ADHD vai Autismi

Meillä kovasti olisi puhehaluja, nyt onneksi vähän helpottunut toi puheentuottaminen. Muutenkin lähestyy kyllä helposti toisia ihmisiä omalla tavallaan.Omilla ehdoillaan kyllä joskus, mutta yhä enemmän on alkanut tulla tietoista seuranhakua vieraampiakin ihmisiä kohtaan, myös koulussa muita lapsia kohtaan.Tykkää ihmisistä. Lapsi on poika. Puheentuoton ongelmat tietenkin sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuttaja. Alkuaikoina viihtyi paljon itsekseen, mutta nyt ei paljon yksikseen ole. Hakeutuu koko ajan muiden perheen jäsenten pariin.

sekaisin

Sekä AD/HD että Autismi ovat neuropsykiatrisia sairauksia. Molemmissa on siis sekä neurologinen pohja että käytösoireita.

Erotuksellisena kriteerinä, jos halutaan (usein kylläkin diagnosoidaan molemmista piirteitä) on usein sosiaalinen kanssakäyminen ja -suhteet.

puurot ja vellit kirjoitti:

sekaisin

..neurobiologisia keskushermoston oireyhtymiä ja lisäksi pääsääntöisesti perinnöllisiä.
Molempiin liittyy herkemmin - varsinkin iän karttuessa - psyykkistä oireilua ja siksi Assit ovat saaneet menneisyydessä jopa skitsofreniadiagnooseja.

Samassa ihmisessä voi ilmetä niin Adhd kuin Asperger-kriteerit täyttävät oireet. Itse asiassa miltei aina kun tutkitaan vaikka Aspergeria, löytyy myös Adhdtä sekä Tourettea.

Että ADHD:llä on myös neurologinen tausta, ei pelkästään psykiatrinen. Ennen on saattanut olla toisenlainen käsitys, mutta näin siis nykytiedon valossa. ADHD diagnoosi tehdään haastattelun lisäksi neurologiset tutkimukset.

FAKTAA:
Asperger ja ADHD sekoitetaan helposti keskenään - varsinkin koulussa ja neuvolassa. Suurin ero on sosiaalisuus. Kun ADHD lapset hakeutuvat muiden lasten seuraan mielellään, asperger ja autistinen lapsi viihtyy yksin. Sosiaaliset tilanteet tuottavat hänelle ahdistusta. Se saattaa purkautua agressiivisuutena, jos esimerkiksi lapsi ei saa koulupäivän aikana omaa rauhaa. Koulussa tuo tilanne tulee helposti. Tällöin saatetaan asperger-lasta pitää ylivilkkaana ADHD-tapauksena. Eli puurot ja vellit voi mennä helposti sekaisin ja lapsi joutua psykiatriseen hoitoon, vaikka perusongelma on neurologinen.

ADHD hoidetaan pääasiassa lasten psykiatrian osastoilla. Siihen on lääkehoito. Asperger diagnosoidaan lasten neurologian yksikössä. Siihen ei ole lääkehoitoa.

Gillbergin, Ikosen ja Kerolan mukaan ADHD lapsille suunniteltu psykodynaaminen hoito ei sovi autistiselle lapselle. Se aiheuttaa lisäahdistusta, joka saattaa tuottaa virheellisesti diagnoosiksi psykoosin tai jopa parantumattoman lapsuuden skitsofrenian.

Eli erotusdiagnoosi on tärkeä - jotta lapset saisivat oikeaa hoitoa. Ikävä kyllä puurot ja vellit menee edelleen usein sekaisin. Siitä kertoo nämä keskustelupalstat. Monet äidit ovat esimerkiksi perheklubin sivustoilla huolissaan virhediagnooseista, jotka ovat johtaneet lapsen väärään hoitoon, josta on vaikea saada asianmukaista tukea lapselle ja perheelle.

http://perheklubi.net/index.php?s=ddfe9dc23bdb76d41992ceac9cd00e65&showtopic=42404

Oikean diagnoosin löytyminen saattaa kestää kuusikin vuotta. Se on pitkä aika erhdyksiä lapsen elämässä! Lapsikin on ehtinyt siinä ajassa jo lapsuudesta nuoruuteen ja uuteen kehitysvaiheeseen, ennenkuin selviää, mikä olisi voinut lasta auttaa.

sekaisin kirjoitti:

FAKTAA:
Asperger ja ADHD sekoitetaan helposti keskenään - varsinkin koulussa ja neuvolassa. Suurin ero on sosiaalisuus. Kun ADHD lapset hakeutuvat muiden lasten seuraan mielellään, asperger ja autistinen lapsi viihtyy yksin. Sosiaaliset tilanteet tuottavat hänelle ahdistusta. Se saattaa purkautua agressiivisuutena, jos esimerkiksi lapsi ei saa koulupäivän aikana omaa rauhaa. Koulussa tuo tilanne tulee helposti. Tällöin saatetaan asperger-lasta pitää ylivilkkaana ADHD-tapauksena. Eli puurot ja vellit voi mennä helposti sekaisin ja lapsi joutua psykiatriseen hoitoon, vaikka perusongelma on neurologinen.

ADHD hoidetaan pääasiassa lasten psykiatrian osastoilla. Siihen on lääkehoito. Asperger diagnosoidaan lasten neurologian yksikössä. Siihen ei ole lääkehoitoa.

Gillbergin, Ikosen ja Kerolan mukaan ADHD lapsille suunniteltu psykodynaaminen hoito ei sovi autistiselle lapselle. Se aiheuttaa lisäahdistusta, joka saattaa tuottaa virheellisesti diagnoosiksi psykoosin tai jopa parantumattoman lapsuuden skitsofrenian.

Eli erotusdiagnoosi on tärkeä - jotta lapset saisivat oikeaa hoitoa. Ikävä kyllä puurot ja vellit menee edelleen usein sekaisin. Siitä kertoo nämä keskustelupalstat. Monet äidit ovat esimerkiksi perheklubin sivustoilla huolissaan virhediagnooseista, jotka ovat johtaneet lapsen väärään hoitoon, josta on vaikea saada asianmukaista tukea lapselle ja perheelle.

http://perheklubi.net/index.php?s=ddfe9dc23bdb76d41992ceac9cd00e65&showtopic=42404

Oikean diagnoosin löytyminen saattaa kestää kuusikin vuotta. Se on pitkä aika erhdyksiä lapsen elämässä! Lapsikin on ehtinyt siinä ajassa jo lapsuudesta nuoruuteen ja uuteen kehitysvaiheeseen, ennenkuin selviää, mikä olisi voinut lasta auttaa.

Lue lisää

adhd on neurologinen häiriö. Älä levitä väärää tietoa.

ahhh kirjoitti:

adhd on neurologinen häiriö. Älä levitä väärää tietoa.

Kyllä meikäläinen järjestöimmeinen asiat saattaa kohalleen:

AD/HD, eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, on kliininen diagnoosi, joka on määritelty amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen psykiatrisia tauteja kuvaavassa tautiluokituksessa (DSM-IV). AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. (Lähde: Katarina Michelsson, AD/HD ja siihen liittyvät liitännäisoireet, 2002)

http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm

ADHD -jäsen kirjoitti:

Kyllä meikäläinen järjestöimmeinen asiat saattaa kohalleen:

AD/HD, eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, on kliininen diagnoosi, joka on määritelty amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen psykiatrisia tauteja kuvaavassa tautiluokituksessa (DSM-IV). AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. (Lähde: Katarina Michelsson, AD/HD ja siihen liittyvät liitännäisoireet, 2002)

http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm

Lue lisää

Jos viittasit siihen, että AHDH olisi psykiatrinen sairaus, Asperger ei, niin katsopas uudelleen: löytyy As:kin sieltä opuksesta.

tässä nyt jotain uutta? kirjoitti:

Jos viittasit siihen, että AHDH olisi psykiatrinen sairaus, Asperger ei, niin katsopas uudelleen: löytyy As:kin sieltä opuksesta.

se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen

nina kirjoitti:

se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen

Mihin kuuluu - kuulukoon sinne minne kukin sen haluaa kuulua. Kuulu lasten psykiatri Matti B oli sitä mieltä, että äidit näkee ongelmat mielessä ja isät koneistossa.

Näinhän sen olla pitää - toinen kasvattaa lapsen papiksi - toinen sepäksi.

nina kirjoitti:

se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen

Viestissä oli asiaa, mutta se, että asiat yhdistettiin niin oudosti, herätti ihmetystä.

tiedustelinkin kirjoitti:

Viestissä oli asiaa, mutta se, että asiat yhdistettiin niin oudosti, herätti ihmetystä.

Olisi erittäin tärkeää, että Suomessa saataisiin AD/HD:n geneettiset tutkimukset käyntiin. Aspergerin osalta niitä on jo tehty ja todettu, että geneettisen tiedon valossa AS ei olisikaan niin lähellä autismin kirjon häiriöitä, kuin tähän mennessä on luultu.
AD/HD-oireiston itsessään tunnistavien keskuudessa liikkuu sivistynyt arvaus siitä, että yhteys löytyisi AD/HD:n suuntaan, kun vain tutkimukset saataisiin tehtyä.

Ystävällisin terveisin
friidu