Olen aiemmin kirjoittanut siitä kuinka Suomen asepalvelusjärjestelmä on epätasa- arvoinen. Naisilla on oikeus suorittaa asepalvelus, mutta miesten on pakko suorittaa velvollisuus.
Yksi ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on jaetun velvollisuuden- malli. Vuosittain asepalvelun suorittaa noin 30 000 miestä ja ehkä muutama sata naista (sisältyy 30 000 tai tulee sitten päälle). Naisten osuus on siis minimaalinen, vaikka naisilla on oikeus mennä armeijaan.
Naisten vapaaehtoista asepalvelusta perustellaan esimerkiksi sillä, että kaikista naisista ei ole armeijaan. Miksi siis osaa miehistä ei voisi vapauttaa täysin asepalveluksesta ilman seurauksia sillä perusteella, että heistä ei ole armeijaan?
Noh, itse asiaan. Jaetun velvollisuuden- malli on yksinkertainen. Sillä ratkaistaan tämä kiperä ongelma ainakin osittain.
Aloituspaikkojen määrä jaetaan tasan sukupuolten kesken. Jos oletetaan, että paikkoja on vuosittain uusille alokkaille 30 000, niin naisia laitetaan 15 000 ja miehiä 15 000 palvelukseen.
Mikäli jo hoksasitte, systeemissä kaikki miehet ja kaikki naiset eivät joudu ollenkaan palvelukseen. Se toinen puoli, 15 000 miestä ja 15 000 naista, vapautuu täysin asevelvollisuudesta.
He, jotka joutuvat armeijaan, arvottaisiin sattumanvaraisesti. Jos joku ei haluaisi mennä armeijaan, hän voisi vaihtaa osia armeijaan joutumattoman kanssa (oletan, että asevelvollisuudesta vapautuu sellaisiakin ihmisiä, jotka haluavat armeijaan.) Vaihto onnistuisi kuitenkin vain samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Näin kiintiöitä ei rikottaisi.
Jos vaihto ei onnistuisi, joutuisi suorittamaan siviilipalveluksen.
Asevelvollisten määrä pysyisi täysin samana kuin nykyisinkin. Siitä seuraa myös, että asepalveluskoulutukseen käytettävät rahat eivät nouse. Yksi argumentti naisten pakollista asekoulutusta vastaan on se, että rahat eivät riitä, jos kaikki suomalaiset koulutetaan.
Käytännön ongelmia tulisi olemaan ainakin seuraavat:
- Onko oikein, että puolet suomalaisista ei joudu armeijaan? Kommentoin tätä myös itse. Ainakin ensiksi sanoisin, että sama ongelma on nykyisinkin, sillä puolet suomalaisista ei käy nykyisinkään armeijaa.
- Kärsisikö puolustusvoimien tehokkuus siitä, että puolet sotilaista olisivat tulevaisuudessa naisia? En osaa sanoa. Nykyisinkin on paljon huonokuntoisia miehiä, jotka kuitenkin joutuvat menemään inttiin. Siellä on siis myös paljon tositilanteessa huonoja miessotilaita. Kärsiikö armeija noista miehistä? Armeijaan hakeutuneet naiset ovat tähän mennessä kuitenkin pärjänneet mielestäni erittäin hienosti. Toisaalta, he ovat vapaaehtoisia, mikä selittää menestymistä.
Armeijassa pärjätäkseen ei kuitenkaan tarvitse olla kehonrakentaja. Nainen osaa käyttää rynkkyä ja muita laitteita siinä missä mieskin. Ja niitähän armeijassa käytetään, esim. ilmatorjuntatykkejä jne.
- Monet miehet, varmasti hallintotasollakin, vastustaisivat malliin siirtymistä, koska malli rikkoo armeijan yhteiskunnallisena rakenteena, joka sitoo miehet itseensä. Rikkoo miehisenä pidetyn "riitin.";
Vastaavasti perinteiset sukupuoliroolikäsitykset omaavat naiset vastustavat mallia, koska ensiksikin se rikkoo heidän käsityksenä naiseudesta. Toiseksi, naiset, jotka ovat tottuneet elämään miehisessä maailmassa miesten ehdoilla pelkäisivät muutosta.
Lisää kritiikkiä ja positiivista palautetta, toivottavasti myös sitä =), otetaan vastaan.
Positiivisia seurauksia olisi:
- Yksi viimeisistä selvistä patriarkaattisista rakenteista yhteiskunnassa murtuisi täysin. Huomatkaa, että tämä voidaan käsittää myös negatiivisesti; minusta tämä on positiivinen asia.
Puolustusvoimien ja armeijan merkitys sukupuolten vedenjakana menettäisi merkityksensä. Asepalvelus ei enää sitoisi ihmistä osaksi itseään sen perusteella, kumpaa sukupuolta ihminen on.
- Käytäntö ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, eikä tekisi eroa miehen ja naisen välillä. Liittyy osittain edelliseen. Toisaalta, käytäntö olisi edelleen syrjivä siinä mielessä, että puolet suomalaisista ei joutuisi armeijaan. Ja taas toisaalta, malli mahdollistaisi kuitenkin osien vaihtamisen.
Ja tämä perustuu oletukseen, että Suomessa joudutaan vastaisuudessakin turvautumaan "yleiseen asevelvollisuuteen."
Yksi ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on jaetun velvollisuuden- malli. Vuosittain asepalvelun suorittaa noin 30 000 miestä ja ehkä muutama sata naista (sisältyy 30 000 tai tulee sitten päälle). Naisten osuus on siis minimaalinen, vaikka naisilla on oikeus mennä armeijaan.
Naisten vapaaehtoista asepalvelusta perustellaan esimerkiksi sillä, että kaikista naisista ei ole armeijaan. Miksi siis osaa miehistä ei voisi vapauttaa täysin asepalveluksesta ilman seurauksia sillä perusteella, että heistä ei ole armeijaan?
Noh, itse asiaan. Jaetun velvollisuuden- malli on yksinkertainen. Sillä ratkaistaan tämä kiperä ongelma ainakin osittain.
Aloituspaikkojen määrä jaetaan tasan sukupuolten kesken. Jos oletetaan, että paikkoja on vuosittain uusille alokkaille 30 000, niin naisia laitetaan 15 000 ja miehiä 15 000 palvelukseen.
Mikäli jo hoksasitte, systeemissä kaikki miehet ja kaikki naiset eivät joudu ollenkaan palvelukseen. Se toinen puoli, 15 000 miestä ja 15 000 naista, vapautuu täysin asevelvollisuudesta.
He, jotka joutuvat armeijaan, arvottaisiin sattumanvaraisesti. Jos joku ei haluaisi mennä armeijaan, hän voisi vaihtaa osia armeijaan joutumattoman kanssa (oletan, että asevelvollisuudesta vapautuu sellaisiakin ihmisiä, jotka haluavat armeijaan.) Vaihto onnistuisi kuitenkin vain samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Näin kiintiöitä ei rikottaisi.
Jos vaihto ei onnistuisi, joutuisi suorittamaan siviilipalveluksen.
Asevelvollisten määrä pysyisi täysin samana kuin nykyisinkin. Siitä seuraa myös, että asepalveluskoulutukseen käytettävät rahat eivät nouse. Yksi argumentti naisten pakollista asekoulutusta vastaan on se, että rahat eivät riitä, jos kaikki suomalaiset koulutetaan.
Käytännön ongelmia tulisi olemaan ainakin seuraavat:
- Onko oikein, että puolet suomalaisista ei joudu armeijaan? Kommentoin tätä myös itse. Ainakin ensiksi sanoisin, että sama ongelma on nykyisinkin, sillä puolet suomalaisista ei käy nykyisinkään armeijaa.
- Kärsisikö puolustusvoimien tehokkuus siitä, että puolet sotilaista olisivat tulevaisuudessa naisia? En osaa sanoa. Nykyisinkin on paljon huonokuntoisia miehiä, jotka kuitenkin joutuvat menemään inttiin. Siellä on siis myös paljon tositilanteessa huonoja miessotilaita. Kärsiikö armeija noista miehistä? Armeijaan hakeutuneet naiset ovat tähän mennessä kuitenkin pärjänneet mielestäni erittäin hienosti. Toisaalta, he ovat vapaaehtoisia, mikä selittää menestymistä.
Armeijassa pärjätäkseen ei kuitenkaan tarvitse olla kehonrakentaja. Nainen osaa käyttää rynkkyä ja muita laitteita siinä missä mieskin. Ja niitähän armeijassa käytetään, esim. ilmatorjuntatykkejä jne.
- Monet miehet, varmasti hallintotasollakin, vastustaisivat malliin siirtymistä, koska malli rikkoo armeijan yhteiskunnallisena rakenteena, joka sitoo miehet itseensä. Rikkoo miehisenä pidetyn "riitin.";
Vastaavasti perinteiset sukupuoliroolikäsitykset omaavat naiset vastustavat mallia, koska ensiksikin se rikkoo heidän käsityksenä naiseudesta. Toiseksi, naiset, jotka ovat tottuneet elämään miehisessä maailmassa miesten ehdoilla pelkäisivät muutosta.
Lisää kritiikkiä ja positiivista palautetta, toivottavasti myös sitä =), otetaan vastaan.
Positiivisia seurauksia olisi:
- Yksi viimeisistä selvistä patriarkaattisista rakenteista yhteiskunnassa murtuisi täysin. Huomatkaa, että tämä voidaan käsittää myös negatiivisesti; minusta tämä on positiivinen asia.
Puolustusvoimien ja armeijan merkitys sukupuolten vedenjakana menettäisi merkityksensä. Asepalvelus ei enää sitoisi ihmistä osaksi itseään sen perusteella, kumpaa sukupuolta ihminen on.
- Käytäntö ei syrjisi ketään sukupuolen perusteella, eikä tekisi eroa miehen ja naisen välillä. Liittyy osittain edelliseen. Toisaalta, käytäntö olisi edelleen syrjivä siinä mielessä, että puolet suomalaisista ei joutuisi armeijaan. Ja taas toisaalta, malli mahdollistaisi kuitenkin osien vaihtamisen.
Ja tämä perustuu oletukseen, että Suomessa joudutaan vastaisuudessakin turvautumaan "yleiseen asevelvollisuuteen."
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ideasi on ihan kehityskelpoinen. Mielestäni olisi kuitenkin hyvä, että kaikki naiset ja miehet, jotka haluaisivat mennä armeijaan, täyttäisivät kiintiöpaikat ensin ja sitten vajaus täytettäisiin arvonnalla valituilla yksilöillä.
joka lähtee liikkeelle sellaisesta yksinkertaisesta väärinymärryksestä että tasa-arvoisuus on sitä että pannaan kaikille samankokoiset housut jalkaan.
"Naisten vapaaehtoista asepalvelusta perustellaan esimerkiksi sillä, että kaikista naisista ei ole armeijaan. Miksi siis osaa miehistä ei voisi vapauttaa täysin asepalveluksesta ilman seurauksia sillä perusteella, että heistä ei ole armeijaan? "
Tällainen on tosiasiassa vain käsitekikkailua. Käsitteiden tasolla toteutuu tasa-arvoisuus - todellisuudessa vaikuttavat voimat ovat jotain aivan muuta kuin tällaista käsitepyöritystä.
Lajinsisäinen aggressio on lähtemättömästi uroiden maailmaan kuuluva juttu. Sen "sivistynyt", kansallisvaltion puitteisiin asettuva sovellus on historiallisesti sekin miessukupuolen projekti. Biologisia ohjelmia sen enempää kuin historiallista perinnettäkään ei voi pyyhkäistä pois yleiskäsitteiden tasolla tapahtuvalla tasa-arvoajattelulla.
Toinen juttu on se, että aggressio tarkoittaa myös aina regressiota, ja aggressiota jalostavat instituutiot, kuten sotalaitos, ovat pakostakin aina varsin tiukan kurin, yhdenmukaisuuden ja totalitarismin määräämiä organisaatioita. Muutoin ei voisikaan olla. Mutta totaalitaariset organisaatiot ovat siinä mielessä haavoittuvia, että mitä suurempi yhdenmukaisuuden paine ja vaatimukset niissä vallitsevat, sitä pienempi poikkeavan käyttäytymisen määrä niitä horjuttaa. Esim. sivarikymys on kipeä ei suinkaan siksi että sivareiden määrä sinänsä uhkaisi armeijainstituutiota, vaan siksi, että armeijan totalitaarinen "henki" murenee jos muutamakin yksilö poikkeaa sen ruodusta.
Jos ajattelet sitä miten jo nykyinen määrä sivareita riittää saamaan osan asepalvelukseen vastentahtoisesti astuvista nuorukaisista miltei raivotilaan, eikö ole selvää että
"Monet miehet, varmasti hallintotasollakin, vastustaisivat malliin siirtymistä, koska malli rikkoo armeijan yhteiskunnallisena rakenteena, joka sitoo miehet itseensä. Rikkoo miehisenä pidetyn "riitin."
Oma käsitykseni sotalaitoksesta on että se hajoaa ajan mukana itsestään, samaan tahtiin kun kulttuurinen individualisaatio etenee ja kansallisvaltioiden historiallinen rooli jää taka-alalle. Tätä kehitystä tosin ehdottamasi kaltaiset uudelleenjärjestelyt saattaisivat omalta osaltaan nopeuttaa - ihan samalla tavalla kuin uskonnon maallistumista ja sen merkitystä ihmisiä säätelevänä valtakoneistona mukavasti murentaa se että naisetkin voivat toimia pappeina.
Todellinen uskontommehan on nykyisin talous - talous on nykyajan varsinaista valta-ajattelua - ja sen huomaa mm. siitä, että rahamaailman huippupaikoille eivät naiset joitakin hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ole päässeet.
"Käsitteiden tasolla toteutuu tasa-arvoisuus"
Käsittelet käsitteillä todellisuutta. Et voi erottaa kieltä ja todellisuutta toisistaan, koska kielen avulla hahmotat todellisuuden.
"Lajinsisäinen aggressio on lähtemättömästi uroiden maailmaan kuuluva juttu."
Kaikki miehet eivät ole aggressiivisia. Sitten taas on naisia, jotka ovat hyvinkin aggressiivisia. Varmastikin sosiaalistumisella on merkittävä vaikutus siihen, millainen ihmisestä tulee.
Ihan yleisesti, luonnossa on lukuisia lajeja, joiden naaraat ovat urosta aggressiivisempia ja jopa syövät uroksen parittelun yhteydessä. Tällä en voi kuitenkaan perustella mitään, kuten kohta opit.
"Biologisia ohjelmia sen enempää kuin historiallista perinnettäkään ei voi pyyhkäistä pois yleiskäsitteiden tasolla tapahtuvalla tasa-arvoajattelulla"
Biologista fatalismia. Muistutan, että sinäkin hahmotat käsityksesi luonnosta ja biologiasta kielellisillä käsitteillä.
Nyt kömmähdykseesi. Annan esimerkin:
Tosiasiaväitteistä ei voi johtaa arvoarvostelmia.
Tosiasiaväite on esimerkiksi seuraava:
Jotkut syöpätyypit ovat periytyviä.
Arvoarvostelma voi olla seuraava:
Periytyvyys oikeuttaa syövän olemassaolon.
Toisin sanoen, et voi johtaa perimän ominaisuuksista oikeutusta jonkinlaiselle käyttäytymiselle sinänsä. Et voi myöskään olettaa, että yhteiskunta on muodostunut kahdentuhannen vuoden aikana sellaiseksi, kuin sen tuleekin muodostua. Kehäpäättelyä.
http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/humen.htm
"Tätä kehitystä tosin ehdottamasi kaltaiset uudelleenjärjestelyt saattaisivat omalta osaltaan nopeuttaa"
Ei ole mitään todisteita, että armeija rappeutuisi siksi, että naiset menevät sinne.
Humen giljotiinin. Se ei nyt auta. Tai sitten se pitäisi vääntää muotoon: Käsitteistä ei voi johtaa todellisuutta.
että
- natsismi oli oikeutettua, koska ihmiset kannattivat sitä?
- inkvisition toiminta oli oikeutettua, koska inkvisitio toimi kuten toimi.
Jos unohdat Humen giljotiini, niin aika moni asia muuttuu yhteiskunnassa.
Lopeta näsäviisastelu ja yritä ymmärtää, mitä kirjoitan.
väitä. Unohda Humen giljotiini. Lopeta näsäviisastelu ja yritä ymmärtää, mitä kirjoitan.