Mukavuudenhalu ja presidentinvaalit
15-vuotiaana, halusin lisää henkilökohtaista hyvinvointia, paremman mopon. Menin töihin. Sain paremman mopon. Yhteys työn ja hyvinvoinnin suhteen on ollut päivänselvää siitä päivästä lähtien. Itse asiassa mukavuudenhalu, halu voida hyvin on ollut syy siihen että olen tehnyt töitä siitä 15-vuotiaasta lähtien, sekä opiskelujen ohessa, että päätoimisesti. Lehdenjakoa, puhelinmyyntiä, gallup-kyselijän hommaa, radiojuontamista, työllä ei sinällään ole ollut merkitystä, ainakaan siinä mielessä että olisin ylenkatsonut jotakin hommaa. Työ on ollut itseisarvo, ja työ on ollut välttämätöntä. Välttämätöntä voidakseni hyvin. Joskus työnteon ainoana motiivina on ollut juuri nimenomainen oman hyvinvoinnin halu, tuota motivaatiotekijää ei saa poistaa, työllä on oltava suora yhteys hyvinvointiin, sekä omaan että koko kansakunnan. Omasta kokemuksesta tiedän myös, että kun omat asiat ovat kunnossa, on paljon helpompaa auttaa myös muita. Uskon vahvasti ajatukseen jossa ensin on hoidettava oma pesä kuntoon, ja sen jälkeen ryhdyttävä tukemaan muita joilla on samansuuntaiset pyrkimykset.
Tulevasta presidentistä ja hänen roolistaan on luonnollisesti puhuttu viime aikoina paljon. Kansalaisten keskuudessa on peräänkuulutettu presidenttiä joka mm. ylläpitäisi arvokeskustelua. Sauli Niinistön "Työväen Presidentti" -kampanja on hieno esimerkki siitä miten arvokeskustelun voi herättää jo ennen presidenttiyttäkin. Minä koen että Sauli Niinistö on minun arvojeni mukainen ja ennen kaikkea minun arvoiseni presidentti. Siksi kävin jo sunnuntaina kirjoittamassa lappuuni kolmosen.
Sami Tenkanen
Ohjelmajohtaja / Radio NRJ
15-vuotiaana, halusin lisää henkilökohtaista hyvinvointia, paremman mopon. Menin töihin. Sain paremman mopon. Yhteys työn ja hyvinvoinnin suhteen on ollut päivänselvää siitä päivästä lähtien. Itse asiassa mukavuudenhalu, halu voida hyvin on ollut syy siihen että olen tehnyt töitä siitä 15-vuotiaasta lähtien, sekä opiskelujen ohessa, että päätoimisesti. Lehdenjakoa, puhelinmyyntiä, gallup-kyselijän hommaa, radiojuontamista, työllä ei sinällään ole ollut merkitystä, ainakaan siinä mielessä että olisin ylenkatsonut jotakin hommaa. Työ on ollut itseisarvo, ja työ on ollut välttämätöntä. Välttämätöntä voidakseni hyvin. Joskus työnteon ainoana motiivina on ollut juuri nimenomainen oman hyvinvoinnin halu, tuota motivaatiotekijää ei saa poistaa, työllä on oltava suora yhteys hyvinvointiin, sekä omaan että koko kansakunnan. Omasta kokemuksesta tiedän myös, että kun omat asiat ovat kunnossa, on paljon helpompaa auttaa myös muita. Uskon vahvasti ajatukseen jossa ensin on hoidettava oma pesä kuntoon, ja sen jälkeen ryhdyttävä tukemaan muita joilla on samansuuntaiset pyrkimykset.
Tulevasta presidentistä ja hänen roolistaan on luonnollisesti puhuttu viime aikoina paljon. Kansalaisten keskuudessa on peräänkuulutettu presidenttiä joka mm. ylläpitäisi arvokeskustelua. Sauli Niinistön "Työväen Presidentti" -kampanja on hieno esimerkki siitä miten arvokeskustelun voi herättää jo ennen presidenttiyttäkin. Minä koen että Sauli Niinistö on minun arvojeni mukainen ja ennen kaikkea minun arvoiseni presidentti. Siksi kävin jo sunnuntaina kirjoittamassa lappuuni kolmosen.
Sami Tenkanen
Ohjelmajohtaja / Radio NRJ
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sä olet FIKSU!
Myös minä olen ollut 15-vuotiaasta asti työelämässä mukana, poislukien tietysti kouluttautuminen ja armeijan suorittaminen. Mitään työtä en ole koskaan vieroksunut ja urallani olen pyrkinyt palvelemaan työnantajiani parhaani mukaan. Opiskeluaikanani ns. lamavuosia, kun ei ollut kesätöitä juurikaan tarjolla, ryhdyin maalaamaan taloja pientä korvausta vastaan. Vaikka tulot riittivät lähinnä auton ylläpitämiseen niin en ole katunut sitä hetkeäkään, että työskentelin todella pienellä palkalla. Enemmän olisin silloinkin saanut kelalta, mutta omatunto ei sallinut hakea moista tukea, kun omalla työllä kuitenkin pärjäsi.
Nytton sulta pisteet menossa oikeelle miehelle. pointsit siitä kotiin :) ja hommaahan vielä nrj:n kuuluvuusalue mikkeliin :P