Pääsihteeri Arto Viitaniemi 18.1.2006:
Natoa ja oikeistoa vastaan presidentinvaalissa
- Presidentinvaaleissa on ennen muuta kyse Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ja Kokoomuksen Niinistö ajaa Suomea Natoon.
- Niinistö on kovan oikeistopolitiikan edustaja. Hän on valmis romuttamaan yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän, yksityistämään yhä laajemmin julkiset palvelut ja ajamaan globaalin kapitalismin etuja työväen oikeuksien kustannuksella, toteaa SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi ensimmäisellä kierroksella käydyn keskustelun perusteella.
Halonen on ilmoittanut, ettei hän näe aihetta Natoon liittymiselle. Hän puhuu myös julkisten palvelujen ja työehtosopimusjärjestelmän puolesta sekä korostaa globaalia vastuuta.
Viitaniemen mielestä edessä olevalla toisella äänestyskierroksella, jossa on kyse valinnasta kahden ehdokkaan välillä, on työväenliikkeen ja rauhanliikkeen tavoitteita tärkeänä pitävien helppo tehdä valinta Halosen hyväksi.
Ensimmäisen kierroksen vaalitulosten perusteella näkyy selvästi, että Niinistöllä ja Halosella on paljolti toisistaan poikkeavat kannattajaryhmät. Niinistö pärjäsi parhaitten rikkaitten ja suurituloisten asuinalueilla ja Halonen keräsi eniten ääniä lähiöistä ja työväestön asuinalueilta. Tässä näkyy se, että ihmisten mielissä jako oikeiston ja porvarien ja vasemmiston ja työväestön välillä on oikeasti olemassa. Sitä ei iskulauseilla voida poistaa.
Ainakin vasemmistolaisten keskuudessa toivotaan tietysti, että Tarja Halonen uskaltaisi luottaa enemmän kansalaisten enemmistön Natoa, EU:n vallan lisäämistä ja yksityistämispolitiikkaa vastustaviin mielipiteisiin.
- Kamppailua näissä ja muissa kysymyksissä onkin voimistettava myös ammattiyhdistysliikkeessä, kansalaistoiminnassa ja esimerkiksi kunnissa, joissa tehdään tänä vuonna isoja ratkaisuja julkisten palvelujen ja kunnallisdemokratian tulevaisuudesta, sanoo Viitaniemi
Hän arvioi, että vaikka presidentillä ei ole enää paljoa sisäpoliittisia valtaoikeuksia, on näissä vaaleissa kyse myös hallituspolitiikasta. Kokoomus pyrkii avaamaan presidentinvaaleissa itselleen tietä myös hallitukseen. Toisaalta ihmisten myös presidenttiin kohdistamat toiveet hyvinvointivaltiosta edellyttävät hallituspolitiikan suunnan muutosta. Näin ollen keskustelu ja linjataistelu ei pääty presidentinvaaleihin, vaan jatkuu myös tulevissa eduskuntavaaleissa.
- SKP:n poliittisessa toimikunnassa todettiin, että puolue nostaa omissa eduskuntavaalivalmisteluissaan keskusteluun muun muassa vaatimukset Suomen pitämisestä erossa Natosta ja EU:n taistelujoukoista, EU:n perustuslakiin liittyvin tavoitteiden ja palveludirektiivin torjumisesta sekä julkisten palvelujen ja kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta, toteaa Viitaniemi.
Natoa ja oikeistoa vastaan presidentinvaalissa
- Presidentinvaaleissa on ennen muuta kyse Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ja Kokoomuksen Niinistö ajaa Suomea Natoon.
- Niinistö on kovan oikeistopolitiikan edustaja. Hän on valmis romuttamaan yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän, yksityistämään yhä laajemmin julkiset palvelut ja ajamaan globaalin kapitalismin etuja työväen oikeuksien kustannuksella, toteaa SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi ensimmäisellä kierroksella käydyn keskustelun perusteella.
Halonen on ilmoittanut, ettei hän näe aihetta Natoon liittymiselle. Hän puhuu myös julkisten palvelujen ja työehtosopimusjärjestelmän puolesta sekä korostaa globaalia vastuuta.
Viitaniemen mielestä edessä olevalla toisella äänestyskierroksella, jossa on kyse valinnasta kahden ehdokkaan välillä, on työväenliikkeen ja rauhanliikkeen tavoitteita tärkeänä pitävien helppo tehdä valinta Halosen hyväksi.
Ensimmäisen kierroksen vaalitulosten perusteella näkyy selvästi, että Niinistöllä ja Halosella on paljolti toisistaan poikkeavat kannattajaryhmät. Niinistö pärjäsi parhaitten rikkaitten ja suurituloisten asuinalueilla ja Halonen keräsi eniten ääniä lähiöistä ja työväestön asuinalueilta. Tässä näkyy se, että ihmisten mielissä jako oikeiston ja porvarien ja vasemmiston ja työväestön välillä on oikeasti olemassa. Sitä ei iskulauseilla voida poistaa.
Ainakin vasemmistolaisten keskuudessa toivotaan tietysti, että Tarja Halonen uskaltaisi luottaa enemmän kansalaisten enemmistön Natoa, EU:n vallan lisäämistä ja yksityistämispolitiikkaa vastustaviin mielipiteisiin.
- Kamppailua näissä ja muissa kysymyksissä onkin voimistettava myös ammattiyhdistysliikkeessä, kansalaistoiminnassa ja esimerkiksi kunnissa, joissa tehdään tänä vuonna isoja ratkaisuja julkisten palvelujen ja kunnallisdemokratian tulevaisuudesta, sanoo Viitaniemi
Hän arvioi, että vaikka presidentillä ei ole enää paljoa sisäpoliittisia valtaoikeuksia, on näissä vaaleissa kyse myös hallituspolitiikasta. Kokoomus pyrkii avaamaan presidentinvaaleissa itselleen tietä myös hallitukseen. Toisaalta ihmisten myös presidenttiin kohdistamat toiveet hyvinvointivaltiosta edellyttävät hallituspolitiikan suunnan muutosta. Näin ollen keskustelu ja linjataistelu ei pääty presidentinvaaleihin, vaan jatkuu myös tulevissa eduskuntavaaleissa.
- SKP:n poliittisessa toimikunnassa todettiin, että puolue nostaa omissa eduskuntavaalivalmisteluissaan keskusteluun muun muassa vaatimukset Suomen pitämisestä erossa Natosta ja EU:n taistelujoukoista, EU:n perustuslakiin liittyvin tavoitteiden ja palveludirektiivin torjumisesta sekä julkisten palvelujen ja kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta, toteaa Viitaniemi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yrjö Hakanen Tiedonantajalle 26.1.06:
Ääni oikeistoa ja Natoa vastaan
Vaalikeskustelujen myötä on käynyt entistä selvemmäksi, että oikeiston päätavoitteena presidentinvaalissa on tien avaaminen Suomen viemiselle USA:n johtamaan sotilasliitto Natoon, arvioi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
— Presidentiksi yritetään saada henkilö, joka on valmis käyttämään asemaansa Natoa vastustavan kansalaismielipiteen kääntämiseen tai sivuuttamiseen.
Kokoomuksen Sauli Niinistö ajoi valtiovarainministerinä kovaa linjaa työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämiseksi ay-liikkeen ja kansalaismielipiteen vastustuksesta piittaamatta.
— Samalla tavoin hän on valmis runnomaan Suomen Natoon, Hakanen varoittaa.
— Niinistö ajaa myös EU:n perustuslain hyväksymistä vastoin kansalaisten enemmistön tahtoa.
SKP:n ja rauhanliikkeen tavoitteiden kannalta ei ole samantekevää, kumpi toisen kierroksen ehdokkaista tulee valituksi, hän toteaa.
— Äänestämällä tässä tilanteessa Tarja Halosta voi torjua oikeiston pyrkimyksen saada presidentinvaalista valtakirja Nato-jäsenyydelle. Vasemmistolaisempaa politiikkaa ja myös Haloselta selkeämpää Naton vastaista linjaa haluavien ihmisten jääminen vaalipäivänä nukkumaan hyödyttäisi vain oikeistoa.
Hakasen mielestä oikeiston vyörytyksen torjuminen presidentinvaalissa on tärkeää myös ajatellen kansalaistoimintaa, jolla on ratkaiseva merkitys joka tapauksessa jatkuvassa kamppailussa Suomen liittoutumattomuudesta ja politiikan suunnasta.
tai sitten Halonen on valehdellut EU-perustuslain kannanotoissaan.
vastaan itselleni jee
"Vasemmiston" presidentti vs. "työväen" presidentti
Presidentinvaaleissa edettiin toiselle kierrokselle
Presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain ovat SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas Tarja Halonen ja kokoomuksen Sauli Niinistö. Halonen jäi ensimmäisellä kierroksella vajaat neljä prosenttiyksikköä vaaditun 50 prosentin alle. Niinistö kiri varsinaisena äänestyspäivänä selkeästi keskustapuolueen Matti Vanhasen ohi istuvan presidentin haastajaksi. Kolmen eniten ääniä saaneen ehdokkaan kaula muihin oli selvä. Tarja Halonen oli selvä voittaja jokaisessa vaalipiirissä.
Äänestysprosentti jäi vajaaseen 74 prosenttiin. Kansalaisten äänestysinto näyttää näin laimenevan myös presidentinvaalien osalta.
Porvariyhteistyö kangertelee
Välittömästi vaalituloksen selvittyä testamentattiin porvarileirin ääniä Niinistön tueksi. Sekä keskustan Vanhanen, kristillisdemokraattien Bjarne Kallis sekä RKP:n Henrik Lax ilmoittivat tukevansa toisella kierroksella Kokoomuksen presidenttiehdokasta.
Kokeneet politiikan tutkijat kuitenkin epäilevät porvariyhteistyön toimivuutta. Puoluejohtajien ottamilla kannoilla ei välttämättä nykypolitiikassa ole samaa ohjausvaikutusta kuin jokunen vuosikymmen sitten. Muun muassa Helsingin yliopiston valtio-opin professori Jan Sundberg ounasteleekin, että suuri osa myös porvarillisista naisäänestäjistä kannattaa Halosta.
Presidentinvaali on Suomessa leimallisesti henkilövaali. Tämän vuoksi ehdokkaiden äänimäärät poikkeavat taustapuolueiden eduskuntavaalien äänimääristä. Ensimmäisen kierroksen tulosten valossa näyttää siltä, että sekä Halonen että Niinistö ovat saaneet kannatusta puoluetaustasta riippumatta.
Nato-kysymys tapetilla
Kamppailun odotetaan tiivistyvän toisella kierroksella. Nyt Tarja Haloselta odotetaan tiukempia linjanvetoja muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sauli Niinistö puolestaan liputtaa entistä selkeämmin Nato-jäsenyyden puolesta.
Yleisradion Ykkösaamun vaalitentissä Niinistö korosti, miten Suomen on Naton ulkopuolella vaikea vaikuttaa eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan. Halosen mielestä Suomi on EU:ssa tasa-arvoinen päätöksentekijä Nato-maihin verrattuna.
Halonen katsoi Naton olevan Suomelle myös taloudellisesti huono ratkaisu.
— Suomen puolustusmenot ovat nyt noin 1,6 prosenttia bkt:stä. Nato vaatisi 2,0 prosentin osuutta.
Halonen suhtautui myös STT:n tekemässä haastattelussa varovasti ajatukseen siitä, että Suomi osallistuisi Naton nopean toiminnan joukkojen operaatiohin.
Huhupuheita
Sähköposteissa ja tekstiviesteissä on viikolla sitkeästi levinnyt huhu, jonka mukaan Tarja Halonen olisi vuonna 1976 Hakaniemessä pitämässään vappupuheessa kannattanut Suomen liittymistä Neuvostoliittoon.
— En ole pitänyt mitään vappupuhetta Hakaniemessä, eikä sitä tekstiä löydy myöskään Tiedonantajasta, kiistää Halonen sähköpostihuhut.
Tarja Halonen on ilmoittanut haluavansa jatkaa koko kansan presidenttinä, koska on siihen kuuden vuoden ajan pyrkinyt ja tukijoukotkin edustavat muitakin kuin vasemmistoa.
Lauantai-ilta on vaalien mediapelin kannalta tärkeä, sillä ehdokkaat kohtaavat toisensa YLE:n suositussa Uutisvuoto-viihdevisailussa.
(MK)
Ei kommunismi toimi nykyaikana. Niinistö ja työväki voittaa.
Kun joku asia ei toimi, eikö se ole riittävä syy uudelleen tarkasteluun. Kolhoosit eivät toimineet, eikä myös kommunismi. Olen käynyt käynyt auttamassa entisiä kommunisteja - entä te? Ette välitä näistä petetyistä tovereista yhtään, ajatte vaan omaa etuanne, ettekä koko Suomen. Tarja ei tunnu uskottavalta kun häntä kannattaa tällaset ihmiset ja "ideologia-uskonnot".
Miksi Halonen tukee nyt EU:n markkinataloutta ja jättifirmojen etua? Onhan EU myös lähes täysin Nato yhteisö! Tosi risti riitaista!
Tuntuu, että Niinistö on enemmän vasemmiston etujen ajaja kuin Halonen, joka laittaa nelinkertaiseti suomalasiten raskaalla työllä tekemää rahaa Nato-joukkojen EU:n kassaan.
Niinistö ainoana lupasi järjestää kansanäänestyksen(demokratiaa), jos Nato katsotaan aiheelliseksi. Halonen veisi Suomea Natoon kansalta kysymättä, tarpeen tullen (ehkä liian myöhään). No, katselkaa joskus TV:n vaali keskusteluja, niin ei tarvitse teitä neuvoa yhtäpäätä.
Paljon on työttymiä Halosen kuuden vuoden jälkeen; yli 300 000 ja n. 50 000 yt- neuv. alla. ja sairaat ja vanhukset kärsivät hoidon puutteessa! Oletteko varmasti niin oikeassa, että
voitte kirjoitella Halosesta täysin ilman kritiikkiä. EI tunnu uskottavalta! T: kolmen lapsen isä.
Vasemmisto on Suomessa selkeä vähemmistö.
Natoon mennään presidentistä riippumatta. Kannattaisi ehkä olla ystävällismielisissä väleissä tuolloin.
Halonen muistetaan Arafatin ja monen muun terroristin ystävänä.
Tarja Halonen ja Jasser Arafat ovat tässä kuvassa kuin ylimmät ystävykset. Kaikkihan tunnemme Halosen kumppaneiden veljeilyt Fatahin (sosialistinen internationaali) kanssa jo Halosen nuoruusvuosina 1970-luvulla. Mutta solmiiko Halonen yhtä lämpimät välit myös Hamasin kanssa? Tekeekö Halonen ensimmäisen virkamatkansa Chileen vai tapaamaan Hamasin edustajia "Palestiinaan"?
Siksi yhdeksän!
http://www.tyly.edu.hel.fi/icp/large/arafat-halonen.jpg
Olette säälittäviä yrittäessänne tulla sitä komerosta taas uudestaan kaivettua homehtunutta Nato-peikkoa heiluttelemaan. Lipposenkin olette pakottaneet ryhtymään pelleksi vai onko sitä ihan omasta halustaan? On tässä maailmassa tärkeämpiäkin asioita kuin Nato-peikon pelkääminen. Nato on ihan varteenotettava mahdollisuus ja rauhanjärjestö mutta siitä täytyy keskustella avoimesti. Niinistön valinta saa toivottavasti eloa flegmaattiisiin työelämästä päättäjiin niin ryhtyvät miettimään yhdessä että millä keinoin asioita voisi saada kehitettyä kaikkien parhaaksi. Lopettakaa pelleily ja laittakaa natopeikko ja muumipeikko takaisin komeroon.