Täytyy ihmetellä, että mikä siinä alkoholismissa on niin sitovaa, että pitää olla hoiva- ja turvaverkostoa monenmoista, ja juopot esiintyvät alati kärsivinä sairauden uhreina kerjäten myötätuntoa. Ikäänkuin olisi unohtunut, että jokaikinen viinatippa on mennyt tietoisesti kurkkuun omin käsin kaatamalla, ja kukaan ei ollut pitämässä väkisin suuta auki.
Itse vetelin parikymmentä vuotta kaikki mahdolliset nestemäiset kiljun ja Shivas Regalin väliltä, poislukien kaikki korvikkeet. Tahti oli sitä tuurijuopon touhua; välillä 1-6 viikkoa huimetuksessa aamusta iltaan, ja sitten muutamaan viikkoon tai jopa kuukauteen ei mitään. Ja sama alusta, ja jos hanat aukesi, niin yhteen iltaan ei jäänyt koskaan.
Kuusi vuotta sitten tuntui, että juominen ei ole enää ollenkaan mukavaa ja siitä ei nauti yhtään - pakonomaista itsensä turruttamista.
Niinpä yhtenä aamuna vain päätin, että nyt se on loppu. Piste.
Kuuteen vuoteen en ole ottanut tippaakaan, en ravaa vuodesta vuoteen AA:ssa, enkä missään klinikoissa, en syö lääkkeitä, enkä ole hurahtanut uskoon. Materiaalinen puoli ja ihmissuhteet elämässä ovat kunnossa. Enkä terrorisoi muita raittiudellani.
Juoppojen hyssyttelyä ja paijaamista pitäisi vähentää, jotta pääsevät aikaisemmin täydelliseen umpikujaan, jossa on pakko tehdä valinta, kun näemmä useimmilla ei riitä selkärankaa ja tahdonvoimaa tehdä päätös aivan itse.
Ja sitten kun alkaa tulemaan tällä palstalla rehottavaa veetuilua minusta henkilönä ja ei aiheesta, niin ryhdyn sheriffiksi, ja lyön deletellä päähän koko ketjua. Kiitos huomiostanne.
Itse vetelin parikymmentä vuotta kaikki mahdolliset nestemäiset kiljun ja Shivas Regalin väliltä, poislukien kaikki korvikkeet. Tahti oli sitä tuurijuopon touhua; välillä 1-6 viikkoa huimetuksessa aamusta iltaan, ja sitten muutamaan viikkoon tai jopa kuukauteen ei mitään. Ja sama alusta, ja jos hanat aukesi, niin yhteen iltaan ei jäänyt koskaan.
Kuusi vuotta sitten tuntui, että juominen ei ole enää ollenkaan mukavaa ja siitä ei nauti yhtään - pakonomaista itsensä turruttamista.
Niinpä yhtenä aamuna vain päätin, että nyt se on loppu. Piste.
Kuuteen vuoteen en ole ottanut tippaakaan, en ravaa vuodesta vuoteen AA:ssa, enkä missään klinikoissa, en syö lääkkeitä, enkä ole hurahtanut uskoon. Materiaalinen puoli ja ihmissuhteet elämässä ovat kunnossa. Enkä terrorisoi muita raittiudellani.
Juoppojen hyssyttelyä ja paijaamista pitäisi vähentää, jotta pääsevät aikaisemmin täydelliseen umpikujaan, jossa on pakko tehdä valinta, kun näemmä useimmilla ei riitä selkärankaa ja tahdonvoimaa tehdä päätös aivan itse.
Ja sitten kun alkaa tulemaan tällä palstalla rehottavaa veetuilua minusta henkilönä ja ei aiheesta, niin ryhdyn sheriffiksi, ja lyön deletellä päähän koko ketjua. Kiitos huomiostanne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Se kirjoitetaan Chivas Regal. Shiva taas on eräs keskeisimmistä Hindulaisuuden jumalista. ...heh, sheriffiksi ei noin vaan "ryhdytä".
Aloittaja rekiteröityneenä voi poistaa oman ja muiden vastanneiden viestit, eli käyttää sheriffin valtuuksia.
Olet oikeassa. Mutta vain silloin kuin hän itse rekisteröityneenä on aloittaja. Eli hän ei voi "ryhtyä sheriffiksi" niinkuin tämän ketjun aloittaja väittää. Tämä ketjun ko. kirjoittaja voi poistaa kokonaan, siitä ei ole epäilystäkään. Siitä vaan.
sanonut tuota samaa. Hyysätään liian pitkään eikä oma vastuunotto kehity.
on keitetyn makaroonin kaltaisessa olomuodossa, eli tarvitsen kaikenlaista tukea.
Kas..kun ei ole ehdotettu keskitysleirejä juopoille ja muille ongelmaisille?
Tyypillinen itkunsekainen itsesäälireaktio kun joku sanoo asiat niin kuin ne ovat. Alkoholismi on alkoholiriippuvuutta, johtuu se sitten alunperin mistä tahansa. Riippuvuus ei häviä, mutta jokainen riippuvuudesta kärsivä voi päästä eroon riippuvuuden aiheuttamista haitoista olemalla juomatta. Se on ainoa keino, ja juomattomuuteen ei loppupelissä voi vaikuttaa kukaan tai mikään muu kuin riippuvainen henkilö itse. Eli ilman sarvia hampaita, jokainen yksilö kantaa itse täyden vastuun ryyppämisestään. Jos omaa tahtoa ja todellista halua lopettaa ei löydy, ei lopu juominenkaan. Oli ympärillä sitten mitä tukiverkostoja, kädestäpitäjiä ja muita paapojia hyvänsä. Kuten alkuperäisellä kirjoittajalla, minullakin viisitoista vuotta jatkanut holtiton kännääminen loppui ihan omalla päätöksellä. Muita ihmisiä, yhteisöjä tai organisaatioita ei ole tällä asialla tarvinnut vaivata.
Ja totta on sekin että monien juomisen lopettaneiden alkoholistien jorinat ovat ihan helvetin raskasta kuunneltavaa pelkästään siitä syystä että alkoholi on edelleen elämän ainoa sisältö. Aika joka ennen kului viinan imuroimiseen käytetään raitistumisen jälkeen raittiuden ilosanoman pakkosyöttämiseen kaikille vastaantulijoille, kiihkoilevaan normaalinkin alkoholinkäytön tuomitsemiseen ja ennen kaikkea sen julistamiseen millainen sankariteko on olla raittiina. "Katsokaa kaikki, olen alkoholisti, mutta niin loistava ihminen että en juuri nyt juo! Nyt kaikki kilvan minua kehumaan!" Tosin se unohtuu kertoa että juomisen tilalle ei ole tullut normaali elämä ja ihmissuhteet, vaan AA tai joku muu yhteisö missä voi päivästä ja viikosta toiseen lässyttää maailman tärkeimmästä asiasta. Eli tietenkin viinasta. Voi morjens.
maailamansodan aikana Saksassa osa alkoholisteista pääsi sellaiseen leiriin. Idea siis ei ole uusi.
on, että suuri osa alkoholisteista ei yksinkertaisesti pysy raittiina uhma-asenteella...
Olen itse yksi esimerkki :)
Pääsin yhteisöön jossa löysin Rakkauden ja raittiuden...
Tänään minulla on kyky rakastaa ja tuntea myötätuntoa ja se velvoittaa minua jakamaan tämä toivo niille, JOTKA SITÄ HALUAVAT...
T. Tie toinen
Mitä tarkoittaa uhma-asenne? Jos ihminen on motivoitunut lopettamaan juomisen ja päättää sen kertakaikkisesti tehdä, omien kokemuksieni perusteella raitistumisessa ja raittiina pysymisessä ei ole mitään ongelmaa. Tässä tullaan taas siihen että niillä jotka tukeutuvat kaikenmaailman humpuukimaakareihin (lue uskonto, AA, hypnoosi jne)on joku ihmeellinen valtuutus tuomita elämässään epäonnistumaan kaikki ne jotka eivät lopettamisen jälkeen ole korvanneet riippuvuuttaan toisella, vaan alkaneet elää normaalia elämää, jota riippuvuus ei enää hallitse. Rakasta ja ole raittiina ihan miten lystäät, mutta älä yritä väittää etten esimerkiksi minä pystyisi itse omalla päätökselläni olemaan juomatta.
onko sinulle tullut tyyneyttä, kun olet ollut ilman viinaa? Kirjoituksesta päätellen olet varmaan aika kiivasluontoinen.
Se kiivasluontoisuuden vamma on minulla tulisen äitini peruja, ja se istui minussa jo ennen viinaharrastuksia. Siitä olen saanut kärsiä, mutta perusluonteelleen en ainakaan minä voi mitään.
Täydellisiä ihmisiä ei tässä maailmassa olekaan.
holhotaan, ymmärretään, ja hoivataan - sitä pidempään alkoholin väärinkäyttö jatkuu.
Sitten tilanne on aivan toinen, kun juoppo oma-aloitteisesti pyytää apua, ja tunnustaa tilanteensa - silloin hän on valmis avun vastaanottamaan, ja silloin sitä on myös annettava.
eikä mitään "tipatonna sen ja sen ajan". Näitä kaivataan! Ihan oikeasti - ihan oikeita apuja ja neuvoja - ei ilmoitusta "raittiina tänään". Täällä olisi ihmisiä jotka haluavat jutella alkoholin aiheuttamista ongelmista eikä siitä raittiudesta - on ihmisiä jotka haluavat apua , neuvoja ja elämän kokemusta............!
juttu, että AA on jäänyt A-killan ja uskonnollisten piirien ohella ainoaksi paikaksi, missä ihmiset voivat puhua vapaasti elämästään, juoppoudestaan,ongelmistaan, raitistumisestaankin ja raittiuden mukanaan tuomista asioista.
Kuka perustaisi ei aa-laisten entisten juoppojen seuran. Oisi hyvä, jos se olisi jossain vaiheessa yhtä suuri kuin AA. AA:ssa lienee pari miljoonaa jäsentä.
kiittänyt esim. ex-vaimoaan siitä, että ajoissa lopetti holhoamisen ja antoi lähtöpassit, mikä avasi juopolle silmät raitistumiseen.