Työ ja kieli
Kieltä voi käyttää valehteluun, mutta kieli sinänsä saattaa olla valhe. Kun sanalla tietoisesti luodaan väärä mielikuva - todellisuuden vastainen - käytetään kieltä, joka on valhe. Se on valehtelemisen laji.
Osa sanoistamme kantaa mukanaan menneen mielikuvia, kielteisiä tai myönteisiä. Sanalla "työ" on ehdottoman myönteinen kaiku. Siksi myös sen johdannaiset - työväki, työläinen, työteliäs - ovat kauniita sanoja. Ne synnyttävät mielikuvan uhrautuvasta, vastuullisesta ja palkittavasta. Siksi nuo sanat halutaan monopolisoida, vaikka monopolit ovat laissa kiellettyjä.
Paperitehtaassa näyttöruudun takana istuu nainen, joka valvoo ruudulta paperikoneen toimintaa. Ohjelmointitoimistossa istuu mies, joka tekee tietokoneohjelmaa. Metsäkoneessa henkilö ohjaa konetta, lentokoneessa toinen, kauhakuormaajassa kolmas, yliopiston toimistossa neljäs. Miksi näiden ihmisten toimintaa pitäisi kutsua eri sanoilla? Miksi joidenkin toiminta olisi kauniimpaa kuin toisen? Miksi joku olisi työväkeä, toinen ei?
Aika on kulkenut kielen yli. Me kaikki tiedämme sen, mutta vain joku uskaltaa sen sanoa. Rohkeus palkitaan aina - ensin pilkalla, myöhemmin ymmärryksellä ja ylistyksellä. Hyvinvointi tarvitsee suunnan, jossa totuutta ei kavahdeta. Työn sisältö nyt on toinen kuin vuosikymmeniä sitten. Eikä hyvinvointia ilman työtä. Nämä selvyydet me kaikki tiedämme, mutta vain joku sen sanoo.
Bravo, Sauli!
Eero Paloheimo
professori
Kieltä voi käyttää valehteluun, mutta kieli sinänsä saattaa olla valhe. Kun sanalla tietoisesti luodaan väärä mielikuva - todellisuuden vastainen - käytetään kieltä, joka on valhe. Se on valehtelemisen laji.
Osa sanoistamme kantaa mukanaan menneen mielikuvia, kielteisiä tai myönteisiä. Sanalla "työ" on ehdottoman myönteinen kaiku. Siksi myös sen johdannaiset - työväki, työläinen, työteliäs - ovat kauniita sanoja. Ne synnyttävät mielikuvan uhrautuvasta, vastuullisesta ja palkittavasta. Siksi nuo sanat halutaan monopolisoida, vaikka monopolit ovat laissa kiellettyjä.
Paperitehtaassa näyttöruudun takana istuu nainen, joka valvoo ruudulta paperikoneen toimintaa. Ohjelmointitoimistossa istuu mies, joka tekee tietokoneohjelmaa. Metsäkoneessa henkilö ohjaa konetta, lentokoneessa toinen, kauhakuormaajassa kolmas, yliopiston toimistossa neljäs. Miksi näiden ihmisten toimintaa pitäisi kutsua eri sanoilla? Miksi joidenkin toiminta olisi kauniimpaa kuin toisen? Miksi joku olisi työväkeä, toinen ei?
Aika on kulkenut kielen yli. Me kaikki tiedämme sen, mutta vain joku uskaltaa sen sanoa. Rohkeus palkitaan aina - ensin pilkalla, myöhemmin ymmärryksellä ja ylistyksellä. Hyvinvointi tarvitsee suunnan, jossa totuutta ei kavahdeta. Työn sisältö nyt on toinen kuin vuosikymmeniä sitten. Eikä hyvinvointia ilman työtä. Nämä selvyydet me kaikki tiedämme, mutta vain joku sen sanoo.
Bravo, Sauli!
Eero Paloheimo
professori
Vastaukset 3
Vanhimmat
nukkuu. Tuksahtaa aikalailla paskalle.
Huolimatta äänestän huomenna ehdokastani luovuuden, intelligenssi perusteena.
Tarjan tukijat
c.c
Väitelleelle professorille vain näin maisterintasoinen kysymys:
Entäs substantiivi "työläinen"? Samasta työ-vartalosta johdettu ja siis käypä sana tänäkin päivänä. Vaan kerrotko Sinäkin julkisesti olevasi työläinen? Vai ovatko työläisen kädet kuitenkin vielä liian likaiset? Miksihän Sauli Niinistö ei ole kampanjassaan käyttänyt kertaakaan tätä sanaa?
Sanoilla on helppo leikkiä: niillä voi avartaa ja niillä voi rajata! Mutta sanoilla on myös historia ja kaikkea ei voi noin vaan repäistä irti ajallisesta ja historiallisesta yhteydestään. Tämän on varmaan Saulinkin työväki huomannut. Siksi työläisen ääni ei Saulin korviin asti kuulu, kelpaa ehkä vain äänestyskoppiin.