Vaaleissa on todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Keskustapuolue on puolueohjelmassaan ilmoittanut että Suomi on liittoutumaton.
Ensimmäisellä kierroksella tuli jokaiselle selväksi se, että keskustapuolue pääministerin johdolla hallituksessa ja tasavallan presidentti Halonen ovat yhtenäisellä ulkopoliittisella linjalla. Tästä on osoituksena hiljattain valmistunut ulkopoliittinen selonteko. Suomen pulustus perustuu omaan uskottavaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen sekä yhteistyöhän EU:n tasolla ja Naton kanssa. Mutta ei NATO –jäsenyyteen.
Niinistö haluaa Suomen liittyvän nopoealla aikataululla NATOon. Niinistö on toki pehmentänyt Nato-kantojaan kampanjansa loppumetreillä puhumalla kansan päätösvallasta ja kansanäänestyksestä. Kansanäänestys Natosta järjestetään kuitenkin vasta sitten, kun maan poliittinen johto on ensin tehnyt esityksen Natoon liittymisestä. Ja juuri sen esityksen tekeminen on Sauli Niinistön ja hänen taustajoukkojensa tavoite.
Niiltä osin vaaleissa on siis todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Toki me teemme Naton kanssa yhteistyötä. Ja olemme sen lisäksi poliittisesti liittoutuneita, mutta vain Euroopan unionissa. Tähän asti poliittinen tahto on ollut se, että Nato-jäsenyyttä ei toistaiseksi haeta.
Sillä kannalla on ollut myös nykyinen pääministeripuolue keskusta. Jos Suomen linjaa alettaisiin tässä Nato-asiassa kammeta Niinistön toimesta presidentin kansliasta käsin toiseksi, ei keskustan puolueohjelma siinä pelissä paljoa enää painaisi. Eikä kyllä painaisi keskustalaisen pääministerin muodollinen asemakaan. Jos Niinistöstä tulee presidentti, eskustan ja kokoomuksen yhteisen liiton seurauksena pääministeri Matti Vanhasen tahto on jo valmiiksi Niinistön taskussa.
Ilmankos Vanhanen on ollut viime aikoina ihan hiljaa!
Ensimmäisellä kierroksella tuli jokaiselle selväksi se, että keskustapuolue pääministerin johdolla hallituksessa ja tasavallan presidentti Halonen ovat yhtenäisellä ulkopoliittisella linjalla. Tästä on osoituksena hiljattain valmistunut ulkopoliittinen selonteko. Suomen pulustus perustuu omaan uskottavaan puolustukseen ja liittoutumattomuuteen sekä yhteistyöhän EU:n tasolla ja Naton kanssa. Mutta ei NATO –jäsenyyteen.
Niinistö haluaa Suomen liittyvän nopoealla aikataululla NATOon. Niinistö on toki pehmentänyt Nato-kantojaan kampanjansa loppumetreillä puhumalla kansan päätösvallasta ja kansanäänestyksestä. Kansanäänestys Natosta järjestetään kuitenkin vasta sitten, kun maan poliittinen johto on ensin tehnyt esityksen Natoon liittymisestä. Ja juuri sen esityksen tekeminen on Sauli Niinistön ja hänen taustajoukkojensa tavoite.
Niiltä osin vaaleissa on siis todella kysymys maamme ulkopoliittisesta linjasta ja sen muuttamisesta. Toki me teemme Naton kanssa yhteistyötä. Ja olemme sen lisäksi poliittisesti liittoutuneita, mutta vain Euroopan unionissa. Tähän asti poliittinen tahto on ollut se, että Nato-jäsenyyttä ei toistaiseksi haeta.
Sillä kannalla on ollut myös nykyinen pääministeripuolue keskusta. Jos Suomen linjaa alettaisiin tässä Nato-asiassa kammeta Niinistön toimesta presidentin kansliasta käsin toiseksi, ei keskustan puolueohjelma siinä pelissä paljoa enää painaisi. Eikä kyllä painaisi keskustalaisen pääministerin muodollinen asemakaan. Jos Niinistöstä tulee presidentti, eskustan ja kokoomuksen yhteisen liiton seurauksena pääministeri Matti Vanhasen tahto on jo valmiiksi Niinistön taskussa.
Ilmankos Vanhanen on ollut viime aikoina ihan hiljaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Naton luonteesta pari sanaa. Kyseessä on puolustusliitto, ei hyökkäys.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että Yhdysvallat yrittää tosissaan eurooppalaistaa Natoa.
Tämä johtuu siitä, että vanhat Natomaat Saksa ja Ranska EIVÄT osallistuneet Yhdysvaltojen armeijan (huom, ei Naton) joukkojen offensiiviin Irakissa tai Afganistanissa.
USA on varmasti osittain pettynyt Natomaiden toimintaan, joten se ei ole enään kovin halukas RAHOITTAMAAN yksipuolisesti euroopan puolustusta.
Sotilasmenot ovat jo muutenkin huikeat.
Linjana on ollut jo pitkään, että Eurooppa hoitakoon oman puolustuksensa (ja rahoittamaan sen) joko Naton tai oman organisaationsa kautta. Tämä olisi myös erittäin oleellista Eurooppalaisen identiteetin kannalta, meillä on omat uskottavat puolustusvoimat Euroopan tasolla.
Et selvästikään tunne asioita. Nato-jäsenyys moninkertaistaa Suomen puolustusmenot.
Nykyinen turvallisuuspoliittinen linja on vankka eikä vie meitä USAn sotilaspolitiikan helmaan.
aivan selkeäati eurooppalaisen yhteisen puolustuksen tarpeeseen.
Se ei tarvitse olla suoranaisesti NATO.
Eikö aika ole jo ajanut NATO:n ohitse?