Milloin teillä on yksinäisin olo? Vai onko milloinkaan?
Yksin on kiva olla, ajoittain, joskus taas tulee halipula. Toisaalta tässä iässä haluaakin olla yksin. En varmaan enää osaisi - ihan kivuitta - asua kenenkään kanssa ihan jatkuvasti saman katon alla. Kun on vuosikaudet asunut lasten kanssa, niin meidän kohdalla kolmikko on kuin yksi kokonainen ja siihen on vaikea soluttautua kenenkään neljännen.
Etäsuhde on hyvä vaihtoehto, mutta onko se vain jotain pakoilua? Ettei kuitenkaan pärjäisikään yhdessä pitempään tai välittäisikään oikeasti, jaahas...
Sunnuntai-rakkaus on varmasti helpompaa kuin jokapäiväinen arkirakkaus... vai mitä?
Mutta yksinäisyydestähän tässä oli kyse ;)
Onko yksinäisyys ystävä vai vihollinen?
8
711
Vastaukset
- näinä tautisina aikoina
Istu ja pala!
- Annikki
Yksinäisyys sepä on joskus ihan mukavaa,kun ei ole hyljätty olo.Mutta näin perjantai-iltaisin kyllä kaipaa kivaa miestä ,jonka kainaloon olisi kiva käpertyä näin työviikon lopuksi ja vaikka viettää viikonloppu yhdessä.
- Nellineljäkuus
Siinähän olis ideaa; viikonloppumies...jonka maanantaina vois laittaa syrjään :) Vitsi...
Nellineljäkuus kirjoitti:
Siinähän olis ideaa; viikonloppumies...jonka maanantaina vois laittaa syrjään :) Vitsi...
viikonloppumiehiä vaikka kuinka paljon liikenteessä. Aattele ny kuinka monella iskällä on työ joka viikko ja lapset joka toisena. Eiköhän tuo ole aika tavallinen malli nykyään...?
- etäsuhteessa
on ollut tälläinen ns. etäsuhde jo 4-vuotta.
Asuin lastenkanssa ennen suhdetta lähes 10-vuotta. Kyllä siinä ajassa perhesuhteet muodostuvat aika tiiviiksi vaikea siihen on miestä sovittaa vakituisesti asumaan. Meilestäni meillä tämä on toiminut hyvin ja nuoret on hyväksynyt suhteemme. Eivät aikoinaan halunneet uutta miestä komentelemaan eikä mieskään olisi päässyt helpolla meidän kanssa jos olisi arjen jakanut. Sovittiin että katsotaan ajankanssa muutetaan sitten yhteen kun aika tuntuu sopivalta.
Ehkä se siinä vaiheessa kun nuoret lähtevät voi olla ajankohtaista no aika näyttää. ...koko ajan ympäröitynä niin oppii arvostaan yksinoloa.
Toisinaan nauttii yksinolosta.
Itsellä kokemusta ns. etäsuhteesta.
Kun on yhteistä aikaa, voi mennä hetki, ns. yhdessäoloon totuttelemiseen.
Ja kun on aika erota, tuntuu, että voisi jatkaa yhteistä oloa ja eloa vaikka kuinka pitkään.
Ei etäsuhde mun
mielestä ole pakoilua, vaan juttu, joka sopii toisille, toisille ei.
Edellä taisi tulla sekä hyvä että huono puoli.
Miinuksena voisi mainita myös toisinaan tapahtuvan vaikeuden yhteisen ajan löytämiseen.- ajtuksia
sen suhteen et sitä nauttii yksinolosta toisinaa ei kaipaa siihen höpöttäjää.Olen samoilla linjoilla sen suhteen et jos on kaveri tai aviomies tai joku muu vastaava et kumpikin asuu omaa korteeria.ja vastaa omista menoista ja kuluista ei nyky aikana tarvihe kenekään elättä toista.Mikä ihana vapaus ja nautinto olla vapaa päivillä aivan yksiksein!!!ei tarvihe kattiloita kolluttaa!!!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad981643- 541083
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4201041- 166962
- 57782
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän126772- 81699
- 51698
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38665- 57661