Tutkintapyyntö Halosesta
Kirjoittanut: Kauhistus ja taas kauhistus 27.1.2006 klo 00.04
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
VASTAANOTTAJA: EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES.
TIEDOKSI: KORKEIN OIKEUS, TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA.
VALTAKUNNAN SYYTTÄJÄ.
TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJAT.
TUTKINTAPYYNTÖ
Pyydämme eduskunnan perustuslakivaliokuntaa / oikeusasiamiestä käynnistämään kiireellisesti tutkinnan siitä, onko tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre tai muu asiaa valmistellut henkilö / taho syyllistynyt toimissaan rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn kuten YK:n peruskirjan 30 artiklan huomioimatta jättämiseen seuraavassa asiassa.
Tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt ovat vahvistaneet lain HE
47/2005 eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisessä. Tämä laki on astunut voimaan 1.1.2006.
Vakuutusongelmaisten liitto ry katsoo lakimuutoksen olevan YK:n peruskirjan vastainen. Liitto katsoo lakimuutoksen olevan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ”fair trial” periaatteita - ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin minimivaatimuksia vastaan.
JOHDANTO
Ihmiskunnan historiaan kuuluu kansojen ja yksilöiden taistelu epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa vastaan. Tämän taistelun tuloksena ihmisoikeudet ja perusvapaudet tunnustettiin kansainvälisellä tasolla.
YK on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ja sen saavutukset ihmisoikeusnormien asettamisessa ovat ainutlaatuisia.
Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista.
Yleiskokous antoi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen kaikkien kansakuntien yhteiseksi ohjeeksi, jotta jokainen yksilö ja yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.
1 artikla Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
7. artikla Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
8 artikla Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia
9 artikla Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
22 artikla Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
25 artikla Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
28 artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
30 artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
LAKIMUUTOS PERUSKIRJAA JA IHMISOIKEUKSIA VASTAAN
Vahvistettuaan 1.1.2006 voimaan astuneen lain HE 47/2005 presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat viimeisenkin laillisen perustan oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetuista kansainvälisistä minimivaatimuksista. Nyt vahvistetun lain nojalla on syntynyt kansalaisten oikeusturvalle täysin kestämätön tilanne, jossa edellytetään tuomioistuimen lääkärijäsenellä olevan riidan vahvemman osapuolen, eli vakuutusyhtiöiden tukema ”vakuutuslääketieteellinen” koulutus. Tätä kansan keskuudessa erittäin voimakkaasti ja perustellusti kritisoitua opinalaa ei voi edes opiskella puolueettomana pidetyin tavoin, eli normaalina yliopistokoulutuksena.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Tällaisen lain vahvistamisella presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat Suomen kansalaiselta mahdollisuuden Suomen perustuslain 21. pykälän, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan ja Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen edellyttämän ”fair and public hearing” – periaatteen mukaisen oikeuden puolueettomaan asian käsittelyyn sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työkyvyttömyyden- ja tapaturmaeläkkeiden valitusasiat joissa ratkaistaan kansalaisten oikeus toimeentuloon ja hoitoon usein henkilön koko loppuelämän osalta.
Sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa on Suomelle tullut jo entuudestaan Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomioita mm. päätösten perusteluvelvollisuuden laiminlyönneistä. Langettavista tuomioista huolimatta, mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Vakuutusoikeuden päätökset ovat edelleen täysin vailla mitään tosiasiallisia perusteluita. Tällaista lähtökohtaa vääristää edelleen se, että riidan toisen osapuolen, eli vakuutusyhtiön tuella koulutetun lääkärijäsenen kanta ja perustelut ovat sisällytetty tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.
Tällainen menettely ei ole reilu, ei tasapuolinen, eikä oikeudenmukainen. Menettely on täysi vastakohta kansainvälisesti asetetuille lähtökohdille, jossa ihmisille on taattu oikeus tulla julkisesti kuulluksi riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Nyky-suomessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä edellyttämä ”fair trial” periaate (ei riitä, että ratkaisu on oikea ja puolueeton, sen pitää olla sellaiseksi myös selkeästi ulkopuolisen havaittavissa) ei toteudu.
Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistama laki ei noudata myöskään YK:n peruskirjan vaatimuksia. YK:n peruskirjan artiklan 7 mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Artiklan 8 mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. 9 artikla taas edellyttää, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan.
MUUT LAINKOHDAT
Suomen perustuslain 21 §
Suomen perustuslain 22 §
Suomen perustuslain 113 §
Suomen perustuslain 115 §
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
PERUSTELUT TUTKINNALLE
1. Kyseisten hallitusten esitysten mukaan tehdyillä ja 1.1.2006
voimaanastuneilla lainmuutoksilla kirjallisen valitusprosessin toinen
osapuoli eli vakuutusyhtiö asettuu täysin ylivertaiseen asemaan, koska
ensimmäiseen valitusasteen lautakunnan ja vakuutusoikeuden
lääkärijäseneltä vaadittava vakuutuslääketieteen pätevyys on
vakuutusyhtiöiden itsensä kehittämä täysin keinotekoinen
pätevyysvaatimus. Sen saavuttamista ja ”laatutasoa” ei valvo kukaan
puolueeton viranomaistaho.
2. Esimerkiksi työtapaturmaa koskevassa ja käytännössä kokonaan
kirjallisessa valitusprosessissa yksittäistä valittajaa vastassa ovat
siten ensimmäisen asteen valituslautakunnassa ja vakuutusoikeudessa
istuvina lääkärijäseninä toisen vastapuolen eli vakuutusyhtiöiden
kouluttamat vakuutuslääkärit.
3. Ensimmäisen valitusasteen, mm. 1.1.2006 voimaan astuneessa laissa
mainitun (53 § ) tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (entinen
tapaturmalautakunta) kaikki vuotuiset toimintakulut maksavat
vakuutusyhtiöt. Jo yksin rahoitustausta aiheuttaa sen tosiasian, että
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla puolueeton ja
vakuutuslaitoksista riippumaton muutoksenhakuelin.
4. Vakuutusyhtiön tukemana koulutettu lääkärijäsen vannoo lisäksi ennen
virkaan astumista tuomarivalan, jonka jälkeen kaikki lääkärijäsenen
puolelta lausuttu on neuvottelusalaisuuden piirissä ja asianomaiselta
itseltään saavuttamattomissa. Katsomme lääkärijäsenelle asetetun
oikeudenjäsenen aseman aiheuttaman käytännön neuvottelusalaisuuden
olevan vain keino salata syyt ja perusteet joilla potilasta tukenut
näyttö kumotaan. Liittomme katsoo, että tällaisen asian ratkaisun
kannalta erittäin olennaisen lausuman salaaminen kirjallisessa
valitusprosessissa on kansainvälisten sopimusten ja myös kansallisen
perustuslain vastainen.
Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan tuomarin on pidettävä salassa
ne keskinäiset neuvottelut, joita tuomioistuimen jäsenet ennen päätöksen
tekoa pitävät. Vakuutusoikeuden lääkärijäsen ulosmittaa käytännössä
täysimääräisenä oikeuden vaieta asian tosiasioista mutta muutoin toimii
näennäisellä tuomarinvastuulla.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin
mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta etua tai
velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa
käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin
julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen
asiansa käsittelyyn.
Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja
oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitetusta neuvottelusta, tiedon
asiakirjasta saa vain viranomaisen luvalla. Luvan myöntäminen edellyttää
sellaisen tarpeen osoittamista, että luvan myöntämistä, ottaen huomioon
oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös, voidaan pitää perusteltuna.
Tällaisia lupia ei painavista perusteista huolimatta ole vakuutusoikeus
koskaan myöntänyt.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Korkein hallinto-oikeus on 25.6.2001 antamassaan päätöksessä katsonut,
että mainitulla säännöksellä on haluttu turvata riippumattoman
oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluva neuvottelusalaisuus.
Sillä seikalla, missä asian käsittelyvaiheessa oikeudenkäymiskaaren 1
luvun 7§:ssa tarkoitettu lausuma on esitetty ei ole merkitystä.
Oikeudelle esitetystä näytöstä poikkeava tuomioistuimen päätös painottaa
kuitenkin tuomioistuimella olevaa päätöksen perusteluvelvollisuutta.
Tämä velvoite ei kuitenkaan toteudu.
Perustelumme kohdassa numero 3 on kerrottu, että jo pelkästään
rahoitustaustan takia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi
olla riippumattomaan oikeuslaitokseen rinnastettava muutoksenhakuelin.
5. Vakuutusyhtiöiden ylivertainen asetelma valittajaan nähden korostuu
entisestään, kun huomioidaan HE 47/2005 (53 a §) mainittu asia ”Mikäli
asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä
kysymyksestä, tulee myös lääkärijäsenen olla läsnä.” Valtaosassa
esimerkiksi työtapaturmia koskevissa valitusasioissa asian ratkaiseminen
riippuu olennaisesti lääketieteellisestä kysymyksestä.
6. Vakuutuslääketieteeseen perustuvaa loppututkintoa ei ole olemassa
nimikkeenä Suomen yliopistojen opinto-ohjelmissa. Eikä
vakuutuslääketieteen alueelta löydy tietojemme mukaan yhtään suomalaista
tohtori- tai professoritason henkilöä.
Nämä edellä mainitut kohdat mahdollistavat Suomen perustuslain
vastaiseksi katsotun ja mielivaltaan pohjautuvan liitepäätösmenettelyn
jatkumisen erityistuomioistuimissa.
IHMISOIKEUKSIEN JA OIKEUSTURVAN LOUKKAUKSET
HE 47/2005 (HE155/2003) sisältämät epäkohdat ovat voimaan astuessaan
1.1.2006 sekä esittämiemme perustelujen myötä mielestämme erittäin
voimakkaassa ja ilmiselvässä ristiriidassa perustuslain oikeusturvaa ja
perusoikeuksia koskevien säännösten kanssa.
1.9. Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
1 luku Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
1 §. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Pykälässä säädettäisiin
työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävästä toimia ensimmäisenä
muutoksenhakuasteena työeläkeasioissa. Muutoksenhakuasteen nimeksi
ehdotetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.
2 §. ……………..Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ehdotetaan
täsmennettäväksi siten, että vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä
lääkärijäseniä tulisi olla vähintään neljä, sekä vähintään kahden muun
jäsenen tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita
tai muita, erityisesti työeläkevakuutukseen perehtyneitä henkilöitä…..
53 §
Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein
oikeus.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen
puheenjohtaja, vähintään kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään kolme
lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä vähintään kuusi työelämän ja
työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja vähintään kolme
maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevaa jäsentä. Puheenjohtaja,
varapuheenjohtajat ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja heillä
on henkilökohtaiset varamiehet. Jos puheenjohtaja ennestään on valtion
virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona
hän toimii puheenjohtajana.
Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 1
luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta,
on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden
muutoksenhakulautakunnassa.
Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet
ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä
viideksi vuodeksi kerrallaan….. …………..Puheenjohtajan,
varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan
oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin
perehtyneitä. Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen
perehtynyt laillistettu lääkäri.
TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA
Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo
entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat
haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan
tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös
vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).
Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN
952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu.
Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy).
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen
tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi
työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5%
(sivu 134).
YHTEENVETO
Yhteenvetona perusteluillemme toteamme, että oikeudenkäynti ns.
erityistuomioistuimissa ei voi olla esille tuomiemme tosiasioiden
valossa enää muutoksenhakijalle puolueeton. Laissa vahvistettu
toimintatapa on kansainvälisten sopimusten ja lakien sekä maamme oman
perustuslain 21. artiklan vastainen.
Odotamme eduskunnan perustuslakivaliokunnalta / oikeusasiamieheltä
perustuslain 113. sekä 115 artiklan mukaisia kiireellisiä
vireillepanotoimia kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja kohtaan jotka ovat
ko. lain valmistelussa ja sen vahvistamisessa syyllistyneet rikokseen,
laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn.
Helsingissä 25.1.2006
Vakuutusongelmaisten liitto ry.
Hannu Kukkonen
------------------------------------------------------------
Käyttäkää kirjoitusta vapaasti, se on julkaisuvapaa kaikissa
medioissa.Levittäkää mahdollisimman moneen foorumiin ja eri lehtien
palstoille, KIITOS.
Kirjoittanut: Kauhistus ja taas kauhistus 27.1.2006 klo 00.04
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
VASTAANOTTAJA: EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES.
TIEDOKSI: KORKEIN OIKEUS, TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA.
VALTAKUNNAN SYYTTÄJÄ.
TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJAT.
TUTKINTAPYYNTÖ
Pyydämme eduskunnan perustuslakivaliokuntaa / oikeusasiamiestä käynnistämään kiireellisesti tutkinnan siitä, onko tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre tai muu asiaa valmistellut henkilö / taho syyllistynyt toimissaan rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn kuten YK:n peruskirjan 30 artiklan huomioimatta jättämiseen seuraavassa asiassa.
Tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt ovat vahvistaneet lain HE
47/2005 eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisessä. Tämä laki on astunut voimaan 1.1.2006.
Vakuutusongelmaisten liitto ry katsoo lakimuutoksen olevan YK:n peruskirjan vastainen. Liitto katsoo lakimuutoksen olevan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ”fair trial” periaatteita - ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin minimivaatimuksia vastaan.
JOHDANTO
Ihmiskunnan historiaan kuuluu kansojen ja yksilöiden taistelu epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa vastaan. Tämän taistelun tuloksena ihmisoikeudet ja perusvapaudet tunnustettiin kansainvälisellä tasolla.
YK on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ja sen saavutukset ihmisoikeusnormien asettamisessa ovat ainutlaatuisia.
Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista.
Yleiskokous antoi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen kaikkien kansakuntien yhteiseksi ohjeeksi, jotta jokainen yksilö ja yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.
1 artikla Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
7. artikla Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
8 artikla Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia
9 artikla Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
22 artikla Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
25 artikla Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
28 artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
30 artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.
LAKIMUUTOS PERUSKIRJAA JA IHMISOIKEUKSIA VASTAAN
Vahvistettuaan 1.1.2006 voimaan astuneen lain HE 47/2005 presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat viimeisenkin laillisen perustan oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetuista kansainvälisistä minimivaatimuksista. Nyt vahvistetun lain nojalla on syntynyt kansalaisten oikeusturvalle täysin kestämätön tilanne, jossa edellytetään tuomioistuimen lääkärijäsenellä olevan riidan vahvemman osapuolen, eli vakuutusyhtiöiden tukema ”vakuutuslääketieteellinen” koulutus. Tätä kansan keskuudessa erittäin voimakkaasti ja perustellusti kritisoitua opinalaa ei voi edes opiskella puolueettomana pidetyin tavoin, eli normaalina yliopistokoulutuksena.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Tällaisen lain vahvistamisella presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat Suomen kansalaiselta mahdollisuuden Suomen perustuslain 21. pykälän, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan ja Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen edellyttämän ”fair and public hearing” – periaatteen mukaisen oikeuden puolueettomaan asian käsittelyyn sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työkyvyttömyyden- ja tapaturmaeläkkeiden valitusasiat joissa ratkaistaan kansalaisten oikeus toimeentuloon ja hoitoon usein henkilön koko loppuelämän osalta.
Sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa on Suomelle tullut jo entuudestaan Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomioita mm. päätösten perusteluvelvollisuuden laiminlyönneistä. Langettavista tuomioista huolimatta, mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Vakuutusoikeuden päätökset ovat edelleen täysin vailla mitään tosiasiallisia perusteluita. Tällaista lähtökohtaa vääristää edelleen se, että riidan toisen osapuolen, eli vakuutusyhtiön tuella koulutetun lääkärijäsenen kanta ja perustelut ovat sisällytetty tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.
Tällainen menettely ei ole reilu, ei tasapuolinen, eikä oikeudenmukainen. Menettely on täysi vastakohta kansainvälisesti asetetuille lähtökohdille, jossa ihmisille on taattu oikeus tulla julkisesti kuulluksi riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Nyky-suomessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä edellyttämä ”fair trial” periaate (ei riitä, että ratkaisu on oikea ja puolueeton, sen pitää olla sellaiseksi myös selkeästi ulkopuolisen havaittavissa) ei toteudu.
Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistama laki ei noudata myöskään YK:n peruskirjan vaatimuksia. YK:n peruskirjan artiklan 7 mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Artiklan 8 mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. 9 artikla taas edellyttää, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan.
MUUT LAINKOHDAT
Suomen perustuslain 21 §
Suomen perustuslain 22 §
Suomen perustuslain 113 §
Suomen perustuslain 115 §
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
PERUSTELUT TUTKINNALLE
1. Kyseisten hallitusten esitysten mukaan tehdyillä ja 1.1.2006
voimaanastuneilla lainmuutoksilla kirjallisen valitusprosessin toinen
osapuoli eli vakuutusyhtiö asettuu täysin ylivertaiseen asemaan, koska
ensimmäiseen valitusasteen lautakunnan ja vakuutusoikeuden
lääkärijäseneltä vaadittava vakuutuslääketieteen pätevyys on
vakuutusyhtiöiden itsensä kehittämä täysin keinotekoinen
pätevyysvaatimus. Sen saavuttamista ja ”laatutasoa” ei valvo kukaan
puolueeton viranomaistaho.
2. Esimerkiksi työtapaturmaa koskevassa ja käytännössä kokonaan
kirjallisessa valitusprosessissa yksittäistä valittajaa vastassa ovat
siten ensimmäisen asteen valituslautakunnassa ja vakuutusoikeudessa
istuvina lääkärijäseninä toisen vastapuolen eli vakuutusyhtiöiden
kouluttamat vakuutuslääkärit.
3. Ensimmäisen valitusasteen, mm. 1.1.2006 voimaan astuneessa laissa
mainitun (53 § ) tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (entinen
tapaturmalautakunta) kaikki vuotuiset toimintakulut maksavat
vakuutusyhtiöt. Jo yksin rahoitustausta aiheuttaa sen tosiasian, että
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla puolueeton ja
vakuutuslaitoksista riippumaton muutoksenhakuelin.
4. Vakuutusyhtiön tukemana koulutettu lääkärijäsen vannoo lisäksi ennen
virkaan astumista tuomarivalan, jonka jälkeen kaikki lääkärijäsenen
puolelta lausuttu on neuvottelusalaisuuden piirissä ja asianomaiselta
itseltään saavuttamattomissa. Katsomme lääkärijäsenelle asetetun
oikeudenjäsenen aseman aiheuttaman käytännön neuvottelusalaisuuden
olevan vain keino salata syyt ja perusteet joilla potilasta tukenut
näyttö kumotaan. Liittomme katsoo, että tällaisen asian ratkaisun
kannalta erittäin olennaisen lausuman salaaminen kirjallisessa
valitusprosessissa on kansainvälisten sopimusten ja myös kansallisen
perustuslain vastainen.
Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan tuomarin on pidettävä salassa
ne keskinäiset neuvottelut, joita tuomioistuimen jäsenet ennen päätöksen
tekoa pitävät. Vakuutusoikeuden lääkärijäsen ulosmittaa käytännössä
täysimääräisenä oikeuden vaieta asian tosiasioista mutta muutoin toimii
näennäisellä tuomarinvastuulla.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin
mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta etua tai
velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa
käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin
julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen
asiansa käsittelyyn.
Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja
oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitetusta neuvottelusta, tiedon
asiakirjasta saa vain viranomaisen luvalla. Luvan myöntäminen edellyttää
sellaisen tarpeen osoittamista, että luvan myöntämistä, ottaen huomioon
oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös, voidaan pitää perusteltuna.
Tällaisia lupia ei painavista perusteista huolimatta ole vakuutusoikeus
koskaan myöntänyt.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Korkein hallinto-oikeus on 25.6.2001 antamassaan päätöksessä katsonut,
että mainitulla säännöksellä on haluttu turvata riippumattoman
oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluva neuvottelusalaisuus.
Sillä seikalla, missä asian käsittelyvaiheessa oikeudenkäymiskaaren 1
luvun 7§:ssa tarkoitettu lausuma on esitetty ei ole merkitystä.
Oikeudelle esitetystä näytöstä poikkeava tuomioistuimen päätös painottaa
kuitenkin tuomioistuimella olevaa päätöksen perusteluvelvollisuutta.
Tämä velvoite ei kuitenkaan toteudu.
Perustelumme kohdassa numero 3 on kerrottu, että jo pelkästään
rahoitustaustan takia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi
olla riippumattomaan oikeuslaitokseen rinnastettava muutoksenhakuelin.
5. Vakuutusyhtiöiden ylivertainen asetelma valittajaan nähden korostuu
entisestään, kun huomioidaan HE 47/2005 (53 a §) mainittu asia ”Mikäli
asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä
kysymyksestä, tulee myös lääkärijäsenen olla läsnä.” Valtaosassa
esimerkiksi työtapaturmia koskevissa valitusasioissa asian ratkaiseminen
riippuu olennaisesti lääketieteellisestä kysymyksestä.
6. Vakuutuslääketieteeseen perustuvaa loppututkintoa ei ole olemassa
nimikkeenä Suomen yliopistojen opinto-ohjelmissa. Eikä
vakuutuslääketieteen alueelta löydy tietojemme mukaan yhtään suomalaista
tohtori- tai professoritason henkilöä.
Nämä edellä mainitut kohdat mahdollistavat Suomen perustuslain
vastaiseksi katsotun ja mielivaltaan pohjautuvan liitepäätösmenettelyn
jatkumisen erityistuomioistuimissa.
IHMISOIKEUKSIEN JA OIKEUSTURVAN LOUKKAUKSET
HE 47/2005 (HE155/2003) sisältämät epäkohdat ovat voimaan astuessaan
1.1.2006 sekä esittämiemme perustelujen myötä mielestämme erittäin
voimakkaassa ja ilmiselvässä ristiriidassa perustuslain oikeusturvaa ja
perusoikeuksia koskevien säännösten kanssa.
1.9. Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
1 luku Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
1 §. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Pykälässä säädettäisiin
työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävästä toimia ensimmäisenä
muutoksenhakuasteena työeläkeasioissa. Muutoksenhakuasteen nimeksi
ehdotetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.
2 §. ……………..Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ehdotetaan
täsmennettäväksi siten, että vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä
lääkärijäseniä tulisi olla vähintään neljä, sekä vähintään kahden muun
jäsenen tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita
tai muita, erityisesti työeläkevakuutukseen perehtyneitä henkilöitä…..
53 §
Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä
tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein
oikeus.
VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen
puheenjohtaja, vähintään kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään kolme
lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä vähintään kuusi työelämän ja
työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja vähintään kolme
maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevaa jäsentä. Puheenjohtaja,
varapuheenjohtajat ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja heillä
on henkilökohtaiset varamiehet. Jos puheenjohtaja ennestään on valtion
virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona
hän toimii puheenjohtajana.
Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 1
luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta,
on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden
muutoksenhakulautakunnassa.
Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet
ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä
viideksi vuodeksi kerrallaan….. …………..Puheenjohtajan,
varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan
oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin
perehtyneitä. Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen
perehtynyt laillistettu lääkäri.
TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA
Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo
entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat
haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan
tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös
vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).
Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN
952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu.
Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy).
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen
tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi
työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5%
(sivu 134).
YHTEENVETO
Yhteenvetona perusteluillemme toteamme, että oikeudenkäynti ns.
erityistuomioistuimissa ei voi olla esille tuomiemme tosiasioiden
valossa enää muutoksenhakijalle puolueeton. Laissa vahvistettu
toimintatapa on kansainvälisten sopimusten ja lakien sekä maamme oman
perustuslain 21. artiklan vastainen.
Odotamme eduskunnan perustuslakivaliokunnalta / oikeusasiamieheltä
perustuslain 113. sekä 115 artiklan mukaisia kiireellisiä
vireillepanotoimia kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja kohtaan jotka ovat
ko. lain valmistelussa ja sen vahvistamisessa syyllistyneet rikokseen,
laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn.
Helsingissä 25.1.2006
Vakuutusongelmaisten liitto ry.
Hannu Kukkonen
------------------------------------------------------------
Käyttäkää kirjoitusta vapaasti, se on julkaisuvapaa kaikissa
medioissa.Levittäkää mahdollisimman moneen foorumiin ja eri lehtien
palstoille, KIITOS.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.