Onko Tarjan näyttöjä löytynyt

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.1.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 232/2005 vp) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen neljännentoista pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Tässä presidentin esittelyistä pelkästään viimeisen kuukauden ajalta:


Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen Strasbourgissa vuonna 2004 tehdyn neljännentoista pöytäkirjan yleissopimuksen valvontajärjestelmän muuttaminen. Pöytäkirjassa ehdotettujen muutosten avulla pyritään parantamaan valvontajärjestelmän toimintaa antamalla ihmisoikeustuomioistuimelle menettelyllisiä keinoja ja tarvittavaa joustovaraa valitusten käsittelyssä. Myös ihmisoikeustuomioistuimen lopullisten tuomioiden nopea ja täydellinen täytäntöönpano pyritään varmistamaan. Laki on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 160 55729)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 27.1.2006 seuraavat lait:

Nuorisolaki ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 pykälän muuttamisesta (HE 28/2005 vp). Nuorisolaki korvaa nuorisotyölain vuodelta 1995. Nuorisolaissa säädetään valtion hallinnosta nuorisotyössä ja -politiikassa, opetusministeriön ja lääninhallitusten tehtävistä, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta sekä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustustoimikunnasta. Lisäksi laissa säädetään kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta sekä nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta. Laissa säädetään myös nuorisojärjestöjen ja nuorisokeskusten sekä toimialan muusta valtionrahoituksesta. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan niin, että siinä viitataan uuteen lakiin. Lait tulevat voimaan 1.3.2006. Nuorisolain 10 ja 11 pykälä tulevat voimaan 1.1.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus esimerkiksi nuorisolain 11 pykälän avulla turvaa sellaisten valtakunnallisten järjestöjen rahoituksen, jotka voimassa olevan lain perusteella saavat valtion varoista yleisavustusta vuonna 2005, mutta uuden lain voimaan tultua menettävät kelpoisuutensa tällaisen avustuksen saamiseen. (OPM hallitusneuvos Sari Korpimies 160 77235)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 27.1.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (949/2005) tulevat voimaan 10.2.2006. Asetus tulee voimaan 10.2.2006. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.1.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Alpo Rusin tai hänen estyneenä ollessaan yksikön päällikkö Juha Ottmanin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Bosnia Hertsegovinan välinen sopimus Suomen tuesta Bosnia-Hertsegovinan vammaispolitiikan kehitys -hankkeelle. (UM apulaisosastopäällikkö Laura Kakko 160 55390)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 27.1.2006 seuraavat nimitysasiat:

Managuan suurlähetystön johtava virkamies, ulkoasiainneuvos Marja Luoto Managuassa (Nicaragua) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2006 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)


Tasavallan presidentin esittely 20.1.2006

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.1.2006 seuraavat lait:

Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta ja laki ajoneuvolain muuttamisesta (HE 16/2005 vp). Rikesakkomenettelystä annettuun lakiin otetaan uudet menettelysäännökset, joiden mukaan automaattisessa liikennevalvonnassa havaitusta ylinopeusrikkomuksesta tai liikennemerkkien vastaisesta ajosta linja-auto- tai raitiovaunukaistalla annettu rikesakkomääräys voidaan kuljettajaa selvittämättä lähettää tavallisella kirjeellä ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Jos rikesakkomääräystä määräajassa vastustetaan, poliisi suorittaa esitutkinnan kuljettajan selvittämiseksi ja rikesakko määrätään hänelle. Jos rikesakkomääräystä ei vastusteta, rikesakko on maksettava ja se voidaan periä tarvittaessa ulosottoteitse. Ajoneuvolakia muutetaan siten, että silloin kun auton rekisteriin merkitty omistaja tai haltija eivät kumpikaan ole luonnollisia henkilöitä, autolle on ilmoitettava käyttövastaava. Ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia tarkistetaan niiden tietojen osalta, joita rekisteriin saa tallettaa. Laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.4.2006. Rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamista koskevan lain 2 a luvun 13 b pykälän 2 ja 3 momentti ja lait ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain sekä ajoneuvolain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2008. (OM lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist 160 67700)

Laki ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 78/2005 vp). Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset, joilla pyritään edistämään ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeutumista ja sijoittumista suomalaiseen työelämään. Lakiin tehdään myös muutamia teknisiä korjauksia. Laki tulee voimaan 1.2.2006. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 160 42734)

Laki koe-eläintoiminnasta ja laki eläinsuojelulain muuttamisesta (HE 32/2005 vp). Laki koe-eläintoiminnasta koskee selkärankaisilla eläimillä harjoitettavaa koe-eläintoimintaa. Lailla korjataan nykyinen koe-eläintoimintaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan säädöstasoltaan perustuslain vaatimuksia. Laki koe-eläintoiminnasta sisältää säännökset koe-eläintoiminnan harjoittamiseen vaadittavan luvan edellytyksistä ja luvan myöntämisestä sekä keskeiset eläinkoetta, eläinkokeen suorittamista ja koe-eläinten käyttöä koskevat periaatteet. Lisäksi laki sisältää säännökset koe-eläintoiminnan valvonnasta. Luvan koe-eläintoimintaan myöntää nykyiseen tapaan lääninhallitus. Koe-eläinlaitoskohtaisista koe-eläintoimikunnista luovutaan, ja eläinkokeen suorittamista koskevan lupahakemuksen käsittelee ja luvan myöntää perustettava eläinkoelautakunta, joka toimii Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteydessä. Eläinsuojelulakiin tehdään koe-eläintoimintaa koskevan lain edellyttämät teknisluonteiset muutokset. Lait tulevat voimaan 1.8.2006. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että eläinkoelautakunnan työjärjestykseen sisällytetään määräykset, jotka varmistavat sen, että niin eläinkoelupahakemuksen käsittelyä valmisteltaessa kuin eläinkoelupahakemuksen varsinaisessa käsittelyssä tarkasteluun otetaan kysymys siitä, edellyttääkö hakemuksen ratkaiseminen uusia periaatteellisia linjauksia. 2) Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan eläinkoelautakunnan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen selvitys, josta käy ilmi, miten eläinkoelupahakemuksia koskevat ratkaisut ovat määrällisesti jakaantuneet eläinkoelautakunnan ja sen jaostojen kesken. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 160 53386)

Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 176/2005 vp). Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämistä koskevaan lakiin tehdään muutoksia tutkintojen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Palveluntuottajien kanssa tehtävän sopimuskauden pituutta koskevilla muutoksilla ja hankintalainsäädännön mukaisen suoran neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuudella sopimusta jatkettaessa parannetaan toiminnan ja sen valvonnan yleisiä edellytyksiä. Vastaanottoverkoston erikoistumisella parannetaan tutkintojen laatua kuitenkin vähimmäispalvelutaso turvaten. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 160 28571)

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta ja viestintämarkkinalain 70 pykälän väliaikaisesta muuttamisesta (HE 81/2005 vp). Niin sanottua kytkykauppaa koskevaa säännöstä muutetaan. Kytkykauppakielto koskee edelleen sellaisia matkapuhelimia ja liittymiä, joita voidaan käyttää vain GSM-matkaviestinverkossa, mutta ei enää uudempaa teknologiaa hyödyntävien matkapuhelinten kauppaa. Lakiin otetaan säännös, jonka mukaan kuluttajaa ei saa sitoa kahta vuotta pidempään määräaikaiseen liittymäsopimukseen sekä eräitä muita kuluttajan suojaamiseksi tarpeellisia säännöksiä. Säännös on voimassa kolme vuotta. Samassa yhteydessä viestintämarkkinalakiin tehdään eräitä muita lain soveltamiskäytännössä tarpeelliseksi havaittuja muutoksia. Laki tulee voimaan 1.4.2006. Lain 70 pykälä on voimassa kolme vuotta lain voimaantulosta. (LVM neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen 160 28391)

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain 12 pykälän muuttamisesta, laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 14 pykälän muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 5 pykälän muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 64 d pykälän muuttamisesta, laki ulkomaalaislain 86 pykälän muuttamisesta, laki yhdenvertaisuuslain 11 pykälän muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain muuttamisesta, laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 2 a pykälän muuttamisesta, laki työturvallisuuslain 51 pykälän 2 momentin kumoamisesta, laki rikoslain 47 luvun 6 pykälän 2 momentin kumoamisesta ja laki työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 pykälän 3 momentin kumoamisesta (HE 94/2005 vp). Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää säännökset työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Lailla pyritään parantamaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta ja valvonnan tehokkuutta keskittämällä pakkokeinojen käyttöä keskeisiin kysymyksiin. Lähtökohtana on viranomaisten ohjaava ja neuvova toiminta. Yhteistoiminnan osalta lisätään osapuolten sopimismahdollisuuksia. Säädösteknisiä muutoksia tehdään 12 lakiin. Lait tulevat voimaan 1.2.2006. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio 160 72420)

Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta (HE 155/2005 vp). Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, ettei toimeentulotuen perusosaan enää sisälly seitsemää prosenttia asiakkaan asumismenoista. Laki tulee voimaan 1.9.2006. (STM hallitussihteeri Anne Kumpula 160 74132)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.1.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Serbia ja Montenegron kanssa Montenegron opetussektorin tuesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Suomen tasavallan hallituksen ja Serbia ja Montenegron ministerineuvoston välillä Montenegron opetussektorin tuesta tehty sopimus. Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen 11.11.2005. Asetus tulee voimaan 28.1.2006. (UM apulaisosastopäällikkö Laura Kakko 160 55390)

Tasavallan presidentin asetus tullimenettelyjen yksinkertaistamisesta ja yhdenmukaistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä sen I ja II liitteiden voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan sekä sen I ja II liitteiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (1231/2002) tulee voimaan 3.2.2006. Asetus tulee voimaan 3.2.2006. (VM ylitarkastaja Hanna Vuojela 160 34921)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.1.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaikoista 11.3.1994 tehdyn sopimuksen muuttamisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.1.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan maakuntalakien osalta, jotka tulevat voimaan: maakuntalaki tuoteturvallisuutta koskevien valtakunnan säädösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki työmarkkinapoliittisesta toiminnasta, maakuntalaki Ahvenanmaan työmarkkina- ja opintopalveluviranomaisesta, maakuntalaki neuvontajärjestelmästä annetun lain soveltamisesta työhallinnon asiakaspalvelussa Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki toimeentulotuen soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki maanviljelijöiden lomittajatoiminnasta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki opintotuesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki opintolainojen lyhentämisestä kunnallisverotuksessa myönnettävästä vähennyksestä annetun maakuntalain 1 pykälän muuttamisesta, maakuntalaki opintovapaasta annetun maakuntalain 17 pykälän muuttamisesta, maakuntalaki virkamieslain 44 pykälän muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki sähkölain muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa sekä maakuntalaki sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain soveltamisesta maakunnassa. (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavan esityksen Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi ja suostumuksen hankkimiseksi sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaansaattamislakien kumoamisesta (HE 218/2005 vp). (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.1.2006 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Alec Aalto Tukholmassa (Ruotsi) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.6.2006 lukien sekä ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälä Caracasissa (Venezuela) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.3.2006 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Määräaikainen laamanni, hovioikeudenneuvos Leena Marketta Kartimo Hyvinkään käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.4.2006 lukien, käräjätuomari Juha Esko Tervo Kajaanin käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.5.2006 lukien ja käräjätuomari Leeni Annina Kivalo Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.2.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Tarja Anneli Honkanen Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien ja käräjätuomari Eija Sinikka Iivonen toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien, käräjätuomari Erkki Johannes Kuvaja Iisalmen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien, käräjätuomari Eino Jussi Tapio Heiskanen Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Pekka Paavo Johannes Päivänsalo toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien, käräjätuomari, käräjäviskaali Leena Elina Ruuskanen Kuopion käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien, hallinto-oikeussihteeri Peik Johannes Strömsholm Mustasaaren käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Leena Marketta Alanne Turunseudun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Tasavallan presidentin esittely 13.1.2006

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.1.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 230/2005 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen hyväksymiseksi sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan lokakuussa 2004 tehty Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadzikistanin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimus sekä laki sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tavoitteena on tukea Tadzikistanin itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä sen pyrkimyksiä lujittaa demokratiaansa, kehittää talouttaan ja saattaa loppuun markkinatalouteen siirtyminen. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

Esitys (HE 231/2005 vp) laiksi viestintämarkkinalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Viestintämarkkinalakia muutetaan siten, että se ottaa paremmin huomioon kuluttajan oikeudet viestintäpalvelua koskevan sopimuksen osapuolena. Viestintämarkkinalakiin lisätään säännökset muun muassa teleyrityksen vastuusta viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Lakiin lisätään myös säännös vastuun jakautumisesta silloin kun viestintäpalvelua käytetään oikeudettomasti. (LVM neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen 160 28391)
Tiedote

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.1.2006 seuraavat lait:

Elintarvikelaki ja laki terveydensuojelulain muuttamisesta (HE 53/2005 vp). Elintarvikelaki koskee elintarvikkeille asetettavia yleisiä vaatimuksia sekä niiden valvonnan järjestämistä. Terveydensuojelulakia muutetaan siten, että siitä kumotaan elintarvikehygieniaa koskeva luku. Lait tulevat voimaan 1.3.2006. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan vuoden 2007 loppuun mennessä selvitys uudistuksen vaikutuksista elintarvikevalvontaan kunnissa samoin kuin valvontamaksuista aiheutuvien kustannusten kohdistumisesta erikokoisiin yrityksiin alueellisesti ja toimialakohtaisesti. 2) Eduskunta edellyttää, että yhteisön säännöksistä johtuvat laitosten uudelleenhyväksymiset toteutetaan laitoksiin tehtävillä kevennetyillä valvontakäynneillä siten, että valvontakäynneistä aiheutuvat valvontamaksut muodostuvat mahdollisimman alhaisiksi. (MMM apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi 160 52211)
Tiedote

Laki Elintarviketurvallisuusvirastosta (HE 54/2005 vp). Lailla perustetaan Elintarviketurvallisuusvirasto. Virastoon yhdistetään nykyisten Elintarvikeviraston, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen ja Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tehtävät sekä maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston toimeenpanotehtävät. Laki tulee voimaan 1.5.2006. (MMM hallitusneuvos Maija Salo 160 53399)
Tiedote

Laki talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 141/2005 vp). Talous- ja velkaneuvonnasta annettuun lakiin lisätään säännös mahdollisuudesta perustaa taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten neuvottelukunta. Lisäksi muutetaan talous- ja velkaneuvojien kelpoisuusvaatimuksia siten, että neuvojilta edellytetään alalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Laki tulee voimaan 1.2.2006. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 160 63547)

Laki lääkelain muuttamisesta (HE 107/2005 vp). Lääkelakia muutetaan siten, että apteekkeihin myyntiin tulevien lääkkeiden hinnoittelua koskevia säännöksiä uudistetaan, nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen itsehoitovalmisteiden myynti sallitaan myös muualla kuin apteekeissa ja apteekkien perustamiseen ja hoitamiseen liittyviä eräitä säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita lääkehuollon toimivuutta parantavia muutoksia. Apteekeille myytävien lääkkeiden tukkuhintojen tulee olla nykyisestä poiketen yhdenmukaiset. Apteekkien ja sivuapteekkien perustamista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että erityisesti apteekin sijaintikunnan aloitteentekoasemaa vahvennetaan. Samalla apteekkarin valintaa koskevia säännöksiä täsmennetään ja apteekkarille säädetään velvollisuus huolehtia apteekin henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kasvavien lääkekustannusten hillitsemiseen tarvittavat toimenpiteet kokonaisvaltaisesti yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijatahojen (esimerkiksi lääketeollisuus, apteekit, potilasjärjestöt) kanssa ja valmistelee selvityksen perusteella tarvittavat lääkelain ja lääkekorvausjärjestelmän muutosehdotukset. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa seurantaryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida nikotiinivalmisteiden myynnin laajentamisen vaikutuksia käytännössä. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota jakeluun, valvontaan sekä muutoksen kokonaisvaikutuksiin. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen toimenpiteistä vuodelta 2006 annettavan toimintakertomuksen yhteydessä. Laki tulee voimaan 1.2.2006. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 160 73901)
Tiedote

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 13.1.2006 seuraavat asiat:

Eduskunnan kirjelmä hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2004 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä perustuslakivaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan mietintöön että liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. (VNK hallitussihteeri Marika Paavilainen 160 24027)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.1.2006 seuraavat nimitysasiat:

Caracasissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Ora Meres-Wuoren tehtävän päättyminen 31.1.2006 sekä Abu Dhabissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Raimo Anttolan tehtävän päättyminen 30.4.2006. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Everstiluutnantti Hannu Kalevi Ojalalle suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään ISAF-operaatiossa Afganistanissa annetun määräyksen peruuttaminen 1.2.2006 lukien ja everstiluutnantti Mauri Kalevi Halosen määrääminen suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään ISAF-operaatiossa Afganistanissa 1.2.2006 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

Tasavallan presidentin esittely 29.12.2005

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.12.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 229/2005 vp) laeiksi rekisterihallintolain ja eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta. Rekisterihallintolakia, nimilakia, isyyslakia, perintökaarta ja kotikuntalakia muutetaan. Rekisterihallintolakia muutetaan siten, että sääntely vastaa uuden perustuslain vaatimuksia. Säännökset maistraatin toimialuetta, nimeä, maistraatin sijaintipaikkaa ja palveluyksiköitä koskevasta päätösvallasta sekä Väestörekisterikeskuksen ja maistraatin johtamistoimivallasta ja asioiden ratkaisemiseen liittyvästä toimivallasta näissä virastoissa lisätään lakiin. Lakiin sisältyvää asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä tarkennetaan. Lisäksi maistraatin toimipaikoista päättäminen siirretään lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. Maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä nimilaissa, isyyslaissa, perintökaaressa ja kotikuntalaissa muutetaan siten, että maistraattien erikoistuminen ja tehtävän siirtäminen hoidettavaksi toisessa maistraatissa on eräissä maistraatin tehtävissä mahdollista. Erikoistumisen ja tehtävien siirtämisen yleisistä perusteista säädetään erikseen kussakin edellä mainitussa laissa. Tarkemmat säännökset tehtävien siirtämisestä sekä tehtäviä siirtävistä ja vastaanottavista maistraateista annetaan sisäasiainministeriön asetuksella. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 160 42839)
> Tiedote

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.12.2005 seuraavat lait:

Rikosvahinkolaki, laki henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta annetun lain 2 ja 3 pykälän muuttamisesta ja laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta (HE 192/2005 vp). Uuden rikosvahinkolain tavoitteena on parantaa erityisesti väkivaltarikosten uhrien mahdollisuuksia saada valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta sekä selkeyttää korvausjärjestelmää ja tehostaa sen toimintaa. Laki sisältää säännökset uhreille maksettavista korvauksista annetun direktiivin 2004/80/EY panemiseksi täytäntöön. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan siten, että hänellä on yleensä lähtökohtaisesti oikeus samaan korvaukseen valtion varoista kuin vahingon aiheuttajalta vahingonkorvauslain henkilövahinkoja koskevien vuoden 2006 alusta voimaan tulevien uudistusten nojalla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että erityisesti törkeämpien väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreille suoritetaan valtion varoista nykyistä suurempia korvauksia. Merkittävin järjestelmän laajennus on, että törkeän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen myös kärsimyksestä. Lain selkeyttämisellä pyritään varmistamaan, että valtion varoista maksettavat korvaukset vastaavat käytännössä nykyistä paremmin saman asian tuomioistuinkäsittelyssä tuomittuja korvauksia. Korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä parannetaan säätämällä laissa selkeästi perusteista, joiden nojalla tuomioistuimen ratkaisusta voidaan poiketa. Myös korvausaihekohtaisilla enimmäismäärillä pyritään lisäämään korvauspäätösten ennakoitavuutta. Korvausjärjestelmästä valtiolle aiheutuvien kustannusten hallitsemiseksi otetaan korvausaihekohtaisten enimmäismäärien ohella käyttöön rikosvahinkokorvauksista tehtävä perusvähennys, joka koskee kaikkia korvauksen saajia. Rikosvahinkolautakunnan lakkauttamisella ja perusvähennyksen käyttöönotolla tähdätään korvausjärjestelmän tehostamiseen. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät säännökset koskevat lähinnä Euroopan unionin jäsenvaltioiden korvausviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävissä rikosvahinkoasioissa. Lisäksi tehdään teknisluonteisia seurannaismuutoksia henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta ja sakon täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Säännös törkeän väkivaltarikoksen uhrin oikeudesta korvaukseen kärsimyksestä tulee kuitenkin voimaan 1.1.2008. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että uuden rikosvahinkolain vaikutuksia seurattaessa arvioidaan surmansa saaneiden läheisten asemaa sekä tarvetta säätää heille oikeus korvaukseen kokemastaan kärsimyksestä ja että samassa yhteydessä arvioitavaksi otetaan myös vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a pykälä ja sitä koskeva soveltamiskäytäntö. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 160 67713)
> Tiedote

Laki tuloverolain muuttamisesta (HE 211/2005 vp). Tuloverolakiin lisätään säännös pitkäkestoisesta työskentelystä erityisellä työntekemispaikalla. Laissa on täsmällinen aikaraja siitä, kuinka pitkän ajan kestäneen työskentelyn voidaan katsoa olevan tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla, jolloin myös verovapaita matkakustannusten korvauksia voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa. Tilapäisenä työskentelynä pidetään pääsääntöisesti enintään kahden vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa. Tietyin edellytyksin kuitenkin kolmen vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa voidaan pitää tilapäisenä työskentelynä. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa, ja sitä sovelletaan myös työskentelyyn, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa. Lisäksi säädetään, että verovelvollisen vaatimuksesta vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa sovelletaan kuitenkin nykyisiä säännöksiä, jos työskentely erityisellä työntekemispaikalla on alkanut ennen lain voimaantuloa ja ne johtavat hänelle edullisempaan lopputulokseen. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että jo maksuunpantujen verojen osalta selvitetään mahdollisuudet myöntää verotusmenettelystä annetun lain 88 pykälän tarkoittamalla tavalla huojennus niissä tapauksissa, joissa veron perimistä olisi pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 160 33065)

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 112/2005 vp). Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja kansanopistojen valtionosuuden määräytymisperusteiden osalta. Lisäksi tehdään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen edellyttämät yksikköhinnan laskemista ja kustannusten tarkistamista koskevat muutokset. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että säädettäessä kansanopistojen valtionosuuden perustana olevan yksikköhinnan korotuksesta vammaisille tarkoitettua opetusta järjestettäessä otetaan erityisesti huomioon Lehtimäen erityiskansanopiston opiskelijakunnan koostumuksesta aiheutuva poikkeuksellinen kustannusrakenne ja tästä johtuvat rahoitustarpeet. 2) Eduskunta edellyttää, että kuntaliitoksia toteutettaessa esimerkiksi tarpeellisin siirtymäjärjestelyin huolehditaan yhdistyvien kansalaisopistojen rahoituspohjan säilymisestä vähintään samalla tasolla kuin ennen kuntajaotuksen muutosta. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi, missä määrin yhtäältä vapaan sivistystyön eri muotojen välillä sekä toisaalta vapaan sivistystyön ja muiden koulutusmuotojen kesken on päällekkäisyyttä, ja että hallitus tekee tarvittavat ehdotukset mahdollisten haitallisten päällekkäisyyksien poistamiseksi. (OPM vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen 160 77203)

Ilmailulaki (HE 139/2005 vp). Uusi ilmailulaki korvaa vuodelta 1995 olevan ilmailulain. Laissa säädetään muun muassa ilma-aluksia ja niiden henkilöstöä samoin kuin ilmailua palvelevaa maahenkilöstöä koskevien turvallisuussääntöjen perusteista, lentopaikoista ja maalaitteista, lennonvarmistuksesta, lentoasemien maahuolinnasta, siviili-ilmailun turvaamisesta sekä ilmailusta ansiotarkoituksessa. Ilmailuviranomaisella on edelleen laajat valtuudet ilmailun lupia ja hyväksyntöjä sekä valvontaa koskevien julkisten hallintotehtävien hoitamiseen samoin kuin valtuudet teknisten ja yksityiskohtaisten oikeussääntöjen antamiseen. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 160 28639)

Laki Ilmailulaitoksesta, laki Ilmailuhallinnosta, laki lentoliikenteen valvontamaksusta, laki aluevalvontalain muuttamisesta ja laki meripelastuslain 4 ja 14 pykälän muuttamisesta (HE 138/2005 vp). Vuodelta 1990 oleva laki Ilmailulaitoksesta korvataan uudella lailla, jossa otetaan huomioon, että vuoden 2006 alusta Ilmailulaitokseen sovelletaan uutta valtion liikelaitoslakia eräin poikkeuksin. Oikeussääntöjen antaminen ja julkiset hallintotehtävät erotetaan liikelaitoksesta erilliseen virastoon. Tässä tarkoituksessa säädetään laki Ilmailuhallinnosta. Kolmantena lakina säädetään laki lentoliikenteen valvontamaksusta, jota kannetaan lentoasemien pitäjiltä lentoturvallisuuden, lentoyhtiöiden ja yleisilmailun valvonnan sekä ilmailun julkisten hallintotehtävien rahoittamiseksi. Lentoasemien ja lennonvarmistuksen valvonnasta peritään maksut valtion maksuperustelain mukaisesti. Ilmailulaitosta koskevan lain uudistamisen ja ilmailuviranomaisen perustamisen johdosta muutetaan samalla aluevalvontalakia ja meripelastuslakia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tarvittaessa lisätalousarviossa huolehtii siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama 3,0 miljoonan euron määräraha sisällytetään Ilmailulaitoksen nettomenoihin. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 160 28639)
> Tiedote

Laki terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1 pykälän muuttamisesta, laki kansanterveyslain muuttamisesta, laki työterveyshuoltolain 24 pykälän muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta, laki mielenterveyslain muuttamisesta, laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta, laki tartuntatautilain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 35 ja 36 pykälän kumoamisesta ja laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 154/2005 vp). Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tehtäviä laajennetaan terveyspalvelujen ohjauksen ja valvonnan tehostamiseksi. TEO voi uutena tehtävänä ohjata ja valvoa sekä kunnallisten että yksityisten terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa. Lisäksi sen tehtäväksi säädetään lääninhallitusten suorittaman ohjauksen ja valvonnan koordinointi niiden ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Samalla lainsäädännössä määritellään yksityiskohtaisesti valvontaviranomaisina toimivien TEO:n ja lääninhallitusten toimivaltuudet niiden suorittaessa valvontaa. Lainmuutoksilla määritellään perusteet, jolloin valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksen sekä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi käytettävissä olevat pakkokeinot, joita ovat muun muassa uhkasakko ja toiminnan keskeyttäminen. Valvontaa tehostetaan rajaamalla kantelujen käsittely pääsääntöisesti alle viisi vuotta vanhoihin asioihin. Lisäksi lakkautetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva perusturvalautakunta. Lait tulevat voimaan 1.9.2006. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 160 74130)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain 30 pykälän muuttamisesta (HE 190/2005 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella siten, että kokeilulain voimassaolo päättyy 31.12.2007. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 160 74130)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (HE 204/2005 vp). Työtapaturmavakuutusmaksujen perusteena käytettävän työtulo yhdenmukaistetaan vastamaan työeläkejärjestelmän uudistettuja työtulosäännöksiä. Tapaturmavakuutuskannan luovuttamista koskevat edellytykset ulotetaan myös työtapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön sulautumiseen, jakautumiseen ja kotipaikan siirtoon. Vakuutusvalvontavirasto ei saa antaa lupaa toimenpiteelle, jos se olennaisesti heikentää työntekijöiden lakisääteistä tapaturmaturvaa taikka vaarantaa tapaturmavakuutusjärjestelmän toimintaedellytykset tai kyvyn suoriutua velvoitteistaan. Työtapaturmavakuutusta koskevien asiakirjojen säilyttämisajoista säädetään lailla. Vakuuttamattomista työtapaturmista johtuvien maksujen viivästyskorkoa ja täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta, laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 pykälän muuttamisesta (HE 164/2005 vp). Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta yhtenäistetään. Työmarkkinatuen vastikkeellisuutta lisätään. Työllistämistukijärjestelmää uudistetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuksia lain soveltamispiiriin kuuluvien henkilöiden työllistymiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja taloudelliseen asemaan sekä vaikutuksia kuntien ja työvoimahallinnon toimenpiteisiin sekä viranomaisyhteistyöhön. Lisäksi eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lain toteutukseen varattavien resurssien riittävyyttä sekä kuntien kustannusten kehitystä. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää mahdollisuudet muuttaa työttömyysturvalain työssäoloehdon karttumista koskevia säännöksiä siten, että työnteko, johon työnantajalle maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea, luetaan kokonaisuudessaan työntekijän työssäoloehtoon. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)
> Tiedote

Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta (HE 166/2005 vp). Laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta tarkennetaan viranomaisten työnjakoa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnan tehtävissä korostetaan maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja seurantaa sekä yhteensovittamista. Työhallinto vastaa luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta aikuisille työttömiksi ilmoittautuville maahanmuuttajille. Työllistymisen edistämiseksi kotoutumissuunnitelma voi sisältää myös lukio-opintoja, korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta. Laissa on lista toimenpiteistä ja palveluista, jotka vähintään tulee ottaa huomioon kotouttamisohjelmia ja kotoutumissuunnitelmia laadittaessa. Kotoutumissuunnitelma on laadittava kahden kuukauden kuluessa ja maahanmuuttaja ohjataan toimenpiteeseen kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi rekisteröinnistä tai toimeentulotuen saannista. Lapsilla ja nuorilla on aina tarvittaessa oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelmaan oikeutettua aikaa voidaan pidentää tietyin perustein kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Myös äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahakausi pidentää suunnitelmaa. Lääninhallitukset vastaavat kotouttamisesta oman toimialansa osalta. TE-keskuksen tueksi ja samalla aluehallinnon tueksi asetetaan maahanmuuttoasiaintoimikunta, johon tulee laaja alueellinen edustus. Työministeriön yhteyteen perustetaan kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunta ministeriöiden välisen yhteistyön ja kuntien sekä kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien tehostamiseksi. Laki tulee voimaan 2.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin kotouttamislain kehittämiseksi ja tarkistamiseksi ainakin siten, että erityistä huomiota kiinnitetään sääntelyn täsmällisyyteen, johdonmukaisuuteen ja normien välisiin suhteisiin siltä osin kuin kysymys on maahanmuuttajan oikeuksista ja velvollisuuksista, viranomaisten vastuista ja toimivaltuuksista sekä yksilön oikeusturvaan liittyvistä seikoista ja muista hyvän hallinnon takeista. (TM erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta, laki aravalain 15 b ja 15 e pykälän muuttamisesta ja laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 25 ja 27 a pykälän muuttamisesta (HE 98/2005 vp). Asukasvalintasäännöksiä muutetaan siten, että asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavalta tai 55 vuotta tai sitä vanhemmalta hakijalta ei enää vaadita asumisoikeusasunnon tarve-ehdon täyttämistä. Muita voidaan valita asumisoikeuden haltijoiksi, jos sillä kertaa ei ole ollut asumisoikeuden haltijalle asetetut edellytykset täyttäviä hakijoita. Asumisoikeusasunnon tarve-ehtoa koskevia säännöksiä myös tarkistetaan. Käyttö ja luovutusrajoitusten pysyvyydestä talonomistajalle tulee oikeus saada vapautus, kun asuntojen käyttö asumisoikeusasuntoina lakkaa. Myös talonomistajien tilinpäätössääntelyyn tehdään tarkennuksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia käytännössä ja kehittää asumisoikeusjärjestelmää sen säilyttämiseksi yhtenä realistisena asumisvaihtoehtona ja ottaa huomioon asukasdemokratian yhdenmukaisen toteutumisen turvaamisen. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 160 39646)
> Tiedote

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2006 sekä esityksestä vuoden 2006 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 119/2005 vp) täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 119/2005 vp ja HE 201/2005 vp). Eduskunta on 21.12.2005 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2006 koskevaa talousarviota sovelletaan 1.1.2006 alkaen. Hyväksyttyään hallituksen esitykset eduskunta on samalla hyväksynyt seuraavat lausumat:; Pääluokka 31; 1) Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008. Luku 33.32; 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuden palvelutarpeen arviointiin ja antaa tarvittaessa eduskunnalle asiaa koskevan esityksen vuoden 2006 valtiopäivien aikana. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 160 33014)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.12.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Pertti Torstilan tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Bo Lindroosin valtuuttaminen allekirjoittamaan hyväksymistä koskevin ehdoin sopimus Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Tukholmassa 6.2.1931 tehdyn avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävän sopimuksen muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Markku Helin 160 67665)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 29.12.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 42 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.12.2005 seuraavat nimitysasiat:

Professori Dan Gustaf Frände korkeimman oikeuden määräaikaiseksi oikeusneuvokseksi ajaksi 1.1.-31.3.2006. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Määräaikainen hallintoneuvos, vanhempi hallintosihteeri Anne Elina Niemi korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan ajaksi 1.1.-31.12.2006 ja määräaikainen hallintoneuvos, esittelijäneuvos Eila Marjatta Rother korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan ajaksi 1.1.-30.6.2006. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)
   
   Valtioneuvoston viestintäyksikön tiedote

Tasavallan presidentin esittely 22.12.2005

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 22.12.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 218/2005 vp) Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaansaattamislakien kumoamisesta. Liittymissopimuksella liittyvät maat tulevat Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen osapuoliksi. Jos perustuslakisopimus ei ole tullut voimaan, liittyvät maat tulevat kaikkien niiden sopimusten sopimuspuoleksi, joihin Euroopan unioni nykyisin perustuu. Liittyvät maat saavat unionin jäsenvaltioille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet sellaisina kuin ne kyseisten sopimusten sekä liittymissopimukseen sekä liittymispöytäkirjaan ja liittymisasiakirjaan kirjattujen ehtojen mukaan ovat. Liittymissopimus tulee voimaan tammikuun alussa 2007, jos kaikki liittymissopimuksen sopimuspuolet ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa Italian hallituksen huostaan joulukuun 2006 loppuun mennessä. Jos jompikumpi liittyvistä valtioista ei ole ratifioinut sopimusta joulukuun 2006 loppuun mennessä, liittymissopimus tulee voimaan tammikuun alussa 2007 sen valtion osalta, joka on tallettanut ratifioimiskirjansa. Vaikka ratifioimiskirjat on asianmukaisesti talletettu, sopimus tulee voimaan vasta tammikuun alussa 2008, jos neuvosto päättää liittymispäivän lykkäämisestä liittymissopimuksessa olevan lykkäyslausekkeen nojalla. Liittymissopimus ei sen sijaan voi tulla voimaan ilman kaikkien nykyisten jäsenvaltioiden ratifiointia. (UM apulaisosastopäällikkö Laura Kakko 160 55390)

Esitys (HE 219/2005 vp) Nigerian liittotasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Nigerian liittotasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 22.6.2005. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Nigerian liittotasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 220/2005 vp) lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä. Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassapitämisen toistaiseksi. Hyväksyessään yleissopimuksen vuonna 2002 Suomi teki siihen kaksi varaumaa, jotka koskivat vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia ja lainkäyttövaltaa. Yleissopimukseen tehdyt varaumat ovat voimassa kolme vuotta. Varauman voimassaolo jatkuu automaattisesti kuusi kuukautta, jos valtio ei ilmoita määräaikaan mennessä varauman voimassaolon jatkumisesta tai sen peruuttamisesta. Jos valtio ei kyseisen kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, varauma lakkaa olemasta voimassa. Jos Suomi ei tee ilmoitusta varaumien jatkamisesta ennen 1.8.2006, varaumat lakkaavat olemasta voimassa. (OM hallitusneuvos Ilari Hannula 160 67724)

Esitys (HE 221/2005 vp) kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevien lisäpöytäkirjojen hyväksymisestä ja niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain 20 luvun ja järjestyslain 7 ja 16 pykälän muuttamisesta. Rikoslakia muutetaan siten, että seksuaalipalvelujen ostaminen on yleisesti rangaistavaa. Rangaistukseksi määrätään sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös seksuaalipalvelujen ostamisen yritys on rangaistavaa. Järjestyslakia muutetaan niin, että seksuaalipalvelujen ostaminen yleisellä paikalla ei ole enää rangaistavaa järjestysrikkomuksena. Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyisi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (SopS 20/2004) ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat, jotka ehdotetaan saatettavaksi voimaan blankettilaeilla. Lisäpöytäkirjojen kansallinen voimaansaattaminen ei enää edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista, kun kriminalisointivelvoitteet on toteutettu jo aikaisemmin. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

Esitys (HE 222/2005 vp) laeiksi Pelastusopistosta ja pelastuslain 15 pykälän muuttamisesta. Lailla uudistetaan Pelastusopistoa koskevat säännökset siten, että säädöstaso vastaa perustuslain asettamia vaatimuksia. Pelastusopiston hallinnosta, koulutuksesta, opetuksesta sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lain tasolla nykyistä kattavammin, tarkemmin ja täsmällisemmin. Lisäksi muutetaan pelastuslakia siten, että siinä otetaan huomioon uusi laki Pelastusopistosta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2006. (SM lainsäädäntöneuvos Mika Kättö 160 42975)

Esitys (HE 223/2005 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Kirkkolakia muutetaan siten, että kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkkolakiehdotuksessa havaitusta asiasisältöön vaikuttamattomasta teknisestä virheestä pyydettävän lausunnon antaa kirkolliskokouksen sijasta kirkkohallitus. Kirkkolakiin tulee säännös, jonka mukaan virkaan otettava henkilö tai viranhaltija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa. Viranhaltijan eroamisikä korotetaan 68 vuoteen. Kirkollisia vaaleja koskevia kirkkolain säännöksiä muutetaan. Papinvaalin nimi muutetaan kirkkoherranvaaliksi. Lisäksi tarkistetaan kirkkoherranvaalin vaaliluettelon uudelleen laatimisajankohtaa lähemmäksi vaalia, jos se on lykkääntynyt oikaisuvaatimuksen ja valituksen johdosta. Seurakuntavaalien osalta tulee uusia säännöksiä, jotka mahdollistavat seurakunnan jakamisen äänestysalueisiin. Lisäksi kirkkolakiin otetaan kirkollisia kunniamerkkejä koskeva säännös. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Esitys (HE 224/2005 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Tieliikennelakia muutetaan niin, että vastuuta ajoneuvon oikeasta kuormaamisesta ja kuorman sitomisesta kaupallisissa kuljetuksissa sekä ajoaikojen noudattamisesta tulee kuljettajan lisäksi sellaiselle henkilölle, joka osallistuu kuormaamiseen tai tosiasiallisesti määrää kuljettajan aikataulusta. Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajat huolehtivat myös siitä, että niiden palveluksessa olevat kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuvat tuntevat kuormausta koskevat säännökset. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Esitys (HE 225/2005 vp) laiksi patenttilain 3 pykälän muuttamisesta. Patenttilain 3 pykälä muutetaan lääkkeiden myyntilupajärjestelmien uudistamiseksi annettuihin Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiveihin sisältyvän velvoitteen kansalliseksi voimaansaattamiseksi. Pykälään otetaan uusi kohta, jonka nojalla sallitaan patentoitua keksintöä koskevien tutkimusten ja kokeiden suorittaminen patentin tuottamasta yksinoikeudesta riippumatta silloin, kun ne ovat tarpeellisia patentoituun keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten. Kysymyksessä on uusi patenttioikeuden rajoitussäännös. Se nopeuttaa kilpailevien lääkevalmisteiden markkinoille tuloa patenttisuojan päättymisen jälkeen. (KTM vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila 160 63719)

Esitys (HE 226/2005 vp) laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta. Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia muutetaan siten, että ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat savuttomia. Tupakointi on kuitenkin sallittua niiden sisätilassa erillisessä tupakointitilassa. Elinkeinonharjoittaja voi päättää, varaako hän tupakointitilan. Ruoan ja juoman tarjoilu ja nauttiminen on kielletty tupakointitilassa. Työskentely tupakointitilassa on muutenkin kielletty lukuun ottamatta järjestyksen ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.6.2007. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Esitys (HE 227/2005 vp) osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Vakuutetulla on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestäneen sairauden jälkeen. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työkyvyttömyyden on jatkuttava koko osasairauspäivärahakauden. Osasairauspäivärahajärjestelmän tarkoituksena on tukea vakuutetun työhön paluuta. Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, jonka maksamisen edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on sopinut työnantajansa kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti laissa säädetyksi määräajaksi. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta ja sitä voidaan maksaa 12—72 arkipäivää. Lisäksi työttömyysturvalakia ja julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia tarkistetaan siten, ettei henkilö voi saada osasairauspäivärahaa ja työttömyysetuutta tai koulutustukea samanaikaisesti. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Esitys (HE 228/2005 vp) laiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain 4 pykälän muuttamisesta. Lakiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta lisätään säännös, jonka mukaan Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä on oikeus metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamista koskevalla valtioneuvoston päätöksellä on vuonna 2003 siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 160 39329)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 22.12.2005 seuraavat lait:

Laki rikoslain muuttamisesta ja laki nuorisorangaistuksesta annetun lain 6 pykälän 4 momentin kumoamisesta (HE 169/2005 vp). Syyteoikeuden vanhentumista koskevia rikoslain säännöksiä muutetaan niin, että tiettyjen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Vanhentumissäännöksiin tehtävien muutosten mukaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät vanhene. Rikoslakiin lisätään lapsikaappausta koskevat rangaistussäännökset. Lisäksi rikoslakiin tehdään teknisluonteisia muun lainsäädännön muuttumiseen liittyviä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

Laki aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta ja laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 pykälän muuttamisesta (HE 77/2005 vp). Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annettua lakia muutetaan. Lakiin lisätään uusi 2 a luku öljypäästömaksusta. Öljypäästömaksu määrätään hallinnollisena seuraamuksena öljyn tai öljypitoisen seoksen päästökiellon rikkomisesta sisäisillä aluevesillä, aluemerellä tai Suomen talousvyöhykkeellä. Lait tulevat voimaan 1.4.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Leena Halila 160 67740)

Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta, laki lastensuojelulain 5 a-5 c pykälän kumoamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 pykälän muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 pykälän 2 momentin kumoamisesta, laki ammattikorkeakoululain 32 pykälän 2 momentin ja 34 pykälän kumoamisesta, laki teatteri- ja orkesterilain 6 a pykälän muuttamisesta, laki museolain muuttamisesta ja laki valtionavustuslain 3 pykälän muuttamisesta (HE 88/2005 vp). Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistamista koskevat säännökset uudistetaan. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaava indeksi. Kuntien yleisen valtionosuuden määräytymisperusteita ja harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan ja uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön kunnan asukasluvun merkittävään muutokseen perustuva olosuhdelisä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena käytettävän syrjäisyyskertoimen määräytymistapa uudistetaan. Uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Opetus- ja kulttuuritoimessa perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttava kouluverkkotunnus otetaan jatkossa huomioon vain harvemmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Toiminnan tuloksellisuus otetaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakouluissa rahoituksen perusteena käytettävän opiskelijamäärän laskentatapa muuttuu. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävät valtionavustukset vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista. Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytettävässä yksikköhinnassa luovutaan asutusrakenneryhmityksestä. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan kunkin laitosmuodon toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistamista koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Uusi peruspalveluiden hintaindeksi otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannustason muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alusta. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tarkkaan valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen eri valtionosuuskertoimien ja laskentaperusteiden toimivuutta sekä muutoinkin uudistuksen vaikutuksia ja ottavan seurannassa ilmenneet seikat huomioon valtionosuusuudistuksen toisessa vaiheessa. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen varautuvan siihen, että valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen valtionosuusperusteiden muutoksista johtuvia huomattavia valtionosuusmenetyksiä voidaan tarvittaessa ottaa huomioon myönnettäessä kunnille harkinnanvaraista rahoitusavustusta siirtymäkauden 2006-2008 aikana, ja - ottaen huomioon vuoden 2009 alusta mahdollisesti säädettävät rahoitusjärjestelmän muutokset - tarvittaessa vielä mainitun siirtymäkauden jälkeenkin. 3) Eduskunta edellyttää hallituksen lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä kiireellisesti selvittävän lastensuojelukertoimen toimivuutta ottaen huomioon kertoimen kehittämisessä, että siihen voidaan sisällyttää huostaanottomäärän ohella valtionosuuskriteerit täyttävä lasten avohuollon määräytymisperuste, ja että tilastointia tähän liittyen kehitetään, sekä selvitystyön perusteella valmistelevan eduskunnalle antamista varten tarvittavat muutosehdotukset ensi tilassa ja jopa ennen lastensuojelulakiin liittyvien kehittämishankkeiden ja muiden uudistusten toteuttamista. 4) Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan ja arvioivan ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja uudistuksen vaikutuksia muun muassa järjestelmän läpinäkyvyyteen, koulutuksen tuloksellisuuteen ja laatuun sekä rahoitusperustaan, ja ensi tilassa ryhtyvän tarvittaessa seurannan ja arvioinnin perusteella tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 160 42805)

Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain muuttamisesta (HE 170/2005 vp). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain voimassaoloa jatketaan vuoteen 2009. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevat kunnat ja näissä kunnissa sijaitsevat kuntayhtymät sekä evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta ja seurakuntayhtymä sekä ortodoksinen kirkkokunta ja sen seurakunta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta sovelletaan nykyisen lain mukaisesti Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Laki on voimassa määräaikaisena vuoden 2009 loppuun siten, että viimeisen kerran vapautuksen sosiaaliturvamaksusta saa tammikuussa 2010 joulukuussa 2009 maksettavien palkkojen perusteella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2006 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvään helmikuussa 2006 suoritettavaan sosiaaliturvamaksuun. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (HE 199/2005 vp). Puolustusvoimista annettuun lakiin lisätään säännös, jonka perusteella pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimat toimii jatkossakin hyvän työnantajan tavoin ja suhtautuu palvelussuhteen jatkoa koskeviin pyyntöihin lähtökohtaisesti myönteisesti painottaen erityisesti alle 60 prosentin eläkekertymän merkitystä jatkoaikaa harkittaessa. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 160 88109)

Laki tuloverolain 31 pykälän muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 16 pykälän muuttamisesta (LA 164/2003 vp). Kunnallisista luottamustoimista maksetuista kokouspalkkioista peritty luottamushenkilömaksu säädetään vähennyskelpoiseksi tuloverotuksessa. Kunnan tai kuntayhtymän tulee toimittaa verohallinnolle tarpeelliset tiedot perimistään luottamushenkilömaksuista. Luottamushenkilömaksun saajan on toimitettava verohallinnolle tarpeelliset tiedot niistä luottamushenkilömaksuista, jotka verovelvollinen on itse suoraan maksanut luottamushenkilömaksun saajalle. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 160 33122)

Laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 pykälän muuttamisesta (HE 120/2005 vp). Kalleusluokitusjärjestelmää jatketaan vielä kahdella vuodella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä lakiehdotukset koskien kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä luopumista viimeistään vuonna 2008. (VM neuvotteleva virkamies Hannele Kerola 160 33176)

Laki autoverolain muuttamisesta (HE 194/2005 vp). Autoverolakia muutetaan siten, että lakiin lisätään pysyvä säännös omaan käyttöön hankitun ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä ennen kuin ajoneuvon verotuspäätös vahvistetaan. Ajoneuvoa voi käyttää liikenteeseen tullin ajoluvalla enintään kolmen kuukauden ajan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 160 33061)

Vuoden 2006 tuloveroasteikkolaki (HE 116/2005 vp). Vuodelta 2006 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ensimmäistä ja neljättä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä ja muita marginaaliveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Asteikon tulorajoihin tehdään myös muutoksia ja lisäksi tulorajoihin tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta (HE 146/2005 vp). Työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on 900—2000 euroa kuukaudessa. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saa oma-aloitteisesti jättää tukea vastaavan määrän palkoista toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai perimistään lähdeveroista suorittamatta verohallinnolle. Työnantajan oma-aloitteisesti ottama tuki ei pienennä veronsaajien verotuloja, sillä tukea vastaava määrä lisätään verojen tilitysten yhtey

http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=99350&k=fi&old=754