Katselin yks ilta telkusta jotain puutöistä kertovaa ohjelmaa. Siinä puupsepät, puutyönopettajat ja harrastajat valittivat, että nykyään on vaikea löytää tiheäsyistä puutavaraa. Tehohoidossa olevista metsistä kun saadaan vain nopeasti kasvanutta puuta, joka on haurasta ja pehmeää.
Tästä tuli mieleen, että Lapissa kasvava puuhan on todella tiheäsyistä. Kaadoin pari pientä kuusta ja mäntyjä etelä Lapissa sijaitsevalta mökiltäni. Tuli siinä sitten arvuuttelua, että kuinkahan vanhoja puut ovat ja alettiin tarkastelemaan vuosirenkaita. Hämmästys oli suuri kun huomattiin, että kymmensenttinen kuusi oli lähes 60 vuotias. Vuosirenkaat oli paksuimmillaankin vain 1.5 millisiä, usein niitä oli useita/mm. Mäntyjen vuosirenkaat oli lähes yhtä ohuita. Korkeintaan muutama milli, usein ei yhtäkään. Eipä ihme, että lapin kuusista sahattuihin kakoskakosiin ei naulapyssyn naula (hyvällä kompuralla) uponnut kokonaan.
Tästä tulikin mieleen ohjelmaa katsellessani, että näiden rakentamiseen ja puuseppähommiin mitä mainioimpien puiden jauhaminen sellun raaka-aineeksi on todella typerää tuhlausta. Varsinkin kun uuden tukkipuun kasvu tuolla kasvunopeudella vie ainakin 150 vuotta, Inarin korkeuksilla vielä enemmän.
Lapin puiden jauhaminen selluksi on mielestäni todella nyhytnäköistä touhua. Eikö ne puut kannattaisi käyttää paremman jalostusarvon antaviin tuotteisiin, kuten huonekaluihin ja säänkulutusta vaativiin rakennusten ulkoverhouksiin ja rakennushirsiksi. Omien havaintojeni mukaan etelän puista tehty hötölauta- ja hirsi kestävät paljon huonommin lahoamista ja sään kulutusta vastaan kuin Lapin tiheäsyinen puu. Ennen vanhaan, siis ennen kuin etelän metsiä alettiin lannoittamaan, myös täällä kasvoi tiheäsyistä puutavaraa, mutta ei kasva enää - vuosirenkaat on usein yli sentin.
Järjetöntä tuhlata arvokasta raaka-ainetta lyhytnäköisen voitontavoittelun alttarilla.Jos ei markkinat vielä nyt vedä, niin eikö ne Lapin tukkimetsät kannattaisi säästää tulevia aikoja varten? Vanhimmat puista varmaan kuolisivat, mutta silloin ainakin mänty muuttuisi vielä arvokkaammaksi kelohongaksi, joita kannattaisi keräillä pienemmissäkin erissä kun neliökilometrien aukkohakkuna.
Tästä tuli mieleen, että Lapissa kasvava puuhan on todella tiheäsyistä. Kaadoin pari pientä kuusta ja mäntyjä etelä Lapissa sijaitsevalta mökiltäni. Tuli siinä sitten arvuuttelua, että kuinkahan vanhoja puut ovat ja alettiin tarkastelemaan vuosirenkaita. Hämmästys oli suuri kun huomattiin, että kymmensenttinen kuusi oli lähes 60 vuotias. Vuosirenkaat oli paksuimmillaankin vain 1.5 millisiä, usein niitä oli useita/mm. Mäntyjen vuosirenkaat oli lähes yhtä ohuita. Korkeintaan muutama milli, usein ei yhtäkään. Eipä ihme, että lapin kuusista sahattuihin kakoskakosiin ei naulapyssyn naula (hyvällä kompuralla) uponnut kokonaan.
Tästä tulikin mieleen ohjelmaa katsellessani, että näiden rakentamiseen ja puuseppähommiin mitä mainioimpien puiden jauhaminen sellun raaka-aineeksi on todella typerää tuhlausta. Varsinkin kun uuden tukkipuun kasvu tuolla kasvunopeudella vie ainakin 150 vuotta, Inarin korkeuksilla vielä enemmän.
Lapin puiden jauhaminen selluksi on mielestäni todella nyhytnäköistä touhua. Eikö ne puut kannattaisi käyttää paremman jalostusarvon antaviin tuotteisiin, kuten huonekaluihin ja säänkulutusta vaativiin rakennusten ulkoverhouksiin ja rakennushirsiksi. Omien havaintojeni mukaan etelän puista tehty hötölauta- ja hirsi kestävät paljon huonommin lahoamista ja sään kulutusta vastaan kuin Lapin tiheäsyinen puu. Ennen vanhaan, siis ennen kuin etelän metsiä alettiin lannoittamaan, myös täällä kasvoi tiheäsyistä puutavaraa, mutta ei kasva enää - vuosirenkaat on usein yli sentin.
Järjetöntä tuhlata arvokasta raaka-ainetta lyhytnäköisen voitontavoittelun alttarilla.Jos ei markkinat vielä nyt vedä, niin eikö ne Lapin tukkimetsät kannattaisi säästää tulevia aikoja varten? Vanhimmat puista varmaan kuolisivat, mutta silloin ainakin mänty muuttuisi vielä arvokkaammaksi kelohongaksi, joita kannattaisi keräillä pienemmissäkin erissä kun neliökilometrien aukkohakkuna.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lappiin vietynä Etelän puu kestää ilmasto-olosuhteita ihan hyvin.
Pitkät kuivat talvet takaavat sen.
Etelän kosteat olosuhteet lahottavat puun nopeasti.
Ei ole ollut kiellettyä käyttää Lapin puuta tälläkään hetkellä puusepänteollisuudessa.
Taitaa puuttua ne tekomiehet siltä puusepänpuolelta.
Lapin puu lahoaa Etelän olosuhteissa, kosteus lahottaa.
"Lapin puu lahoaa Etelän olosuhteissa, kosteus lahottaa."
Mutta entäs lappilainen puu etelään tuotuna? Tästä on hiukan omaa kokemusta, tosin hyvin suppeaan otokseen perustuvaa. Keski-Suomen eteläosassa sijaitsevan omakotitaloni päädyt ovat Lapin kuusesta sahattu ponttilautaa. Pari vuotta valmistumisen jälkeen rikkoi salama toisesta päädystä muutamia lautoja, jotka korjasin paikallisesta puutavaraliikkeestä ostetulla vastaavalla verhouslaudalla (myös kuusta). Viidentoista vuoden käytön jälkeen nämä uusitut laudat ovat paljon huonommassa kunnossa kuin alkuperäiset. Voi olla tietenkin sattumaakin.
Vanhojen talojen entisöintiohjeita jakelevista asiantuntijoista jotkut ovat sitä mieltä, että ulkoverhoiluun kannattaisi valita mahdollisimman tiheäsyistä puuta. Se kuulemma kestää paremmin.
Se lienee totta, että Lapissa kaikki lahoaminen tapahtuu hitaammin kuin etelässä, joten siellä varmaan myös etelästä sinne viety puutavara kestää kauemmin kuin etelässä. Totta lienee myös se, että tällä hetkellä ei liene juuri markkinoita laadukkaalle puutavaralle. Mutta ajattelinkin tulevaisuutta.
Tässä saattaa olla niin että männyllä sydänpuu,
joka erottuu tummempana kestää hyvin.
Kuusen kohdalla pitäisi käyttää pintapuuta ja sen lisäksi, mikäli seinälaudoitus, laudan latvapuunpuoleinen pää tulisi asentaa alaspäin.
Kyllä minä sen myönnän että kestävämpää se lapin puu on, pihkaa siinä on enemmän ja mitä kaikkea siinä sitten puussa on hartseja sun muuta.
Myönnän että Lapin puuta ei riittävästi arvosteta.
Tai sitten sitä ei ole riittävän tehokkaasti markkinoitu.
Mistä olet saanut tiedon että lapissa tehtäisiin tukkirungoista sellua? Ei varmastikaan...kyllä siellä otetaan samalla tavalla sahateollisuuteen arvokas tukkiosa kuin täällä etelämpänäkin. Ehkä jopa tarkemmin. On totta että lapissa kasvanut puu on hitaammin kasvanutta ja tiheämpi syistä. Siten siis parempaa esimerkiksi puuseppäteollisuuteen. Lapissa tietenkin runkojen keskijäreys on huomattavan paljon etelää pienempi ja yleensäkin tukkkisaanto jää pienemmäksi.
sahan raamista läpi, joutuu sellukattilaan. Valitettavasti. Peuravuonon saha tuottaa pääasiassa vientiin meneviä ratapölkkyjä, meillähän ei ole niille markkinoita kun ratapölkyt ovat betonia nykyään.
Jatkojalostukseen pitäisi satsata eikä mennä yli siitä mistä aita on matalin.
Kuinka paljon sitä ylijäreää tukkia pohjoisessa on? Todennäköisesti hyvin vähän. Järeällekin puulle on omat markkinansa. Sorviin jos ei muualle. En tiedä Peuravuonon sahan tukkien katkonta tai läpimittarajoja mutta tuskin se ainut mahdollinen saha sielläpäin on.
Ratapölkkyjä tehdään pääasiassa huonolaatuisesta oksaisesta mäntytukista. Mielenkiintoista että juuri lapissa on ratapölkkyihin erikoistunut saha.
Aika luonnollista, että lapissa on ratapölkkyihin erikoistunut saha. Sikäläinen mänty on ratapölkkynä aivan ylivoimaista verratattuna etelän rapapuuhun. Kestää lahoa vastaan saman kuin etelässä kasvanu lehtikuusi.
Olen itse myynyt valtakirjalla muutamia leimikoita missä on katkottu normaalin mäntytukin lisäksi ratapölkkyjä. Kyseisten leimikoitten puun laatu on ollut luvalla sanoen huono..normaalia tukkia oksaisista ja osin lengoista puista ei olisi saanut mutta ratapölkkyjen katkonta on parantanut tulosta metsän myyjän kannalta katsottuna huomattavasti. Ratapölkythän jokatapauksessa käsitellään lahoamista vastaan ennen niiden käyttöönottoa joten mielestäni puun tiheydellä ei ole merkittävää vaikutusta niiden varsinaisessa käyttötarkoituksessa. Voidaan tietysti todeta myös että ei se lapin tiheäsyinen puu ainakaan huonompi raaka-aine ratapölkkyaihioksi ole. Ainoa haittapuoli saattaa olla se ettei tiheäsyinen puuaines ime kyllästysainetta samoin kuin huokeampi puu. Jokatapauksessa järkevämpäänkin käyttötarkoitukseen lapinpuuta voisi käyttää.
SAHA pystyyy tuottamaan 20000 m3 vuodessa ja vastaavaa ei löydy.
ja siellä on kyllä ihan oksatonta ratapuutakin
ja arvonlisää ei kattilalinjalla osata tehdä.
Bulkki on helppoa tie tehdä niin kuin aina ilman yrittämistä.
Vanhoista pohjoisen metsistä saisi pystyssä olevana paremman katteen marjoina, sieninä, porotaloutena, maisema- ja matkailuhoukuttimina.