"SDP torjumassa itse keksimiään uhkakuvia
Sosialidemokraattinen puolue on ottanut vaalityössään uuden vaihteen käyttöön. Puolue lähti alunperin tekemään eduskuntavaaleista pääministerivaaleja ja uskoi, että näin se voisi kasvattaa kannatustaan. Toisin on käynyt. Yleisradion uusimmassa puolueiden kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 24,4 prosenttia ja SDP:n 23,8 prosenttia. Mikä merkittävintä, keskustan kannatus on nousussa, SDP:n selvässä laskussa.
Kun pääministerivetoinen taktiikka ei ole purrut, on SDP ottanut vaalityöhönsä mukaan heille tutun mallin ja toimii samoin kuin vuoden 1999 eduskuntavaaleissa: puolue rakentaa itse uhkakuvia, joita lähtee torjumaan.
Neljä vuotta sitten uhka oli työreformi, nyt se on porvarihallitus. Lipponen pelotteli puoluevaltuustonsa kokouksessa tiistaina omiaan porvarihallituksen mahdollisuudella, jos SDP ei ole vaaleissa suurin eduskuntapuolue. Pelottelua on vaikea ottaa tosissaan, koska yksikään suurista puolueista ei ole asettanut yhtä hallitusvaihtoehtoa toisen edelle. Sen sijaan puolueet ovat korostaneet vaalien tulosta ja ohjelmallisia kysymyksiä hallituspohjan muodostamisessa. Näin on oltavakin.
Omaa kieltään SDP:n vaalityöstä kertoo sekin, kun samaisessa puoluevaltuuston kokouksessa jaettiin ay-demarien tuottamaa vaalivihkosta, jonka kannessa on kuva, jossa keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on kuvamanipulaation avulla sijoitettu entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen (kok.) ja entisen pääministerin Esko Ahon (kesk.) viereen. Tekstissä arvostellaan rajusti sekä porvarihallituksen että keskustan politiikkaa.
Ay-demareiden vaalivihkon kustannuksiin on ohjautunut kaikkien SAK:n jäsenten jäsenmaksuja, puolueväriin katsomatta. Yhdenlaista etujärjestöpolitiikkaa tämäkin.
Tällainen toiminta kertoo eniten tekijästään. 2000 -luvun vaalien työkaluksi tällaiset mauttomat keinot eivät enää kuuluu. Vaali-innostusta ne eivät nosta, vaan ovat vahvistamassa likaista mielikuvaa politiikasta ja etäännyttämässä kansalaisia poliittisesta osallistumisesta. Tarkoitus on kääntynyt itseään vastaan.
Millään muulla elämänalueella ja minkään muun järjestön harjoittamaksi vastaavaa kampanjaa on erittäin vaikea kuvitella. Kummalliseksi tällaisen kampanjan tekee vielä sekin, että toisella rintamalla SAK käy kampanjaa äänestysinnon nostamiseksi.
Kun hätä on suuri, ovat keinot sen mukaiset. SDP on vaalien alla pahassa tilanteessa. Puolueen lupaukset niin työttömyyden puolittamisesta kuin työllisyysasteen nostamisesta ovat yhä täyttämättä, samoin köyhyys ja tuloerot ovat maassa kasvaneet. SDP:n johtaman hallituksen saavutuksiin kuuluvat kyllä aluekehityksen vinouttaminen, valtion paikallishallinnon palvelujen ja valtion työpaikkojen karsiminen sekä terveydenhuollon kriisiyttäminen. Näillä ansioilla vaaleissa on paha pärjätä, siksi puolue rakentaa uhkakuvia, joiden avulla se koettaa ensisijaisesti saada oman kannattajakuntansa vaaleissa äänestysuurnille – vaikka sitten käsi nyrkissä.
Eduskuntavaaleissa valitaan Suomelle suuntaa neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Vaalit ovat linjavaalien lisäksi myös hallituspuolueille tilinpäätösvaalit siitä, mitä ne ovat saaneet vaalikaudella aikaan. Moni kokee arkitodellisuudessaan, että nykyiselle menolle on saatava muutos. Tämän vuoksi eduskuntaan tarvitaan mahdollisimman monia sellaisia päättäjiä, jotka tekevät töitä koko Suomen eteen. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ovat tällaisia. (LALLI eduskuntavaalien alla)"
Sama taktiikka näyttää nyt olevan ei-sosialistista presidenttiehdokasta kohtaan. Siksi täytyy antaa varmasti ääni Niinistölle.
Sosialidemokraattinen puolue on ottanut vaalityössään uuden vaihteen käyttöön. Puolue lähti alunperin tekemään eduskuntavaaleista pääministerivaaleja ja uskoi, että näin se voisi kasvattaa kannatustaan. Toisin on käynyt. Yleisradion uusimmassa puolueiden kannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 24,4 prosenttia ja SDP:n 23,8 prosenttia. Mikä merkittävintä, keskustan kannatus on nousussa, SDP:n selvässä laskussa.
Kun pääministerivetoinen taktiikka ei ole purrut, on SDP ottanut vaalityöhönsä mukaan heille tutun mallin ja toimii samoin kuin vuoden 1999 eduskuntavaaleissa: puolue rakentaa itse uhkakuvia, joita lähtee torjumaan.
Neljä vuotta sitten uhka oli työreformi, nyt se on porvarihallitus. Lipponen pelotteli puoluevaltuustonsa kokouksessa tiistaina omiaan porvarihallituksen mahdollisuudella, jos SDP ei ole vaaleissa suurin eduskuntapuolue. Pelottelua on vaikea ottaa tosissaan, koska yksikään suurista puolueista ei ole asettanut yhtä hallitusvaihtoehtoa toisen edelle. Sen sijaan puolueet ovat korostaneet vaalien tulosta ja ohjelmallisia kysymyksiä hallituspohjan muodostamisessa. Näin on oltavakin.
Omaa kieltään SDP:n vaalityöstä kertoo sekin, kun samaisessa puoluevaltuuston kokouksessa jaettiin ay-demarien tuottamaa vaalivihkosta, jonka kannessa on kuva, jossa keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on kuvamanipulaation avulla sijoitettu entisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen (kok.) ja entisen pääministerin Esko Ahon (kesk.) viereen. Tekstissä arvostellaan rajusti sekä porvarihallituksen että keskustan politiikkaa.
Ay-demareiden vaalivihkon kustannuksiin on ohjautunut kaikkien SAK:n jäsenten jäsenmaksuja, puolueväriin katsomatta. Yhdenlaista etujärjestöpolitiikkaa tämäkin.
Tällainen toiminta kertoo eniten tekijästään. 2000 -luvun vaalien työkaluksi tällaiset mauttomat keinot eivät enää kuuluu. Vaali-innostusta ne eivät nosta, vaan ovat vahvistamassa likaista mielikuvaa politiikasta ja etäännyttämässä kansalaisia poliittisesta osallistumisesta. Tarkoitus on kääntynyt itseään vastaan.
Millään muulla elämänalueella ja minkään muun järjestön harjoittamaksi vastaavaa kampanjaa on erittäin vaikea kuvitella. Kummalliseksi tällaisen kampanjan tekee vielä sekin, että toisella rintamalla SAK käy kampanjaa äänestysinnon nostamiseksi.
Kun hätä on suuri, ovat keinot sen mukaiset. SDP on vaalien alla pahassa tilanteessa. Puolueen lupaukset niin työttömyyden puolittamisesta kuin työllisyysasteen nostamisesta ovat yhä täyttämättä, samoin köyhyys ja tuloerot ovat maassa kasvaneet. SDP:n johtaman hallituksen saavutuksiin kuuluvat kyllä aluekehityksen vinouttaminen, valtion paikallishallinnon palvelujen ja valtion työpaikkojen karsiminen sekä terveydenhuollon kriisiyttäminen. Näillä ansioilla vaaleissa on paha pärjätä, siksi puolue rakentaa uhkakuvia, joiden avulla se koettaa ensisijaisesti saada oman kannattajakuntansa vaaleissa äänestysuurnille – vaikka sitten käsi nyrkissä.
Eduskuntavaaleissa valitaan Suomelle suuntaa neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Vaalit ovat linjavaalien lisäksi myös hallituspuolueille tilinpäätösvaalit siitä, mitä ne ovat saaneet vaalikaudella aikaan. Moni kokee arkitodellisuudessaan, että nykyiselle menolle on saatava muutos. Tämän vuoksi eduskuntaan tarvitaan mahdollisimman monia sellaisia päättäjiä, jotka tekevät töitä koko Suomen eteen. Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ovat tällaisia. (LALLI eduskuntavaalien alla)"
Sama taktiikka näyttää nyt olevan ei-sosialistista presidenttiehdokasta kohtaan. Siksi täytyy antaa varmasti ääni Niinistölle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.