Tarja Halosen puheista löytyy ristiriita materialististen arvojen ja koulutuksen välillä. Sama ristiriita löytyy myös useimpien suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden ja opettajakunnan ajatusmaailmasta.
Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheen äidillä oli uusi jääkaappi, jota hän vierailijoille iloisena oli esitellyt. Matalan palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät töissä eikä heillä ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisa sillä heillä oli uusi jääkaappi.
Tämän Niinistön kertoman tositarian opetus kuuluu näin: hyvinvointi on tärkeämpää kuin koulutus. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa halpoja lenkkareita länsimaihin vietäväksi kaikki ne vuodet, jolloin heidän länsimaise ikätoverit opiskelevat ja kuluttavat aikansa tuottamattomaan puuhasteluun. Kiinan talous kasvaa samaan aikaan, kun Euroopan kasvu on lähes pysähtynyt. Tulevaisuus Euroopassa ei näytä kovin lupaavalta, jos vielä ruokimme lisää tätä trendiä tukemalla pitkiä kortistoon johtavia tutkintoja opiskelevia taloudellisesti.
Kiinan talouskasvu perustuu siihen, ettei siellä tuhlata resursseja turhaan koulutukseen vaan tehdään jotain kokreettista.
Koulutusta ei kuitenkaan tule täysin laiminlyödä. Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä. Esim. Afrikassa talous ei kasva, koska esim. islamistinen kulttuuri estää tyttöjen koulunkäynnin ja rikollisuus ja tyhjäntoimitus korvaa taloudellisen toimeliaisuuden. Kiinassa on löytymässä ihanteellinen koulutuksen ja työnteon suhde ja tämän seurauksena talous kasvaa vauhdilla.
Nokiankin menestys perustui täsmäkoulutukseen. Jos haluamme suomeen uusia Nokioita, on meidän toimittava järkevästi. Hyperkoulutuksen sijaan satsaamme luovuuteen.
Kun Haloselta kysyttiin pitäisikö lisensiaatin koulutuksen saaneen ihmisen ottaa vastaan siivoojan töitä, jos muuta ei ole tarjolla hän vastasi - "Jonkinlainen koulutusturva pitäisi olla." Halosen naiivit populistiset käsitykset kielivät syvästä tietämättömyydestä. Tämä tietämättömyys tosin on yleistä jopa Korkeakoulujen opettajakunnassa. Mikä on koulutusturva. Se on sama kuin työttömyysturva.
Niinistön kanta on seuraava: on hyvä että slummissa asuvan köyhän lapset käyvät pitkät päivät töissä ja hankkivat perheen elatuksen. Näin voitiin hankkia se jääkaappi ja iloita siitä.
Tämä on materialismia. Mutta ajatellaanpa niinpäin, etteivät olisi olleet materialisteja. Lapset eivät olisimenneet töihin ja perheeltä olisi luultavasti puuttunut elatus. Olisivat varmaan kuolleet nälkään. Materialismi ei ole pahasta. Luonnontieteet perustuvat humanistiseen materialismiin. Jos haluamme luopua materialismista, meidän tulee lopettaa kaikki konkreettinen työ ja mennä yliopistoon opiskelemaan udmurtia.
Itse olen kotoisin yrittäjäperheestä. Hyvin vaatimattomista oloista, koska isäni yritys meni nurin. Meillä ei ollut varaa ylellisyyksiin eikä aina edes välttämättömyyksiin. Yhteiskunta kuitenkin mahdollisti kouluttautumisen, joten menin lukioon. Sen jälkeen yliopistoon.
Yliopistossa opiskelumotivaationi kuitenkin tyssäsi pahemman kerran, kun en nähnyt opiskelulla ja työelämällä olevan mitään yhteyttä. Ylpeyteni esti minua ottamasta vastaan töitä, joita olisi ollut tarjolla. Viimein nöyrryin ja ryhdyin duunariksi.
Sitä päätöstä, kun jätin yliopisto-opiskelut kesken en ole katunut hetkeäkään. Jos olisin jatkanut, minusta olisi tullut ikuinen opiskelija ja asuisin pienessä 12 neliön kopissa nälkärajalla tehden pätkätöitä. Haluatteko kenellekään tällaista kohtaloa. Jos haluatte niin äänestäkää Tarjaa. Jos ette halua äänestäkää Niinistöä.
Niinistö kertoo mielellään tarinoita. FST:n tentissä hän kertoi käynnistään kiinalaisessa kodissa, jossa 40 neliön asunnossa asui kuusi henkilöä. Perheen äidillä oli uusi jääkaappi, jota hän vierailijoille iloisena oli esitellyt. Matalan palkkatason takia perheen kouluikäiset lapset joutuivat käymään päivät töissä eikä heillä ollut mahdollisuutta siitä syystä käydä koulua eikä opiskella. Mutta, korosti Niinistö, he olivat iloisia ja onnellisa sillä heillä oli uusi jääkaappi.
Tämän Niinistön kertoman tositarian opetus kuuluu näin: hyvinvointi on tärkeämpää kuin koulutus. Kun lapset tekevät kiinalaisessa tehtaassa halpoja lenkkareita länsimaihin vietäväksi kaikki ne vuodet, jolloin heidän länsimaise ikätoverit opiskelevat ja kuluttavat aikansa tuottamattomaan puuhasteluun. Kiinan talous kasvaa samaan aikaan, kun Euroopan kasvu on lähes pysähtynyt. Tulevaisuus Euroopassa ei näytä kovin lupaavalta, jos vielä ruokimme lisää tätä trendiä tukemalla pitkiä kortistoon johtavia tutkintoja opiskelevia taloudellisesti.
Kiinan talouskasvu perustuu siihen, ettei siellä tuhlata resursseja turhaan koulutukseen vaan tehdään jotain kokreettista.
Koulutusta ei kuitenkaan tule täysin laiminlyödä. Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten koulutus, eritoten tyttöjen koulutus on köyhän maan tehokkain ja kestävin tapa nousta köyhyydestä. Esim. Afrikassa talous ei kasva, koska esim. islamistinen kulttuuri estää tyttöjen koulunkäynnin ja rikollisuus ja tyhjäntoimitus korvaa taloudellisen toimeliaisuuden. Kiinassa on löytymässä ihanteellinen koulutuksen ja työnteon suhde ja tämän seurauksena talous kasvaa vauhdilla.
Nokiankin menestys perustui täsmäkoulutukseen. Jos haluamme suomeen uusia Nokioita, on meidän toimittava järkevästi. Hyperkoulutuksen sijaan satsaamme luovuuteen.
Kun Haloselta kysyttiin pitäisikö lisensiaatin koulutuksen saaneen ihmisen ottaa vastaan siivoojan töitä, jos muuta ei ole tarjolla hän vastasi - "Jonkinlainen koulutusturva pitäisi olla." Halosen naiivit populistiset käsitykset kielivät syvästä tietämättömyydestä. Tämä tietämättömyys tosin on yleistä jopa Korkeakoulujen opettajakunnassa. Mikä on koulutusturva. Se on sama kuin työttömyysturva.
Niinistön kanta on seuraava: on hyvä että slummissa asuvan köyhän lapset käyvät pitkät päivät töissä ja hankkivat perheen elatuksen. Näin voitiin hankkia se jääkaappi ja iloita siitä.
Tämä on materialismia. Mutta ajatellaanpa niinpäin, etteivät olisi olleet materialisteja. Lapset eivät olisimenneet töihin ja perheeltä olisi luultavasti puuttunut elatus. Olisivat varmaan kuolleet nälkään. Materialismi ei ole pahasta. Luonnontieteet perustuvat humanistiseen materialismiin. Jos haluamme luopua materialismista, meidän tulee lopettaa kaikki konkreettinen työ ja mennä yliopistoon opiskelemaan udmurtia.
Itse olen kotoisin yrittäjäperheestä. Hyvin vaatimattomista oloista, koska isäni yritys meni nurin. Meillä ei ollut varaa ylellisyyksiin eikä aina edes välttämättömyyksiin. Yhteiskunta kuitenkin mahdollisti kouluttautumisen, joten menin lukioon. Sen jälkeen yliopistoon.
Yliopistossa opiskelumotivaationi kuitenkin tyssäsi pahemman kerran, kun en nähnyt opiskelulla ja työelämällä olevan mitään yhteyttä. Ylpeyteni esti minua ottamasta vastaan töitä, joita olisi ollut tarjolla. Viimein nöyrryin ja ryhdyin duunariksi.
Sitä päätöstä, kun jätin yliopisto-opiskelut kesken en ole katunut hetkeäkään. Jos olisin jatkanut, minusta olisi tullut ikuinen opiskelija ja asuisin pienessä 12 neliön kopissa nälkärajalla tehden pätkätöitä. Haluatteko kenellekään tällaista kohtaloa. Jos haluatte niin äänestäkää Tarjaa. Jos ette halua äänestäkää Niinistöä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin, eihän koulutus ole mikään itsetarkoitus. Meillä on nykyään paljon ihmisiä joilla on useampi korkeakoulututkinto mutta ovat huonoissa pätkätöissä. Ei se mitään onnea tuo kenellekään. Sivistystä sitävastoin tulee edistää eikä se välttämättä taas merkitse korkeakoulututkintoa. Kyllä on sosialistien ihanteet verrattuna nykytodellisuuteen ihan metsässä. Ei mennä pientareela metsään vaan ajetaan tiellä.