Kohtuullisen sidettävä vaalitulos nähdäkseni toteutuu, varsinkin jos riittävän moni ns. perinteiseen keskustaväkeenkin kuuluva äänestäjä on tutustunut tuohon alemmas copypastaamaani europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kolumniin mm. Suomenmaassa 27.1.2006 - ja käyttäytyy sen sanomasta itsenäisellä harkinnalla pääteltävissä olevalla tavalla...
**********************
Paavo Väyrynen:
"Näkökohtia tasavallan presidentin valinnasta
(julkaistu Länsi-Suomessa, Karjalan Maassa ja Suomenmaassa 27.1.2006)
Minultakin on kysytty, ketä aion äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella. Kun en ole suostunut vastaamaan, on kyselty perustelujani.
Ehkäpä olen selityksen velkaa.
Puolueen johto on ennalta sitoutunut tukemaan Kokoomuksen ehdokasta nyt kun omamme ei ole enää mukana. Minulla on vapaat kädet ottaa kantaa tai olla ottamatta.
Luotan äänestäjien itsenäiseen harkintaan. Sen edesauttamiseksi voin toki esittää joitakin näkökohtia.
Aatteelliset ja sisäpoliittiset vaihtoehdot eivät voisi olla selvemmät: toinen ehdokkaista on vasemmistolainen, toinen oikeistolainen.
Ehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä on vaikeampi hahmottaa. Niillä on toisaalta suuri merkitys, sillä perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Ensimmäisen kierroksen vaalikeskusteluissa keskeisten ehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset peruslinjat näyttivät olevan lähellä toisiaan.
Tarja Halonen ja Matti Vanhanen nojautuivat eduskunnassa äskettäin hyväksyttyyn turvallisuuspoliittiseen selontekoon, mutta eivät sulkeneet ovea mahdolliselta liittoutumiselta tulevaisuudessa. Sauli Niinistö puhui myönteisesti Suomen jäsenyydestä nykyistä eurooppalaisemmassa Natossa.
Kaikki keskeiset ehdokkaat kannattivat kansanäänestyksen järjestämistä, jos Nato-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi.
Käytännössä Sauli Niinistön presidenttiys olisi kuitenkin aivan erilainen kuin Tarja Halosen.
Tarja Halonen on suhtautunut pidättyvästi maamme liittoutumiseen - pidättyvämmin kuin muut ulkopolitiikan keskeiset toimijat. Muutoinkin hän on pysyttäytynyt Suomen perinteisellä linjalla.
Sauli Niinistön vaalikampanjasta on syntynyt se käsitys, että hän tulisi presidenttinä käyttämään sekä muodollisia valtaoikeuksiaan että mielipidejohtajuuttaan Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseen. Presidentin rooli muuttuisi siis tässä suhteessa nykyiseen nähden päinvastaiseksi.
Lupauksilla kansanäänestyksestä ei ole kovin suurta merkitystä, jos ulkopolitiikan ylin johto toimii aktiivisesti jäsenyyden puolesta. Tämähän on käynyt ilmi myös suoritetuista mielipidetutkimuksista.
Toisen äänestyskierroksen edellä käydyissä keskusteluissa Halosen ja Niinistön turvallisuuspoliittiset näkemyserot ovat tulleet esiin vielä selvemmin kuin ensimmäisen kierroksen kampanjoissa.
Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden vertaileminen on perin hankalaa, kun huomioon olisi otettava hyvin erilaisia näkökohtia, jotka eivät ole keskenään yhteismitallisia. Moni äänestäjä haluaisi kannattaa yhden ehdokkaan ulkopolitiikkaa ja toisen sisäpolitiikkaa.
Loppujen lopuksi kysymys on siis siitä, mitä kysymyksiä äänestäjät pitävät presidentinvaaleissa tärkeimpinä ja mitä mieltä he itse niistä ovat.
Kansanvalta toteutuu parhaimmin silloin kun mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan ja äänestää harkiten.
Paavo Väyrynen"
Lähdelinkki:
http://www.vayrynen.com/kolumnit/kolumni.php?id=63
************************
... ja kerrannut ajatuksella myös sitä, mitä ex-puheenjohtaja ja pitkäaikainen ulkoministeri Paavo Väyrynen kirjoitti presidentinvaaliasetelmasta Suomenmaassa jo 21.10.2005 otsikolla "Toivottavasti Halosen linja pitää"...
Paavo Väyrynen: "Toivottavasti Halosen linja pitää"
(julkaistu Länsi-Suomessa ja Suomenmaassa 21.10.2005)
Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat näyttävät panevan toivonsa presidentinvaaleihin. Jäsenyyteen myönteisesti tai myötäsukaisesti suhtautuvia ehdokkaita kannustetaan kilpailemaan siitä, kuka liputtaa liittoutumisen puolesta selkeimmin. Tällä tavoin pyritään luomaan paineita presidentti Tarja Halosta kohtaan, jonka tiedetään suhtautuvan jäsenyyteen vähintäänkin pidättyvästi.
Jo pitkään Suomen Nato-jäsenyydelle on pyritty löytämään tukea mielipidemittauksista. Kansan valtaisa enemmistö on kuitenkin kerran toisensa jälkeen vastustanut jäsenyyttä. Toisaalta usein on saatu tulos, jonka mukaan kansan enemmistö uskoo kuitenkin Suomen liittyvän Natoon. Tämä tulos on ollut pakko tulkita kansan epäluottamukseksi päättäjiin ja kansavallan toimivuuteen.
Nyt on kuitenkin osattu muotoilla kysymys, johon saatua vastausta voidaan tulkita tueksi jäsenyydelle. Taloustutkimuksen kyselyssä suuri enemmistö vastusti jälleen jäsenyyttä, mutta enemmistö vastanneista - 49 prosenttia - ilmoitti hyväksyvänsä sen, jos "presidentti ja pääministeri perustelluin syin päättäisivät, että Suomi hakee jäsenyyttä".
Kysymys on ovelasti laadittu. Harvapa jäsenyyttä vastustaisi, jos sekä presidentillä että pääministerillä olisi sen hakemiseen perusteltu syy. Itse asiassa yllättävän moni - 37 prosenttia vastanneista - vastustaisi jäsenyyttä tässäkin tilanteessa.
Nato-jäsenyyden kannattajat ovat rientäneet tulkitsemaan tulosta siten, että Suomen kansa kuitenkin "hiljaisesti" kannattaa jäsenyyttä. Lisäksi tuloksen on arvioitu ilmaisevan kansan luottamusta päättäjiä kohtaan. Maamme valtiollinen johto voi taivutella kansan jäsenyyden kannalle, sanotaan.
Mutta miksi pitäisi taivutella? Tähän kysymykseen jäsenyyden kannattajat eivät vastaa.
Jotkut puhuvat Suomen turvallisuusvajeesta, mutta eivät kerro, mikä se on ja kuinka jäsenyys sen täyttäisi. Pohjanoteeraus taitaa olla presidentti Martti Ahtisaaren esittämä perustelu, jonka mukaan Suomen tulisi liittyä kaikkiin läntisiin järjestöihin, jotta pääsisimme eroon kylmän sodan kauden aikaisista suomettumisväitteistä!
Presidentinvaaleissa muurin murtajaksi on ryhtynyt RKP:n Henrik Lax. Hän luo liikkumatilaa Kokoomuksen Sauli Niinistölle, jonka on nyt helpompi liputtaa avoimesti jäsenyyden puolesta. Keskustan Matti Vanhanen saattaa tuntea vetoa lähentyä näiden kahden linjaa ennen muuta mahdollisen toisen kierroksen asetelmia ajatellen.
Tarja Halosen ei ole tarpeen taipua näiden paineiden alla. Valtaisa kansan enemmistö tukee hänen linjaansa. Jos muut ehdokkaat liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta, heidän kannattajiaan siirtyy Halosen taakse jo ensimmäisellä kierroksella.
Ainakaan Keskustan ehdokkaan ei ole viisasta haastaa Halosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen sijaan on pyrittävä saamaan esille erot eri ehdokkaiden arvoissa ja aatemaailmassa.
Paavo Väyrynen"
Lähdelinkki:
http://www.vayrynen.com/kolumnit/kolumni.php?id=53
PS. Toivon mukaan muutamatkin äänestäjät - niin talonpojat jälkeläistöineen kuin työväenmiehet ja ahkerat naiset perillisineen - myös oikeistoehdokas Niinistön Punaisessa langassa eilisiltana esittämän "työväen"aatteen ja sen seurausvaikutukset ymmärrettyään - ymmärtävät ensinnäkin äänestää ja toiseksi ymmärtävät äänestää - (tässä tilanteessa) oikein!
Avitusta harkintaan löytyy tuolta...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013641410
... ja varmaan tuoltakin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013639249
... tuosta nyt puhumattakaan...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013335088
Ennen äänestyskoppiin menoa kannattaa hiljentyä miettimään ensimmäisen äänestyskierroksen tulosta ja vaikkapa virren 175 sanomaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013305739
**********************
Paavo Väyrynen:
"Näkökohtia tasavallan presidentin valinnasta
(julkaistu Länsi-Suomessa, Karjalan Maassa ja Suomenmaassa 27.1.2006)
Minultakin on kysytty, ketä aion äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella. Kun en ole suostunut vastaamaan, on kyselty perustelujani.
Ehkäpä olen selityksen velkaa.
Puolueen johto on ennalta sitoutunut tukemaan Kokoomuksen ehdokasta nyt kun omamme ei ole enää mukana. Minulla on vapaat kädet ottaa kantaa tai olla ottamatta.
Luotan äänestäjien itsenäiseen harkintaan. Sen edesauttamiseksi voin toki esittää joitakin näkökohtia.
Aatteelliset ja sisäpoliittiset vaihtoehdot eivät voisi olla selvemmät: toinen ehdokkaista on vasemmistolainen, toinen oikeistolainen.
Ehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä on vaikeampi hahmottaa. Niillä on toisaalta suuri merkitys, sillä perustuslain mukaan tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Ensimmäisen kierroksen vaalikeskusteluissa keskeisten ehdokkaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset peruslinjat näyttivät olevan lähellä toisiaan.
Tarja Halonen ja Matti Vanhanen nojautuivat eduskunnassa äskettäin hyväksyttyyn turvallisuuspoliittiseen selontekoon, mutta eivät sulkeneet ovea mahdolliselta liittoutumiselta tulevaisuudessa. Sauli Niinistö puhui myönteisesti Suomen jäsenyydestä nykyistä eurooppalaisemmassa Natossa.
Kaikki keskeiset ehdokkaat kannattivat kansanäänestyksen järjestämistä, jos Nato-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi.
Käytännössä Sauli Niinistön presidenttiys olisi kuitenkin aivan erilainen kuin Tarja Halosen.
Tarja Halonen on suhtautunut pidättyvästi maamme liittoutumiseen - pidättyvämmin kuin muut ulkopolitiikan keskeiset toimijat. Muutoinkin hän on pysyttäytynyt Suomen perinteisellä linjalla.
Sauli Niinistön vaalikampanjasta on syntynyt se käsitys, että hän tulisi presidenttinä käyttämään sekä muodollisia valtaoikeuksiaan että mielipidejohtajuuttaan Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseen. Presidentin rooli muuttuisi siis tässä suhteessa nykyiseen nähden päinvastaiseksi.
Lupauksilla kansanäänestyksestä ei ole kovin suurta merkitystä, jos ulkopolitiikan ylin johto toimii aktiivisesti jäsenyyden puolesta. Tämähän on käynyt ilmi myös suoritetuista mielipidetutkimuksista.
Toisen äänestyskierroksen edellä käydyissä keskusteluissa Halosen ja Niinistön turvallisuuspoliittiset näkemyserot ovat tulleet esiin vielä selvemmin kuin ensimmäisen kierroksen kampanjoissa.
Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden vertaileminen on perin hankalaa, kun huomioon olisi otettava hyvin erilaisia näkökohtia, jotka eivät ole keskenään yhteismitallisia. Moni äänestäjä haluaisi kannattaa yhden ehdokkaan ulkopolitiikkaa ja toisen sisäpolitiikkaa.
Loppujen lopuksi kysymys on siis siitä, mitä kysymyksiä äänestäjät pitävät presidentinvaaleissa tärkeimpinä ja mitä mieltä he itse niistä ovat.
Kansanvalta toteutuu parhaimmin silloin kun mahdollisimman moni käyttää äänioikeuttaan ja äänestää harkiten.
Paavo Väyrynen"
Lähdelinkki:
http://www.vayrynen.com/kolumnit/kolumni.php?id=63
************************
... ja kerrannut ajatuksella myös sitä, mitä ex-puheenjohtaja ja pitkäaikainen ulkoministeri Paavo Väyrynen kirjoitti presidentinvaaliasetelmasta Suomenmaassa jo 21.10.2005 otsikolla "Toivottavasti Halosen linja pitää"...
Paavo Väyrynen: "Toivottavasti Halosen linja pitää"
(julkaistu Länsi-Suomessa ja Suomenmaassa 21.10.2005)
Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat näyttävät panevan toivonsa presidentinvaaleihin. Jäsenyyteen myönteisesti tai myötäsukaisesti suhtautuvia ehdokkaita kannustetaan kilpailemaan siitä, kuka liputtaa liittoutumisen puolesta selkeimmin. Tällä tavoin pyritään luomaan paineita presidentti Tarja Halosta kohtaan, jonka tiedetään suhtautuvan jäsenyyteen vähintäänkin pidättyvästi.
Jo pitkään Suomen Nato-jäsenyydelle on pyritty löytämään tukea mielipidemittauksista. Kansan valtaisa enemmistö on kuitenkin kerran toisensa jälkeen vastustanut jäsenyyttä. Toisaalta usein on saatu tulos, jonka mukaan kansan enemmistö uskoo kuitenkin Suomen liittyvän Natoon. Tämä tulos on ollut pakko tulkita kansan epäluottamukseksi päättäjiin ja kansavallan toimivuuteen.
Nyt on kuitenkin osattu muotoilla kysymys, johon saatua vastausta voidaan tulkita tueksi jäsenyydelle. Taloustutkimuksen kyselyssä suuri enemmistö vastusti jälleen jäsenyyttä, mutta enemmistö vastanneista - 49 prosenttia - ilmoitti hyväksyvänsä sen, jos "presidentti ja pääministeri perustelluin syin päättäisivät, että Suomi hakee jäsenyyttä".
Kysymys on ovelasti laadittu. Harvapa jäsenyyttä vastustaisi, jos sekä presidentillä että pääministerillä olisi sen hakemiseen perusteltu syy. Itse asiassa yllättävän moni - 37 prosenttia vastanneista - vastustaisi jäsenyyttä tässäkin tilanteessa.
Nato-jäsenyyden kannattajat ovat rientäneet tulkitsemaan tulosta siten, että Suomen kansa kuitenkin "hiljaisesti" kannattaa jäsenyyttä. Lisäksi tuloksen on arvioitu ilmaisevan kansan luottamusta päättäjiä kohtaan. Maamme valtiollinen johto voi taivutella kansan jäsenyyden kannalle, sanotaan.
Mutta miksi pitäisi taivutella? Tähän kysymykseen jäsenyyden kannattajat eivät vastaa.
Jotkut puhuvat Suomen turvallisuusvajeesta, mutta eivät kerro, mikä se on ja kuinka jäsenyys sen täyttäisi. Pohjanoteeraus taitaa olla presidentti Martti Ahtisaaren esittämä perustelu, jonka mukaan Suomen tulisi liittyä kaikkiin läntisiin järjestöihin, jotta pääsisimme eroon kylmän sodan kauden aikaisista suomettumisväitteistä!
Presidentinvaaleissa muurin murtajaksi on ryhtynyt RKP:n Henrik Lax. Hän luo liikkumatilaa Kokoomuksen Sauli Niinistölle, jonka on nyt helpompi liputtaa avoimesti jäsenyyden puolesta. Keskustan Matti Vanhanen saattaa tuntea vetoa lähentyä näiden kahden linjaa ennen muuta mahdollisen toisen kierroksen asetelmia ajatellen.
Tarja Halosen ei ole tarpeen taipua näiden paineiden alla. Valtaisa kansan enemmistö tukee hänen linjaansa. Jos muut ehdokkaat liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta, heidän kannattajiaan siirtyy Halosen taakse jo ensimmäisellä kierroksella.
Ainakaan Keskustan ehdokkaan ei ole viisasta haastaa Halosta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen sijaan on pyrittävä saamaan esille erot eri ehdokkaiden arvoissa ja aatemaailmassa.
Paavo Väyrynen"
Lähdelinkki:
http://www.vayrynen.com/kolumnit/kolumni.php?id=53
PS. Toivon mukaan muutamatkin äänestäjät - niin talonpojat jälkeläistöineen kuin työväenmiehet ja ahkerat naiset perillisineen - myös oikeistoehdokas Niinistön Punaisessa langassa eilisiltana esittämän "työväen"aatteen ja sen seurausvaikutukset ymmärrettyään - ymmärtävät ensinnäkin äänestää ja toiseksi ymmärtävät äänestää - (tässä tilanteessa) oikein!
Avitusta harkintaan löytyy tuolta...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013641410
... ja varmaan tuoltakin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013639249
... tuosta nyt puhumattakaan...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013335088
Ennen äänestyskoppiin menoa kannattaa hiljentyä miettimään ensimmäisen äänestyskierroksen tulosta ja vaikkapa virren 175 sanomaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013305739
Vastaukset 6
Vanhimmat
Väyrynen näyttää olevan kuin viini - vanhetessaan paranee. Kovan poliittisen koulun käyneen miehen arvokkaita mielipiteitä, joihin voi suhtautua luottamuksella.
Väyrysen mielipiteet antavat liikkumatilaa keskustan kannattajille, näin ei tarvitse tuntea syyllisyyttä kuten ehkä Vanhasen ilmoituksen jälkeen jotkut ovat tunteneet. Joku äänestää ikäänkuin velvollisuudesta puoluejohdon vinkin mukaan, toinen syyllisyyttä tuntien Halosta.
kun lukee tulee mieleen olisiko Paavolla vielä käyttöä puolueen johdossa. Mielestäni paras mielenilmaus nyky puoluejohdon paimentamiseen on äänestää vastoin sen suosituksia ja näin herättää keskustelua puolueen nykytilasta jotta välttyisimme ensi vaaleissa uhkaaavalta kriisiltä
lukee sinun valistuslinkit. Niitä näyttää kyllä riittävän. Tämä palsta on kai tarkoitettu lähinnä keskusteluun, ei lukemaan toisten kirjoituksia linkkien kautta. No minä en ainakaan viitsi niitä lukea, jätän ne omman arvoonsa.
Olen seurannut politiikkaa aika tiiviisti 60- luvulta lähtien. Monenlaista siihen on kuulunut, mutta olen hyvin voinut mielipiteeni säilyttää, ei ole tarvinnut olla sitä mieltä että DDR on nyt tunnustettava, kuten Taisto Sinisalolla ja Tarja Halosella oli mielessä. Olen myös joskus äänestänyt Urho Kekkosta presidentiksi, silloin elettiin sellaista aikaa. Puolueettomuus oli silloin parasta mitä voimme toivoa. Siitä Kekkosen piti pitää kiinni että liturkiassa tämä sana puolueettomuus pysyi. Jos Kekkosen elämää ajattelee johdonmukaisesti, hän hakisi Nato jäsenyyttä empimättä. Mutta Kekkosen elämä päättyi silloin kun päättyi, silloin ei voinut hakea Nato jäsenyyttä. Tunnut olevan sitä mieltä että nyt on toimittava juuri kuten Kekkonen teki aikoinaan. Käsityksesi on täysin väärä. Kekkonen oli nuorena Suur-Suomen rakentaja, sitten tämä tie tuli tiensä päähän, hän unohti entisen ja pakon sanelemana ryhtyi hoitamaan N-Liiton suhteita. Hän oli ilmeisesti aina sen puolella jonka näki olevan vahvempi. Kaipa se oli viisautta.
Nyt kun on eräänlainen suvanto vaihe ,vanha N-liitto kaatui, ei siitä tullut sitä mitä Punalipunheiluttajat Suomessakin kuvittelivat. Pitää miettiä tarkasti mihin kuulumme, olisiko meidän syytä niitata suhteemme länteen entistä tiukemmin Naton kautta vai olemmeko vain näin. Uskomme että lännelle syntyy kiitollisuudenvelkaa meille kun osallistumme kaikkiin heidän operaatioihin. Vai olemmeko täysivaltaisia jäseniä siellä missä asioita päätetään.
Mutta näiden keskustelujen jälkeen Nato-jäsenyytemme on kuitenkin mennyt pajon eteenpäin, tosin presidentti ei sitä yksin päätä.
ajatukset Halosta tukeviksi. Niinistön olisi raju muutos, vaarallinen myös.
"En tiedä kuka lukee sinun valistuslinkit", kirjoittaa nimimerkki "mvv" ja jatkaa: "Niitä näyttää kyllä riittävän. Tämä palsta on kai tarkoitettu lähinnä keskusteluun, ei lukemaan toisten kirjoituksia linkkien kautta. No minä en ainakaan viitsi niitä lukea, jätän ne omman arvoonsa. - - Olen seurannut politiikkaa aika tiiviisti 60- luvulta lähtien.--"
No, seuratapa olet saattanut, mutta todella vähän ymmärtänyt seuraamastasi, ellet ole esim. DDR:n tunnustamiseen liittynyttä toimintaa ja ETYK:in - ja yleensä ns. liennytyspolitiikan - keskinäissuhdetta (vieläkään) tajunnut!
"Jos Kekkosen elämää ajattelee johdonmukaisesti, hän hakisi Nato jäsenyyttä empimättä", jatkaa nimimerkki "mvv" - ja osoittaa, ettei reaalitettien taju ole ollut hänen vahvimpia puoliaan sen enempää Kekkosen eläessä kuin etenkään tämän kuoleman jälkeen!
Olen kirjoituksissani, joita kirjoitan aina omalla nimelläni toisin kuin jotkut väijystä
nimimerkkiensä suojasta roiskivat "aikansaseuraajat", käsitellyt etupäässä asioita ja niiden syy- ja seuraussuhteita, vähemmän (pelkästään) ihmisiä, joiden leimaaminen tuntuu olevan "mvv:n"n" kaltaisten mustavalko-nimimerkkien varsinaista herkkua.
Heti kun nimimerkki "mvv:kin" astuu julkisesti puolustamaan "aikaansa seuraavaa NATO-jäsenyyttä" omalla nimellään - tuskin hänelle siitä on näinkin transatlantismille myönteisessä ilmapiiirissä mitään haittaa? - keskustelen hänen kanssaan mistä tahansa asiasta vaikka kuinka paljon. Ihan ilman ainuttakaan linkkiä, jos se on hänen onnensa täyttymys.
Nimimerkkitölvistelijöille saavat edelleenkin riittää linkit, joiden kautta kyllä löytyisi sangen tarpeellista "valistusta" niin nimimerkille "mvv" kuin monille muillekin aivan kysymysmerkkinä jatkuvasti oleville...
Sitä niin "mvv" kuin muutkin pääsevät jättämään lukematta esim. tuolta...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013574547
taas valaiseva kirjoitus, Keskusta politiikkaa käsittelevällä sivulla. Oikein jämerää puhetta, lähes kun Urkin kynästä, huomaa ettei oppi ole hukkaan mennyt.
ETYK oli oman aikansa politiikkaa, se oli eniten mitä Suomi silloin pystyi tekemään turvallisuutensa eteen.
Nyt eletään tätä aikaa, voidaan puhua vapaasti Natoon liittymisestä. Nyt puhumisesta ei tule Noottia, eikä sitä taida saada tilaamallakaan.
DDR:n yritti tunnustaa silloiset edistykselliset voimat, heillä piti oleman kaikki tieto siitä mikä ihmiselle on hyvästä. Sokeana kun astelivat.
Kannatan Niinistöä, hän on paljon sivistykseltään monipuolisempi ihminen kun Halonen, presidentin pitäisi hallita asioita hyvin laajasti. Lisäksi hän on hyvin edustava, sekin on tärkeä asia. Natosta tulisi asiallista keskustelua hänen johdollaan. Sitä mikä olisi lopputulos ei tittä. Sinä tunnut tietävän sen olevan liittymisen puolella kun noin pelkäät. Eihän asiassa ole mitään pelättävää jos olet varma asiassasi, eli ei kannata Natoon liittyä.
Olet varmasti paljon asioita tutkinut, mutta et ymmärrä niitä. Eli kuten yksi seppä sanoi eräälle toiselle miehelle, -Sinulta puuttuu sisäinen tuntemus.
Se kuka minä olen ei sanoisi sinulle yhtään mitään. Tämä on pelkkää sormiharjoittelua minulle, välillä täällä olen, välillä olen ollut puoli vuotta pois. Pian kyllä taas poistun muutamaksi kuukaudeksi, mutta hetki vielä ihmisiä kiusaan.