on myös tärkeä tännepäin. Minua lämmittä ihmisen ystävällinen katse - en luokittele sen antajaa - kaikki käy. Itsekkin työttömänä ollut ja elämää kehäkolmosen ulkopuolella elävä.