Kirjoittajavieras Pentti Mutanen: Poliittisia nimityksiä
Tasavallan presidentti Tarja Halosen perustelut Suomen Pankin pääjohtajan ja Korkeimman oikeuden presidentin virkanimityksille eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Suomen Pankin pääjohtajaksi Halonen nimitti sosiaalidemokraatti, valtiotieteen kandidaatti Erkki Liikasen, jolla ei ollut lainkaan aikaisempaa kokemusta EU:n rahapolitiikan hoidosta, mikä on Suomen Pankin tärkein tehtäväalue.
Pääjohtajaehdokkaiden joukossa oli EU:n rahoituskysymysten tuntemukseltaan ja muulta kokemukseltaan ylivoimainen ehdokas, valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Hänellä on takanaan ansiokas, vuosikymmenen pituinen työrupeama keskeisissä eurooppalaisissa finanssialan huippuviroissa. Hänellä oli kuitenkin yksi paha puute: hän ei ollut sosiaalidemokraatti.
Epäilemättä Liikanen tulee yleispoliittisen kokemuksensa ja sanavalmiutensa ansiosta selviytymään päällisin puolin hyvin SP:n pääjohtajan tehtävästään.
Toinen huomiota herättänyt tärkeä nimitys oli äskeinen Korkeimman oikeuden presidentin viran täyttö. Siinä herättävät kritiikkiä sekä nimitysmenettely että nimitysperusteet. KKO:n jäsenten mielestä sopivimman ehdokkaan Pauliine Koskelon nimi tiedotettiin nimittäjälle presidentti Haloselle. Kun esittelijänä toimi sosiaalidemokraattinen ministeri Luhtanen, ja kun vielä tiedetään, että virkaan nimitetty oikeustieteen kandidaatti Koskelo on tunnetun sosiaalidemokraatin Gerhard af Schulténin puoliso, Halosella tuskin oli ongelmia nimityksen suorittamisessa.
Tyypillistä on että kummassakaan tapauksessa virkaan nimitetyllä ei ollut akateemista tohtorin tutkintoa, toisin kuin useimmilla edeltäjillään ja monilla kilpahakijoista.
Hakematta tulee mieleen Kansainvälisen olympiakomitean jäsenten valintaprosessi. Se on kovin huono esikuva Suomen valtion ylimpään tuomioistuimeen sovellettavaksi.
Pentti Mutanen
Ekonomi
(TS) 27.1.2006
Tasavallan presidentti Tarja Halosen perustelut Suomen Pankin pääjohtajan ja Korkeimman oikeuden presidentin virkanimityksille eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Suomen Pankin pääjohtajaksi Halonen nimitti sosiaalidemokraatti, valtiotieteen kandidaatti Erkki Liikasen, jolla ei ollut lainkaan aikaisempaa kokemusta EU:n rahapolitiikan hoidosta, mikä on Suomen Pankin tärkein tehtäväalue.
Pääjohtajaehdokkaiden joukossa oli EU:n rahoituskysymysten tuntemukseltaan ja muulta kokemukseltaan ylivoimainen ehdokas, valtiotieteen tohtori Sixten Korkman. Hänellä on takanaan ansiokas, vuosikymmenen pituinen työrupeama keskeisissä eurooppalaisissa finanssialan huippuviroissa. Hänellä oli kuitenkin yksi paha puute: hän ei ollut sosiaalidemokraatti.
Epäilemättä Liikanen tulee yleispoliittisen kokemuksensa ja sanavalmiutensa ansiosta selviytymään päällisin puolin hyvin SP:n pääjohtajan tehtävästään.
Toinen huomiota herättänyt tärkeä nimitys oli äskeinen Korkeimman oikeuden presidentin viran täyttö. Siinä herättävät kritiikkiä sekä nimitysmenettely että nimitysperusteet. KKO:n jäsenten mielestä sopivimman ehdokkaan Pauliine Koskelon nimi tiedotettiin nimittäjälle presidentti Haloselle. Kun esittelijänä toimi sosiaalidemokraattinen ministeri Luhtanen, ja kun vielä tiedetään, että virkaan nimitetty oikeustieteen kandidaatti Koskelo on tunnetun sosiaalidemokraatin Gerhard af Schulténin puoliso, Halosella tuskin oli ongelmia nimityksen suorittamisessa.
Tyypillistä on että kummassakaan tapauksessa virkaan nimitetyllä ei ollut akateemista tohtorin tutkintoa, toisin kuin useimmilla edeltäjillään ja monilla kilpahakijoista.
Hakematta tulee mieleen Kansainvälisen olympiakomitean jäsenten valintaprosessi. Se on kovin huono esikuva Suomen valtion ylimpään tuomioistuimeen sovellettavaksi.
Pentti Mutanen
Ekonomi
(TS) 27.1.2006
Vastaukset 4
Vanhimmat
että Turun Sanomissa on tällaisa juttuja. Tiedetään, tiedetään.
virkaan ei nimitetä parasta, vaan sosiaalidemokraatti.
Halonen nimitti Liikasen Suomen pankkiin valtioneuvoston yksimielisen ehdotuksen mukaisesti. Olisiko pitänyt jyrätä valtioneuvoston yli? Kahdessa aiemmassa Suomen Pankin johtajanimityksessähän valtioneuvostolla ei ollut yhtenäistä kantaa.
Pauliine Koskelon nimi on noussut esille varmaankin taas siitä vanhasta tutusta syystä: nainen tuli valituksi virkaan. En muista kenenkään asiantuntijan kuitenkaan kyseenalaistaneen hänen pätevyyttään.
ollut.
Koskelon valintaa on kritisoitu, ei siksi että hän olisi nainen, vaan siksi, että valinnassa on epäselvyyksiä.
Koskelon pätevyys tai sukupuoli ovat irrationaalisia sen rinnalla, että valinta tehtiin suosimalla sosialidemokraattia (kuten Suomen Pankin johtajan nimityksessä). Tällainen kabineteissa tehty politiikka tulisi tehdä avoimeksi. SDP:lle se ei sovi.