Halonen ei arvosta alaisiaan
Parhaiten menestyi Vanhanen. Niinistökin sai merkittävästi paremmat arviot kuin pohjanoteerauksen kohdannut Halonen. Istuva presidentti on luokituksen mukaan vain yhden tähden johtaja. Hän sijoittui viisiportaisen luokittelun alimpaan kategoriaan. Vain yhdeksän prosenttia kolmen viime vuoden aikana arvioiduista, vertailuryhmän muodostaneista 4 077 johtajasta sai yhtä huonon sijoituksen.
»Hänellä on arvioiduista ehdokkaista eniten kehittämisen varaa johtajanominaisuuksissaan. Yleensä vain muutamat esimiehet osuvat tuohon kategoriaan», muotoilee Siltala.
Tulosten mukaan Halosella on vahva tahto. Vasemmiston ehdokas uskaltaa toimia hyväksi toteamiensa asioiden puolesta. Tehtyjen päätösten toimeenpano tuottaa kuitenkin ongelmia. Hän ei esimerkiksi kiinnitä huomiota siihen, että päätetyille toimille on varattu riittävästi aikaa.
»Toimeenpano taitaa tökkiä, koska hän ei ota toimeenpanijoita – eli ihmisiä – juurikaan huomioon. Silloin käskyttäminen jää ainoaksi toimintamalliksi», Siltala miettii. »Käskyttäminen panee alaisiin vipinää, mutta tuskin sitouttaa heitä työhönsä ihanteellisella tavalla.»
Ihmisläheisyyttä sanoissaan korostava presidentti näyttäytyy siis tulosten valossa vaikeana esimiehenä, joka ei arvosta alai-siaan.
»Mikäköhän on se lukko, joka estää häntä toimimasta julki lausumiensa arvojen mukaan. Eikö hän osaa vai halua ymmärtää alaisiaan vai katsooko presidentti, ettei se kuulu maan johtajan rooliin», Siltala pohtii.
Energisyys, luotettavuus ja päättäväisyys nousevat esiin Halosen myönteisinä piirteinä.
Arvioitsijat saivat kuvata ehdokasta myös itse valitsemillaan määreillä. Halosta kuvattiin asioista innostuvaksi ja ihmisistä kiinnostuneeksi esimieheksi.
Parhaiten menestyi Vanhanen. Niinistökin sai merkittävästi paremmat arviot kuin pohjanoteerauksen kohdannut Halonen. Istuva presidentti on luokituksen mukaan vain yhden tähden johtaja. Hän sijoittui viisiportaisen luokittelun alimpaan kategoriaan. Vain yhdeksän prosenttia kolmen viime vuoden aikana arvioiduista, vertailuryhmän muodostaneista 4 077 johtajasta sai yhtä huonon sijoituksen.
»Hänellä on arvioiduista ehdokkaista eniten kehittämisen varaa johtajanominaisuuksissaan. Yleensä vain muutamat esimiehet osuvat tuohon kategoriaan», muotoilee Siltala.
Tulosten mukaan Halosella on vahva tahto. Vasemmiston ehdokas uskaltaa toimia hyväksi toteamiensa asioiden puolesta. Tehtyjen päätösten toimeenpano tuottaa kuitenkin ongelmia. Hän ei esimerkiksi kiinnitä huomiota siihen, että päätetyille toimille on varattu riittävästi aikaa.
»Toimeenpano taitaa tökkiä, koska hän ei ota toimeenpanijoita – eli ihmisiä – juurikaan huomioon. Silloin käskyttäminen jää ainoaksi toimintamalliksi», Siltala miettii. »Käskyttäminen panee alaisiin vipinää, mutta tuskin sitouttaa heitä työhönsä ihanteellisella tavalla.»
Ihmisläheisyyttä sanoissaan korostava presidentti näyttäytyy siis tulosten valossa vaikeana esimiehenä, joka ei arvosta alai-siaan.
»Mikäköhän on se lukko, joka estää häntä toimimasta julki lausumiensa arvojen mukaan. Eikö hän osaa vai halua ymmärtää alaisiaan vai katsooko presidentti, ettei se kuulu maan johtajan rooliin», Siltala pohtii.
Energisyys, luotettavuus ja päättäväisyys nousevat esiin Halosen myönteisinä piirteinä.
Arvioitsijat saivat kuvata ehdokasta myös itse valitsemillaan määreillä. Halosta kuvattiin asioista innostuvaksi ja ihmisistä kiinnostuneeksi esimieheksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä sen valheellisen muumimamma-imagon taakse on verhottu aika ilkeä persoona. Näin kuuluu ainakin ulkoministeriöstä.