ADHD vai Autismi

Mitä eroa

Mitä eroa on ADHD:llä ja autismilla. Molemmissahan on paljon samankaltaisia piirteitä. Lapseni ei ole ylivilkas, vaikka hänen onkin vaikea istua kauaa paikalaan. Liikkeellä olo auttaa taas keskittymään tarkempiin tehtäviin. Paljon aistihäiriöitä. Seurallinen. Puheen tuotto vaikeaa. Nyt helpottunut ja siihen on auttanut tietoinen aistien kuntouttaminen, esim. sensorisen integraation terapiaa sisältävä toimintaterapia. Kehon hahmottaminen ja hallinta ollut myös todella vaikeaa. Nyt parantunut esim. ratsastuksen ja hiihdon myötä.

Toisaalta en koe häntä autistiseksikaan vaikka diagnoosina hänellä on autistisia piirteitä.

16

6563

    Vastaukset 16

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vilkkaat

      Autisti kyllä erottuu ylivilkkaitten porukassa. Assitytöt voi olla jopa sosiaalisia, mutta omilla ehdoillaan. Assipojat eivät yleensä seuraa edes välitä etsiä.

      • etsii

        Meillä kovasti olisi puhehaluja, nyt onneksi vähän helpottunut toi puheentuottaminen. Muutenkin lähestyy kyllä helposti toisia ihmisiä omalla tavallaan.Omilla ehdoillaan kyllä joskus, mutta yhä enemmän on alkanut tulla tietoista seuranhakua vieraampiakin ihmisiä kohtaan, myös koulussa muita lapsia kohtaan.Tykkää ihmisistä. Lapsi on poika. Puheentuoton ongelmat tietenkin sosiaalisen kanssakäymisen vaikeuttaja. Alkuaikoina viihtyi paljon itsekseen, mutta nyt ei paljon yksikseen ole. Hakeutuu koko ajan muiden perheen jäsenten pariin.


    • oire.

      Asperger on neurologinen ja ADHD on psykiatrinen oire.

      "Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö".

      http://www.vep-palvelu.fi/cgi-bin/cgiwrap/veppalve/presenter.pl?slideshow_id=127&slide_id=1270&language_id=1

      "ADHD löytyy psykiatrisesta tautiluokituksesta (DSM-IV).
      Siinä on diagnoosia varten määrätyt kriteerit, joiden perusteella lapsi voi olla tarkkaamaton (ADD) tai vain impulsiivis-hyperaktiivinen tai yhdistelmä molempia".

      http://www.vep-palvelu.fi/cgi-bin/cgiwrap/veppalve/presenter.pl?slideshow_id=127&slide_id=1271&language_id=1

      • puurot ja vellit

        sekaisin


      • menee näin:

        Sekä AD/HD että Autismi ovat neuropsykiatrisia sairauksia. Molemmissa on siis sekä neurologinen pohja että käytösoireita.

        Erotuksellisena kriteerinä, jos halutaan (usein kylläkin diagnosoidaan molemmista piirteitä) on usein sosiaalinen kanssakäyminen ja -suhteet.


      • ovat varmasti
        puurot ja vellit kirjoitti:

        sekaisin

        ..neurobiologisia keskushermoston oireyhtymiä ja lisäksi pääsääntöisesti perinnöllisiä.
        Molempiin liittyy herkemmin - varsinkin iän karttuessa - psyykkistä oireilua ja siksi Assit ovat saaneet menneisyydessä jopa skitsofreniadiagnooseja.

        Samassa ihmisessä voi ilmetä niin Adhd kuin Asperger-kriteerit täyttävät oireet. Itse asiassa miltei aina kun tutkitaan vaikka Aspergeria, löytyy myös Adhdtä sekä Tourettea.


      • hoitsu

        Että ADHD:llä on myös neurologinen tausta, ei pelkästään psykiatrinen. Ennen on saattanut olla toisenlainen käsitys, mutta näin siis nykytiedon valossa. ADHD diagnoosi tehdään haastattelun lisäksi neurologiset tutkimukset.


      • sekaisin

        FAKTAA:
        Asperger ja ADHD sekoitetaan helposti keskenään - varsinkin koulussa ja neuvolassa. Suurin ero on sosiaalisuus. Kun ADHD lapset hakeutuvat muiden lasten seuraan mielellään, asperger ja autistinen lapsi viihtyy yksin. Sosiaaliset tilanteet tuottavat hänelle ahdistusta. Se saattaa purkautua agressiivisuutena, jos esimerkiksi lapsi ei saa koulupäivän aikana omaa rauhaa. Koulussa tuo tilanne tulee helposti. Tällöin saatetaan asperger-lasta pitää ylivilkkaana ADHD-tapauksena. Eli puurot ja vellit voi mennä helposti sekaisin ja lapsi joutua psykiatriseen hoitoon, vaikka perusongelma on neurologinen.

        ADHD hoidetaan pääasiassa lasten psykiatrian osastoilla. Siihen on lääkehoito. Asperger diagnosoidaan lasten neurologian yksikössä. Siihen ei ole lääkehoitoa.

        Gillbergin, Ikosen ja Kerolan mukaan ADHD lapsille suunniteltu psykodynaaminen hoito ei sovi autistiselle lapselle. Se aiheuttaa lisäahdistusta, joka saattaa tuottaa virheellisesti diagnoosiksi psykoosin tai jopa parantumattoman lapsuuden skitsofrenian.

        Eli erotusdiagnoosi on tärkeä - jotta lapset saisivat oikeaa hoitoa. Ikävä kyllä puurot ja vellit menee edelleen usein sekaisin. Siitä kertoo nämä keskustelupalstat. Monet äidit ovat esimerkiksi perheklubin sivustoilla huolissaan virhediagnooseista, jotka ovat johtaneet lapsen väärään hoitoon, josta on vaikea saada asianmukaista tukea lapselle ja perheelle.

        http://perheklubi.net/index.php?s=ddfe9dc23bdb76d41992ceac9cd00e65&showtopic=42404

        Oikean diagnoosin löytyminen saattaa kestää kuusikin vuotta. Se on pitkä aika erhdyksiä lapsen elämässä! Lapsikin on ehtinyt siinä ajassa jo lapsuudesta nuoruuteen ja uuteen kehitysvaiheeseen, ennenkuin selviää, mikä olisi voinut lasta auttaa.


      • ahhh
        sekaisin kirjoitti:

        FAKTAA:
        Asperger ja ADHD sekoitetaan helposti keskenään - varsinkin koulussa ja neuvolassa. Suurin ero on sosiaalisuus. Kun ADHD lapset hakeutuvat muiden lasten seuraan mielellään, asperger ja autistinen lapsi viihtyy yksin. Sosiaaliset tilanteet tuottavat hänelle ahdistusta. Se saattaa purkautua agressiivisuutena, jos esimerkiksi lapsi ei saa koulupäivän aikana omaa rauhaa. Koulussa tuo tilanne tulee helposti. Tällöin saatetaan asperger-lasta pitää ylivilkkaana ADHD-tapauksena. Eli puurot ja vellit voi mennä helposti sekaisin ja lapsi joutua psykiatriseen hoitoon, vaikka perusongelma on neurologinen.

        ADHD hoidetaan pääasiassa lasten psykiatrian osastoilla. Siihen on lääkehoito. Asperger diagnosoidaan lasten neurologian yksikössä. Siihen ei ole lääkehoitoa.

        Gillbergin, Ikosen ja Kerolan mukaan ADHD lapsille suunniteltu psykodynaaminen hoito ei sovi autistiselle lapselle. Se aiheuttaa lisäahdistusta, joka saattaa tuottaa virheellisesti diagnoosiksi psykoosin tai jopa parantumattoman lapsuuden skitsofrenian.

        Eli erotusdiagnoosi on tärkeä - jotta lapset saisivat oikeaa hoitoa. Ikävä kyllä puurot ja vellit menee edelleen usein sekaisin. Siitä kertoo nämä keskustelupalstat. Monet äidit ovat esimerkiksi perheklubin sivustoilla huolissaan virhediagnooseista, jotka ovat johtaneet lapsen väärään hoitoon, josta on vaikea saada asianmukaista tukea lapselle ja perheelle.

        http://perheklubi.net/index.php?s=ddfe9dc23bdb76d41992ceac9cd00e65&showtopic=42404

        Oikean diagnoosin löytyminen saattaa kestää kuusikin vuotta. Se on pitkä aika erhdyksiä lapsen elämässä! Lapsikin on ehtinyt siinä ajassa jo lapsuudesta nuoruuteen ja uuteen kehitysvaiheeseen, ennenkuin selviää, mikä olisi voinut lasta auttaa.

        adhd on neurologinen häiriö. Älä levitä väärää tietoa.


      • ADHD -jäsen
        ahhh kirjoitti:

        adhd on neurologinen häiriö. Älä levitä väärää tietoa.

        Kyllä meikäläinen järjestöimmeinen asiat saattaa kohalleen:

        AD/HD, eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, on kliininen diagnoosi, joka on määritelty amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen psykiatrisia tauteja kuvaavassa tautiluokituksessa (DSM-IV). AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. (Lähde: Katarina Michelsson, AD/HD ja siihen liittyvät liitännäisoireet, 2002)

        http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm


      • tässä nyt jotain uutta?
        ADHD -jäsen kirjoitti:

        Kyllä meikäläinen järjestöimmeinen asiat saattaa kohalleen:

        AD/HD, eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, on kliininen diagnoosi, joka on määritelty amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen psykiatrisia tauteja kuvaavassa tautiluokituksessa (DSM-IV). AD/HD tarkoittaa, että henkilöllä on tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavaisuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. (Lähde: Katarina Michelsson, AD/HD ja siihen liittyvät liitännäisoireet, 2002)

        http://www.adhd-liitto.fi/ADHD.htm

        Jos viittasit siihen, että AHDH olisi psykiatrinen sairaus, Asperger ei, niin katsopas uudelleen: löytyy As:kin sieltä opuksesta.


      • nina
        tässä nyt jotain uutta? kirjoitti:

        Jos viittasit siihen, että AHDH olisi psykiatrinen sairaus, Asperger ei, niin katsopas uudelleen: löytyy As:kin sieltä opuksesta.

        se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen


      • terveeksi
        nina kirjoitti:

        se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen

        Mihin kuuluu - kuulukoon sinne minne kukin sen haluaa kuulua. Kuulu lasten psykiatri Matti B oli sitä mieltä, että äidit näkee ongelmat mielessä ja isät koneistossa.

        Näinhän sen olla pitää - toinen kasvattaa lapsen papiksi - toinen sepäksi.


      • tiedustelinkin
        nina kirjoitti:

        se että se löytyy tautiluokituksesta ei tarkoita että se olisi psykiatrinen

        Viestissä oli asiaa, mutta se, että asiat yhdistettiin niin oudosti, herätti ihmetystä.


      • friidu
        tiedustelinkin kirjoitti:

        Viestissä oli asiaa, mutta se, että asiat yhdistettiin niin oudosti, herätti ihmetystä.

        Olisi erittäin tärkeää, että Suomessa saataisiin AD/HD:n geneettiset tutkimukset käyntiin. Aspergerin osalta niitä on jo tehty ja todettu, että geneettisen tiedon valossa AS ei olisikaan niin lähellä autismin kirjon häiriöitä, kuin tähän mennessä on luultu.
        AD/HD-oireiston itsessään tunnistavien keskuudessa liikkuu sivistynyt arvaus siitä, että yhteys löytyisi AD/HD:n suuntaan, kun vain tutkimukset saataisiin tehtyä.

        Ystävällisin terveisin
        friidu


    • Käsittääkseni

      oleellisin ero on suhtautumisessa rutiineihin ja kaavamaisuuteen - autistit ja aspergerit yleensä rakastavat asioiden toistumista samanlaisina, tarkkaavaisuushäiriöiset puolestaan tylsistyvät helposti sekä kaipaavat vaihtelua ja uusia kokemuksia. Ensiksi mainitut ovat mestareita keskittymään ja uppoutumaan yhteen asiaan kerrallaan sekä havaitsemaan yksityiskohtia, jälkimmäisiltä se harvemmin onnistuu. Addeilla ei kai ole myöskään ainakaan merkittäviä vaikeuksia ihmisten ilmeiden ja eleiden sekä kiertoilmausten ymmärtämisessä, jotka ovat yksi oleellinen osa autismin kirjoa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Anteeksi arkuuteni

      Olen säälittävä, mitä tulee sinun kohtaamiseen. Tunnen vaan itseni todella epävarmaksi sun kanssa. Jos minun olisi pitän
      Ikävä
      50
      967
    2. Kuka melkein täysi-ikäinen hukkui?

      Poliisin mukaan nuori oli lähes täysi-ikäinen. Ennen iltakuutta tulleen ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut mahdoll
      Iisalmi
      15
      848
    3. Perussuomalaisten kannatus nousi rytinällä Ylen tänään julkaisemassa tuoreimmassa gallup-kyselyssä.

      https://yle.fi/a/74-20239449 Perussuomalaisilla hurja- ja ylivoimaisesti suurin nousu tässä uudessa Ylen gallupissa. Kyl
      Maailman menoa
      501
      788
    4. kenen näköinen

      kaivattusi on ?
      Ikävä
      46
      727
    5. Mikä on ollut

      Söpöintä välillämme?
      Ikävä
      42
      654
    6. Hyvännäköinen pakkaus

      Olet hyvännäköinen pakkaus nainen.
      Ikävä
      37
      599
    7. Tykkäätköhän vielä minusta?

      Yhtä paljon, kuin minä sinusta? Haaveissa ollaan kahdestaan, rauhassa ja lähennytään fyysisesti ja tutustutaan syvemmin
      Ikävä
      30
      596
    8. Vihervasemmistofeministinaisasianaiset

      Tulevat tänne palstalle haukkumaan miehiä ja naljailemaan miehelle, kehuvat olevansa heitä parempia. Itse asuvat MIEHE
      Sinkut
      169
      536
    9. Olet ihana

      Muru, sä oot ihana. Tunsitko sen sähkön meidän välillä kun oltiin ihan låhekkäin? 👩‍❤️‍👩❤️😼😘
      Ikävä
      37
      530
    10. Muistatko Mikkelin panttivankidraaman?

      Uusi draamasarja järkyttävästä tapauksesta on tulossa. Tositapahtumiin perustuva sarja ammentaa vuoden 1986 Mikkelin pan
      Maailman menoa
      56
      487
    Aihe