Onko olemassa massiivisia ja näyttäviä kaloja, jotka ovat säyseitä muita itseään pienempiä kaloja kohtaan, eivätkä tuhoa kasveja ? Vai onko kyseessä paradoksi ?
Tällä hetkellä varteenotettava vaihtoeho olisi pusukala, mutta kuulema sekin pistelee tilaisuuden tullessa suuhunsa itseään huomattavasti pienemmät kalat ja siinä samalla myös kasvitkin ? Kumma kun lähes jokainen kalakirja latelee ristiriitaista tietoa kyseisestä otuksesta.
Myös plekot voisivat olla hyvä vaihoehto, mutta näistäkin on olemassa niin monenlaista tietoa. Kellään kokemusta näistä seura-akvaariossa ?
Muita ehdotuksia ?
Tällä hetkellä varteenotettava vaihtoeho olisi pusukala, mutta kuulema sekin pistelee tilaisuuden tullessa suuhunsa itseään huomattavasti pienemmät kalat ja siinä samalla myös kasvitkin ? Kumma kun lähes jokainen kalakirja latelee ristiriitaista tietoa kyseisestä otuksesta.
Myös plekot voisivat olla hyvä vaihoehto, mutta näistäkin on olemassa niin monenlaista tietoa. Kellään kokemusta näistä seura-akvaariossa ?
Muita ehdotuksia ?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mistähän kokoluokasta, siis akvaarion tilavuuksista, puhutaan?
"Kumma kun lähes jokainen kalakirja latelee ristiriitaista tietoa kyseisestä otuksesta. "
Johtuupi plagioimisesta. Kun yksi kirjoittaa, että kala laulaa, niin toinen plagioi saman omaan opukseensa. Kolmas sitten ottaakin selville, että laulaako kala todellakin. Neljäs plagioi kahta muuta ja kolmatta - tekee kompromisseja ja vetää keskitietä kolmen eri kirjoittajan välille. Ota sitten lukijana näistä selvää, mikä on totta ja mikä ei. Hyvä kirja on esim. Baensch:n Aquarium Atlas sarja, jossa siis PhotoIndex 1-5 osaa, joista ainakin 1-3 osat ovat englanniksi, 4-5 saksaksi. (Täältä saa edullisesti kirjoja: www.akvaario.com)
Plekoja voi pitää seura-akvaarioissa. Plekoja on erikokoisia, muutamasta sentistä aina jättiläisiin. Plekoja en itse harrasta, joten en tiedä niistä, mutta P.Rassin kirjassa "Ripsi- ja imumonnit" on mainittu plekoista jotakin. Katsopas täältä: http://www.pp.clinet.fi/~prboy/index1.html
Totta, pusukala ei ole kovinkaan hyvä vaihtoehto, täältä lisää tietoa: http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/pusukala.html
Uuden altaan koko tulee olemaan 350 litraa, tosin kulma-mallisena se luonee joitain rajoituksia vilkkaimmille (isoille) kaloille ?
Ihmetyttää kyllä hieman tuo mainitsemasi plagiointi. Kirjojenhan kirjoittavat omaavat yleensä useiden vuosien rautaisen kokemuksen, teoriittisesta tiedosta nyt puhumattakaan. He omistavat useita akvaarioita, ja ovat varmasti kokeilleet ainakin kaikkia yleisimpiä lajeja. Miksi siis luottaa toisen kirjan antimiin, kun kirjoittajilla on mahdollisuus omiinkin empiirisiin havantoihin, joista ei varmaan kritiikkiä puutu ? Siis nyt on kyse ihan "oikeista" opuksista, eikä suinkaan mistään Lemmikki-lehden palstasta. Pitää kyllä käydä katsastamassa lähikirjaston tila mainitsemiesi kirjojen suhteen.
Ja tietysti kalatkin ovat yksilöitä, vai mitä ?
Plekoista olen kuullut ihan positiivista palautetta: ovat säyseitä ja oppivat jopa syömään kädestä. Ainoaksi ongelmaksi yleensä muodostuu se, että kalat kasvavat liian isoiksi. Tosin tähänkin menee pari vuotta (?).
Kiitoksia vain aqua2002:lle, mutta edelleenkin kaipaisin lisää ehdotuksia, mitkä mieluiten pohjautuisivat ihan omakohtaisiin kokemuksiin.
Hommasin juuri 300 litraiseeni parven kongontetroja. Jollain nettisivulla sanottiin, että jos haluat purkkiisi näyttävyyttä ja eloa, niin kongontetroja. Paikkansa piti, olen lumoutunut. Kasvavat 10 senttisiksi, isoot silmät, ja upea väri. Ovat kauppojen altaissa tylsän harmaita, mutta kotialtaassa kimaltavat punaista, lilaa ja sinistä. Syövät mitä vain, ihan hiutaleitakin. Vähintään 6 kpl, suosittelen. Ja pohjalle vaikka jokin kaunis pleko, sekä partis levänsyöjäksi.
350 litraiseen kulma-akvaan ei oikein juuri uimatilan takia löydy moniakaan kaloja. Kalan pitäisi olla sellainen, joka ei juurikaan ui.
Jos korkeutta on min. 45-50cm, niin lehtikalat sopivisivat seura-akvaan. Itsellänikin on lehtareita (450 litraisessa). Ainoastaan pieniä kaloja, kuten neontetroja ei ole mielekästä pitää samassa purkissa, koska lehtarit saattavat keksiä, että niistähän saa hyviä makupaloja. Muuten lehtarit ovat säyseitä, eivät hätyyttele muita ja jättävät kasvitkin rauhaan. Syövät melkein kaikkea, pääpaino tietysti elävällä ruoalla.
Kiekkokalakin sopisi, mutta lämpötila voi tulla ongelmaksi, koska lämpö pitäisi olla 28-30 astetta ja kasvitkin valita siten. Kiekkokalat mieluummin lajiakvaarioon, mutta kyllä niidenkin kanssa jotkin kalat menevät. Kiekkokalat ovat tosin vaativia ja "herkkiä" kaloja ja niiden hoitoon onkin paneuduttava.
Kuten kirjoitin edellä, niin kaikki plekot eivät kasva isoiksi. Esimerkiksi kaunis seeprapleko kasvaa vain 8 senttiseksi, kun taas isopurjepleko kasvaa 50 senttiseksi eli valinnan varaa niissäkin kyllä on :)
Plagioimisesta:
Harva kirjankirjoittaja pitää itse kaikkia otuksia akvaarioissaan tai edes on mahdollisuuksia tähän. Tietoa etsitään muista kirjoista, joiden kirjoittajat ovat taas keränneet tietoa muiden opuksista. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää norsukalaa (g. petersii), jonka max pituudeksi on kirjassa kuin kirjassa esitetty 23cm, vaikka se kasvaa aina 35 senttiseksi.
Toisena esimerkkinä mainittakoon D.Aldertonin kirja "Värikäs akvaario - 200 trooppista makean veden kalaa". Lainaus takakannesta: "Tekijä on kansainvälisesti tunnettu lemmieläinten ja niiden hoidon asiantuntija, jonka kirjoja on käännetty yli kandelletoista kielelle" -> Kuitenkin newsseissä on käyty keskustelu, johon oltiin kerätty kaikki mahdolliset virheet tästä kirjasta :) Ja kun avasin kirjan sivulta 118, mustanorsukala = 23cm. Hupsista, mistä tällainen virhe päässyt kirjaan? Ettei vain olisi ottanut tietoa toisesta opuksesta?
Empiirisestä kirjallisuudesta voikin juuri mainita P.Rassin teokset "Ripsi- ja imumonnit" sekä "Panssarimonnit". Ensin mainitussa on juttua Suomessa myytävistä plekoista, joten kannattaa hankkia se tai plärätä sitä jossain kirjakaupassa.
Kaloista kannattaa kysäistä myös http://www.lemmikkipalstat.net -> akvaariokeskustelu ja/tai http://www.aqua-web.org (vaatii rekisteröitymisen) tai sitten newsseistä (sfnet.harrastukset.lemmikit.akvaario tjst). Uskon, että saat parempaa tietoa kuin täältä.
Itse olen ajatellut altaaseen seuraavanlaista sillisalattia: ~6 kpl tiikerinuoliaisia, muutama lehtikala, 1 taistelukala mahdolliset heilat sekä mahdollisesti ainakin yksi iso kala, jonka valitsemiseen tarvitsenkin ehdotuksia. Tietty kyseistä yhdistelmääkin voi kommentoida.
Kiekkoja en edes harkitse niiden vaikeahoitoisuuden, hinnan ja yhteensopimattomuuden muiden kalojen kanssa (johtuen juuri niiden tarvitsemasta korkeasta lämpötilasta).
Ymmärsin kyllä, että kaikki plekot eivät kasva isoiksi, mutta tässä juuri haetaan isoa ja, kröhöm, maskuliinista kalaa :)
Mielestäni millekkään kalalle ei voi antaa absoluuttista maksimimittaa. Mihin mahtaa edes mainitsemasi norsukalan 35 sentin maksimipituus perustua ? Ja ehkäpä herra Alderton on ilmoittanut kirjassaan maksimipituuden, 23 cm, mihin päästään _realistisesti_ kotioloissa ? Ja kyllähän virheitä voi etsimällä etsiä teoksesta kuin teoksesta, ja jos ei puhuta aivan "selkeistä" virheistä, niin edelleenkin mielipiteet ovat aina mielipiteitä.
Tiedän kyllä, että tämä ei ehkä ihan paras kanava ole kala-aiheisia kysymyksiä esittää, mutta jostain on aina hyvä aloittaa. Ja esimerkiksi sinä (aqua2002) olet esittänyt mielestäni hyvinkin asiantuntevia näkemyksiä.
maijalle:
Ainakaan kuvan perusteella en mainitsemaasi kongontetraa mitenkään erityisen näyttävänä kalana pidä. Eikä se täytä mielestäni aivan kriteeriä "iso". Lisäksi se vaatii melko happaman veden ?
Sen sijaan seepratetra (Distichodus sexfasciatus) vaikuttaa sitäkin mielenkiintoisemmalle; on erittäin värikäs ja säyseä (ainakin) suurille monneille, barbeille ja muille suurille tetroille. Vaatii ison altaan. Kommentteja voi mieluusti antaa tämän otuksen yhteensopivuudesta viestin alussa mainittujen kalojen (ja altaan) kanssa.
Valitettavasti täytyy todeta, että tikrut eivät sovi kulma-akvaarioon sen "lyhyyden" takia, vähintää saisi olla allas sen 150cm pitkä. Etsin jotain sopivaa linkkiä ja tässä on aika hyvä keskustelu tikrusta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=1971&highlight=*tiikerinuoli* Tämän lisäksi netissä oli mielestäni hyvin kerrottu tällä sivulla tikrusta myös http://www.kolumbus.fi/holopainen.martti/kaloistani.html mutta itselläni tuo linkki ei ainakaan näytä toimivat (toivottavasti kirjoittaja ei ole poistattanut sivujaan!)
Norsusta:
Tuosta kerran käytiin keskustelua, että mihin ihmeeseen perustuu 23 sentin pituus kalalla. Johtopäätökset olivat, että todennäköisesti henkilö, joka ensimmäisenä on kirjoittanut tuosta kalasta on mahdollisesti pitänyt kalaa akvaariossaan ja kala joko ei ollut vielä täysimittainen tai sitten jäänyt alimittaiseksi. Kirjoittaja sitten sen mukaan laittanut kirjaansa kalan pituudeksi 23senttiä. Toki tottahan on, että kalat eivät saavuta samaa pituuttaan akvaariossa kuin luonnossa, jos ruokavaliosta ei huolehdita eikä vitamiinintarpeista ja tilat ovat ahtaat. Mutta mielestäni ei ole mielekästä ottaa isoa kalaa akvaarioon sillä perusteella "että ei se kuitenkaan kasva..." http://www.fishbase.org löytyy norsusta sen oikea pituus. Fishbasen tieto on netistä luotettavinta. Mustanorsun löydät sen tieteellisellä nimellä gnathonemus petersii (http://filaman.uni-kiel.de/Summary/SpeciesSummary.cfm?ID=2085&genusname=Gnathonemus&speciesname=petersii)
Seepratetra:
No, ehkä ei kuitenkaa tätä, kun kasvaa vaatimattomasti akvaariossakin jopa 60 senttiseksi. Fishbase ilmoittaa max mitaksi 76senttiä. Arvaapas monessako kirjassa lukee max 30 senttiä? :) Sekä tuhoaa kasvit...
Todella valitettavaa. Tosin tuon tulevan altaan mitat ovat ~130x90x50. Onko tiikerinuoliaisten elämänilo 20 sentistä kiinni ? :) Ja miten otukset suhtautuvat mahdollisesti liian pieneen elintilaan ? Ja kuka käskee kasvattaa niitä täysikasvuisiksi asti ? Mutta jos niitä ei ehdottomasti kannata kyseiseen kippoon ottaa, niin osaisitko suositella jotain muuta vastaavaa kalaa ?
Itse olen erittäin kriittinen akvaariokaloihin kohdistuvaa tietoutta vastaan, ja tulen jatkossakin olemaan. En ole kuullut koskaan aiemmin mainitsemastasi norsusta, enkä ole liiemmin kyseiseen kirjaan tutustunut, mutta edelleenkin on epäselvää kenen, ja missä ympäristössä tehtyyn mittaukseen tuo 35 senttiä perustuu ?
Kerroit myös, että "ei ole mielekästä ottaa isoa kalaa akvaarioon sillä perusteella "että ei se kuitenkaan kasva..."" Taisteleeko tämä ainoastaan omia eettisiä arvojasi vastaan, vai onko sille joku konkreettinenkin perustelu ?
Ehkäpä tuon seepratetran voisi sitten jättää uiskentelemaan autuaampiin altaisiin, vaikka tällä hetkellä tarkasteluni kohteenani oleva kirja (Suuri akvaariokirja, Mary Bailey, Gina Sandford) väittääkin, että akvaariossa kyseiset veijarit kasvaisivat "ainoastaan" 25 senttisiksi.
Mutta edelleenkin, ehdotuksia kaivataan.
"Tosin tuon tulevan altaan mitat ovat ~130x90x50. Onko tiikerinuoliaisten elämänilo 20 sentistä kiinni ?"
Pohjapinta-alahan olis avain loistava tikrullekin, jos se vain olisi suorakaide. Kolmiossa pohjapintaa alaa noilla mitoilla on vain ~0,6m^2 ja siitä vähenneteään vielä kasvit, kannot, suodattimet yms.. Toisin sanoen uintitilaa ei vilkkaalle tikrulle ole.
Liian ahtaissa oloissa kalat tunnetusti tulevat aggressiivisiksi ja voivat hyökkäillä muita kaloja kohti.
Itse tyytyisin lehtikaloihin, ottaisin niitä korkeintaan 4kpl. Lehtikala tarvii tilaa n. 75litraa/kala alkaen akvaarion koosta 200 litraa sen ollessa vähintään 45 senttiä korkea. Lisää lehtikalasta: http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/lehtikal.html Lehtikala on siitä kiva kala, että on rauhallinen, lisääntyy suuressa seura-akvaariossakin, ei tuhoa kasveja ja on helppohoitoinen.
" En ole kuullut koskaan aiemmin mainitsemastasi norsusta"
Kirjoitin norsusta jokunen aika sitten tälläkin palstalla. Tässä linkki toiseen kirjoittamaani: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=3375 jossa yritin saada tarkennusta kokemuksiin perustuen sen sopivuudesta seura-akvaarioon.
Täältä taasen löytyy enemmän fishbasesta ja siitä, miten se toimii: http://filaman.uni-kiel.de/home.htm
"Kerroit myös, että "ei ole mielekästä ottaa isoa kalaa akvaarioon sillä perusteella "että ei se kuitenkaan kasva..."" Taisteleeko tämä ainoastaan omia eettisiä arvojasi vastaan, vai onko sille joku konkreettinenkin perustelu ? "
No, taistelee omaa eettistä näkemystäni vastaan sekä ihan lakejakin: http://www.akvaariotieto.info/suomi/etiikka/index.html josta lainaus: "Eläinsuojelulaki N:0 247 astui voimaan 1.7.1996. Lain 1. luvun 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. 2 §:n mukaan lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. "
Eläimen hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun kannalta on tärkeää siten kiinnittää huomiota sen aikuiskokoon, jotta kala ei jää kitukasvuiseksi.
Sen lisäksi MMM:n päätös 2/EEO/1998
"... tai muu sisustus anna kaloille riittävää suojaa. Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä...
...
Kalaryhmiä, -parvia ja -lajeja yhdistettäessä tai tuotaessa uusia kaloja ryhmään on erityistä huomiota kiinnitettävä kalojen yhteensopivuuteen ja kalojen parvikäyttäytymiseen.
... "
Päätöksen perusteella on siis huomioitava vesipinta-ala ja siten akvaarion tilavuus asettaa rajoituksia.
Niin, itse päätyisin seuraavanlaiseen yhdistelmään
- lehtikaloista kutupari
- 4 leväbarbia (hoitavat levät akvaariosta)
- 1 partamonni (levänpopsijaksi sekin) tai sitten monnisia parvi pohjalle.
Runsaasti kasvillisuutta, pari kantoa (partikselle on pakko olla puuta, samoin kuin plekoillakin) ja hyvä suodatus.
Itseasiassa allas ei ole kolmio, vaan ympyräsektori.
http://sivut.koti.soon.fi/kumpu/akvaario/tiikerinuoliaiset.shtml
Tuolla esimerkiksi kerrotaan, että tiikerinuoliaisille altaan minimitilavuuden on oltava 100 litraa, saa olla aika mielenkiintoinen purkki, jos sellaisella pituutta on 1,5 metriä :)
Eli jälleen voisi kriittisenä kysyä, että mihin faktoihin tuo 1.5 metrin minimipituus perustuu, tietojesi pätevyyttä kyseinalaistamatta.
Turha varmaan tässä yhteydessä on tarpeellista ottaa hernettä nenukkaan, ja alkaa lainailemaan eläinsuojelulakia. Hieman sarkastisesti voisi kysyä, että ovatko esimerkiksi keittiössäni leijailevat baanaanikärpäset lain suojassa olevia eläimiä yhtä lailla kuin kalatkin ? Niille kun yritän tuottaa kuolemaan johtavaa kärsimystä kaikin keinoin. Lisäksi rinnastan kalat enemmänkin sisustusesineiksi (joista tosin pitää myöskin huolehtia) kuin rakkautta ja huolenpitoa vaativiksi lemmikeiksi, kuten koiraksi.
Mitä mieltä mahdat sitten olla taistelukaloista ? Itse en altaaseeni ottaisi mielestäni mitäänsanomattomia leväbarbeja tahi partamonneja. Mutta makuasioistahan on tunnetusti turha kiistellä.
"Tuolla esimerkiksi kerrotaan, että tiikerinuoliaisille altaan minimitilavuuden on oltava 100 litraa"
Niin, mielenkiitoiseksi tekee myöskin se, että miksi heidän tikrunsa on alle 15 senttisiä?? Olen pitänyt vain amerikkalaisia harrastajia "hulluina", mutta kaipa niitä löytyy sitten Suomestakin :) Tarkoitan tällä siis sitä, että kun amerikkalaisten harrastajien kotisivuja tai keskusteluja seuraa, niin auttamattomastikin kalat ovat ahtaissa tiloissa, huonossa hoidossa ja niistä huolehditaan vähän miten huolehditaan. Kasvitkin ovat yleensä muovikasveja yms... Toki ymmärrän, että amerikkalaisilla suurin ongelma on juuri vedenlaadussa, mutta se ei riitä selitykseksi. No joo...
"Eli jälleen voisi kriittisenä kysyä, että mihin faktoihin tuo 1.5 metrin minimipituus perustuu"
Perustuu yksinkertaisesti sen uintiin ja kokoon. Vilkkaana kalana tarvii pitkän altaan, jotta ei saman tien töksähdä sivulasiin. Muutenhan kala vain möllöttäisi paikallaan, joka ei ole lajille ominaista käyttäytymistä.
"Hieman sarkastisesti voisi kysyä, että ovatko esimerkiksi keittiössäni leijailevat baanaanikärpäset lain suojassa olevia eläimiä yhtä lailla kuin kalatkin ? "
Ei ole banskukärpäsiä :D Njäh njäh!
Taistelukala menee altaassa (kunhan vain et hanki mitään kalaa, joka näykkii eviä. Sama koskee lehtikalojakin tai yleensä kaloja, joilla on pitkät evät), mutta tiedäthän että taistikset ovat verrattain lyhytikäisiä kaloja. Ota vain yksi uros, jotta ei tule tappeluita.
Leväbarbi ei ole "mitäänsanomaton", koska on lyömätön ase taistelussa leviä vastaan. Ainoana lajina syö myös punaleviä, joihin muut eivät juurikaan koske. Partamonnit saavat järeillä leuoillaan rapsutettua leviä hyvin. Ei näy altaissani levän levää, koska partikset ja levikset pitävät ne kurissa. Levikset ovat myös rauhallisia, kunhan vain niiden parvesta huolehditaan. Yksin tai kaksin tulee aggressiiviseksi muita kohtaan.
Kalat sisustuselementtinä ovat kyllä aika vaativa elementti - vaatii viikottaiset huoltotoimenpiteet ja päivittäisen ruokinnan. Mutta vähempihoitoisempi kuin koira, jonka kanssa mennään muutaman kerran päivässä lenkille. Siinä mielessä akvaario on kiireiselle ihmiselle hyvä. Mutta pelkästään sisustuselementtinä sitä ei kannata pitää; ennemmin tai myöhemmin sen sisustuksellisuus näyttää kuralammikolta.
Millä perusteella muuten tiikerinuoliaiset haluavat juuri uida suorakaiteen muotoista reittiä (tavallinen akvario), eivätkä ympyrän muotoista (kulma-akvaario), vaikka reiteillä ei olisikaan matkaeroa ? Sinulla kenties jotain kulma-akvaarioita vastaan ? :) Eivätköhän ne kulma-altaaseenkin sopeudu, kun tilavuutta kuitenkin on riittävästi ?
Sitäpaitsi mikä tahansa "järkevän kokoinen" akvaario on "liian" pieni kaloille. Esimerkiksi joidenkin kirjoahvenien luontainen kutuajan reviiri on useita tuhansia litroja.
Mitä mieltä muuten olet, kannattaako taistelukalalle (koiras) ottaa naaraspuolisia taistiksia seuraksi samaan altaaseen ? Jotkut lähteet väittävät, että naaraat stressaantuvat koiraan käytöksestä liikaa.
Ei ole kulma-akvaariota mitään vastaan, koska olen ajatellut sellaisen itsekin ensi kesänä hankkia mahdolliseksi malawi-altaaksi. Jos nyt köyhä ihminen saa rahaa vain säästettyä (ellei nykyiset kalat syö sitten konkurssiin :) Niille, kun pitää koko ajan olla ostamassa ruokaa...
suorakaide: 130*90 ~ 1,2m^2
sektori: 130*90 ~ 0,6m^2
Eli sektorilla puolet pienempi pohjapinta-ala. Eihän tuon suorakaiteenkaan pinta-ala suuri olisi, mutta tuplasti sektoria suurempi. Lisäksi sektori pienenee sinne kulmaan päin ja osittain rajaa uintitilaa.
Taistelukalakoiraan kanssa voi pitää naaraitakin isoissa altaissa, kuten tässä. Kannattaa vain ostaa ne samaan aikaan, mieluummin 3-4 naarasta, jotta agressiot eivät kohdistu vain yhteen naaraaseen. Ja kun on riittävästi kasvillisuutta ja piilopaikkoja, naaraat pääsevät karkuun.
Harmeja saattaa tulla silloin, jos koiras on sitä sorttia, että ei hyväksy yhtäkään naarasta samassa akvaariossa. Konsteja tähänkin on esitetty, esim. akvaarion jakamisen lasilla kahtia, jolloin koiras saa ensin tottua naaraaseen, eikä pääse heti hyökkäämään sen kimppuun lasin läpi. En tiedä, miten toimiva on...
Tikruista vielä.. En tiedä, oletko tietoinen myös niiden ikävästä taipumuksesta syödä muiden kalojen silmiä - etenkin monniset pääsevät silmistään herkästi eroon. Aikoinaan kun kyselin botia striatasta (=raitanuoliainen), Pertti Rassi kirjoitti, että erityisesti saksalainen guru Gerhard Ott on sanonut, että erityisesti botioista striatalla on selvästi esille nämä ikävät taipumukset. Myös tikrullakin.
Onpas taas hauska tämä pikku keskustelunne. Kehoittaisin Ahtia lukemaan tarkasti Aquan argumentit, pitkäaikaisilla harrastajilla tosiaan saattaa olla enemmän kokemusta/tietoa asioista kuin jenkkien akvaariosivuilla...:)
Jännää sinänsä, että sisustuselementillä aloitettuani minä nykyään PUHUN näille akvaariohuonekaluilleni, ja huolehdin niistä kuin koirista..jo lapsille opetetaan että KAIKKI eläimet ovat samanarvoisia. Ja vielä siitä kongontetrasta: Harva kala näyttää kuvassa yhtään miltään, ehkä taistelukalaa lukuunottamatta. Tutustupa mahdollisimman moniin lajeihin ihan livenä. Hoito-ohjeineen!
Termi plagiointi haiskahtaa tässä yhteydessä. Käyttäisin mieluummin sanaa lainaus, ainakin jos lähdekirjallisuudesta on listaus. Eipä muistu mieleeni montaakaan tietokirjaa, jossa ei olisi lainailtu toisia teoksia. Valtaosassa tutkimusraportteja tms. on myöskin lainauksia vaikka mistä.
Se lainausten ristiriitaisuus varmasti johtuukin niistä lähdeaineistoista, joita on hyödynnetty.
Jotkut on tehty vuonna 1976 ja toiset 1998, varmaan tietämys ja taitamus on kehittynyt ajan saatossa.
Periaatteessa kaikki kuitenkin pitäisi olla tutkittua materiaalia tietokirjoissa. Typerää on se että lainauksiin saa käyttää oikeastaan mitä tahansa ja sanoa sen olevan totta.
Hmm, tämä olisi varmaan kuulunut jonnekkin kirjallisuus osastolle. Älkää suuttuko:)
Sanoinpahan mitä mieleen tuli. Ei kannata varmaan kommentoida tätä, kun vahingossa satuin tälle sivulle.
maijalle:
En ole tainnut kertaakaan ilmaista uskovani sokeasti "jenkkiläisiin akvaariosivuihin", vai olenko ? Pitäisikö kaikki informaatio niellä mukisematta ilman kyseenalaistamista ?
"Jännää sinänsä, että sisustuselementillä aloitettuani minä nykyään PUHUN näille akvaariohuonekaluilleni, ja huolehdin niistä kuin koirista"
Fetissinsä kullakin... :)
Ja sitä paitsi kärjistin hieman verratessani kaloja sisustuselementteihin, mutta olen silti vahvasti sitä mieltä, ettei lasin takana uiskenteleva eväkäs voi tarjota samaa uskollisuutta ja kiintymystä, mitä esimerkiksi jo edellä mainittu koira, jollaisen olen omistanut melko tasan kymmenen vuotta.
Ja jos kaikki eläimet mielestäsi ovat samanarvoisia, niin voit varmaan mieluusti majoittaa edellä mainitun banaanikärpäs-laivueen luoksesi, koska ennemmin tai myöhemmin ne saavat kokea sukupuuton asunnossani :)
Tosiaankaan en ole kongontetraa nähnyt livenä, mutta kuvan perusteella en kyllä siihen kauheasti mieltynyt. Yleensä kyllä tutustumiseni noudattaa kaavaa, että näen jonkun kiinostavan lajin livenä, jonka jälkeen alan ammentaa siitä tietoa, eikä toisinpäin.
Niin ja itselläkin on akvaario ollut kymmenen vuotta. Siellä on aina elellyt palettikala- ja partamonni-kannat, ja välillä on jonkin aikaa ollut muitakin lajeja.
Jospa vaikka palattaisiin alkuperäiseen aiheeseen ?
aqua2002:lle:
Viitaten noihin laskelmiisi, niin mielestäsi 30 cm korkea suorakaiteen muotoinen akvaario on hyvä vaihtoehto verrattuna reilu puoli metriä korkeaan kulma-akvaarioon ? Mielestäni on turhaa verrata eri tilavuuksisia altaita koon puolesta. Eli periaatteessa tiikerinuoliaiset tarvitsisivat yli 600 litraisen altaan laskelmiesi mukaan ? :)
Olen kyllä kuulut, että tiikerinuoliaiset voivat hätyytellä muita kaloja, mutta tämäkin poistuu, kun niitä on sopivan kokoinen parvi, noin 6 yksilöä ?
Niin, kuinka monessa kirjassa on mainittu ja kuinka monessa ei :) Katsoin ihan piruuttani, mitä D.Aldertonin kirjassa lukee; Kuinkas ollakaan, että tietolähteitä ei mainita. Kuvalähteet kyllä löytyvät. Ja epäilen, että Alderton olisi itse pitänyt kaikkia lajeja akvaariossaan...
Plagiointiahan se on, kun toisen teoksen tietoja kopioidaan omaan kirjaan mainitsematta tietolähdettä.
Ristiriitaisuus johtuu juuri siitä, kun kirjoittajat "lainaavat" muiden kirjoista, mutta eivät itse ota asiasta selvää. Virheet toistavat siten itseään kirjasta kirjaan, eikä sitä enää tavallinen lukija tiedä, mihin uskoa: Kirjoja kun vertailee, niin toinen väittää toista kuin toinen..
Juuh, akvaarionhoidon suhteen ei ainakaan kannata lukea vanhaa kirjallisuutta: Siellä kun neuvotaan pesemään akvaario kerran puolivuosittain tai useammin, heh... Kun itse aikoinaan etsin tietoa mustanorsukalasta, niin vuoden 1978 olikohan Otavan Elävä Maailma, vai mikä ihme sen kirjasarjan nimi nyt olikaan, norsukalaa kutsuttiin virheellisesti tapiirikalaksi eli ei ne tietokirjatkaan aina ole oikeassa.
Akvaariokirjallisuudessa kannattaa lukea uusinta kirjallisuutta ja ottaa selvää alan harrastajilta, mitkä teokset ovat edes lukemisen arvoisia.
"eväkäs voi tarjota samaa uskollisuutta ja kiintymystä, mitä esimerkiksi jo edellä mainittu koira, jollaisen olen omistanut melko tasan kymmenen vuotta. "
On minullakin ollut koira, joka kuoli ennen joulua vanhuuteen. Kyllä itsekin pidän kaloja ihan samassa arvossa kuin koiraakin. On ehkä vähän väärin verrata jotain banaanikärpästä ja koiraa keskenään :) Banaanikärpänen tuskin osoittaa mitään älyllistä, samoin kuin kalat ja etenkin koirat.
"Viitaten noihin laskelmiisi, niin mielestäsi 30 cm korkea suorakaiteen muotoinen akvaario on hyvä vaihtoehto verrattuna reilu puoli metriä korkeaan kulma-akvaarioon ? Mielestäni on turhaa verrata eri tilavuuksisia altaita koon puolesta. Eli periaatteessa tiikerinuoliaiset tarvitsisivat yli 600 litraisen altaan laskelmiesi mukaan ? :) "
En ole väittänyt, että 30 sentin korkuinen allas olisi sopiva, vaan olen koko ajan puhunut riittävästä pohjapinta-alasta ja riittävästä pituudesta, joka vähintään saisi olla sen 150cm. Mutta varmasti 30 senttiä korkea allas olisi sopivampi kuin pieni pohjapinta-alaltaan korkea allas, eiväthän ne tikrut ylös-alas ui ja toisekseen korkeassa altaassa pienellä pinta-alalla tulee ongelmia riittävästä happipitoisuudesta. Mutta em. on vain jossittelua, koska kyseessä oleva altaasi ei ole em. kaltainen.
6 tikrua et altaaseesi saa mahtumaan mitenkään päin, vaikka olisikin suorakaiteen muotoinen. Tila loppuu kesken. 350 litraiseen mahtuu korkeintaan 3 tikrua.
Suosittelen tikrujen ollessa kyseessä lukemaan mm. aqua-webbiä (monnit, nuoliaiset...). Siellä on paljon esitetty kysymyksiä tikruista ja niiden vaatimuksista ja paljon asiantuntevaa tietoa.
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum21/HTML/001644.html
http://www.loaches.com/details.shtml (ehkä vähän huonolinkki, kun amerikkalaiseen tapaan pienet altaat, mutta ainakin on kuvia :)
http://www.fishbase.org/Summary/SpeciesSummary.cfm?ID=10897&genusname=Botia&speciesname=macracanthus
Mites olisi Kiekot? Ovat tosin vaativampia hoidokkeja, vaativat puhdasta ja lämmintä vettä- Eivät syö kasveja ja ovat isoja ja rauhallisia asukkeja. Allas täytyy tosin sisustaa kiekkojen ehdoilla, mutta mukaan voi tosin laittaa muitakin fisuja.
-KAri-
Tiikerinuoliaisille tulisi olla minimissään 120 senttinen allas, mielellään pitempikin. Kulma-altaassasi tuskin riittävästi uintitilaa vilkkaille fisuille.
-KAri-
Ps. Lehtikalat varmaan sopisi hyvin altaaseesi, mikäli vaan korkeutta minimissään 50 senttiä.
"Lisäksi rinnastan kalat enemmänkin sisustusesineiksi (joista tosin pitää myöskin huolehtia) kuin rakkautta ja huolenpitoa vaativiksi lemmikeiksi, kuten koiraksi."
Pahoittelen edellisessä viestissäni ollutta virheellistä suositusta, kiekot tosiaan vaativat myös hyvää hoitoa (kuten kaikki elävät akvaariokalat)
Kaverini osti kaksivuotiaalle tyttärelleen selllaisen sähköllä toimivan akvaarion, lattialla seisova noin metrinen muoviputki, jossa muovikalat seilasivat ilmakuplien tahdissa. Suosittelisin sinullekin samanlaista "akvaariota" sisustuselementiksi.
-KAri-
Pahoittelen ylläolevaa väärää tietoa, kalasuositukset löydät toisesta viestistäni.
-KAri-
Mulla on sellanen. Riittää hyvin mun akvaarioksi kun päivät työskentelen kalojen parissa.
Sen virallinen nimi on porevalaisin =)
Kiitoksia vain hyvistä linkeistä. Pitääkin tutustua kyseisten foorumeiden antiin. Jos vaikka jollain olisi henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten tiikerinuoliaiset viihtyvät kulma-akvaariossa.
Minä voisin taas puolestani lämpimästi suositella lukemaan ketjun aiemmat viestit ennen vaahtoamisen aloittamista. Kenties sisälukutaidon puute on ongelmasi ?
Re...
Kirjoittanut: Ahti, 14.9.2002 klo 15.48
Kiekkoja en edes harkitse niiden vaikeahoitoisuuden, hinnan ja yhteensopimattomuuden muiden kalojen kanssa (johtuen juuri niiden tarvitsemasta korkeasta lämpötilasta).
Re
Kirjoittanut: Ahti, 14.9.2002 klo 21.14
Ja sitä paitsi kärjistin hieman verratessani kaloja sisustuselementteihin, mutta olen silti vahvasti sitä mieltä, ettei lasin takana uiskenteleva eväkäs voi tarjota samaa uskollisuutta ja kiintymystä, mitä esimerkiksi jo edellä mainittu koira, jollaisen olen omistanut melko tasan kymmenen vuotta.
Tiedä sisälukutaidon puutteesta, mutta tuollaiselle itsekkäälle hoopolle, kuten sinä en jaksa aikaani uhrata - täällähän vastaukset perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen.
Oletat, että kaikki täällä kysymyksiin vastaavat lukisivat läpi pitkän keskusteluputkenne ja vasta lopuksi vastaisi kaikkiin kymmeneen kysymykseesi kerralla.
Omalta osaltani ehdotan sinulle yhä sitä "lamppuakvaariota" sisustuselementiksi.
Kiitos ja kumarrus, KAri
Ehkä et olisi ollut parempi, ettet olisi koskaan edes tähän keskusteluun osallistunutkaan. Voisi sen verran osoittaa kunnioitusta ketjun aloittajaa kohtaan, että jättää kokonaan vastaamatta, jos ei viitsi edes aiempia viestejä lukea, tai jos tuntee olevansa liian yksinkertainen osallistuakseen keskusteluun.
Minä voisin taas ehdoittaa sinulle ajan viettämistä kaverisi kaksivuotiaan tyttären ja "lamppuakvaarion" kanssa. Hän varmaan kuuntelisi mielenkiinnolla "loistavia" ajatuksiasi siitä, kuka on pätevä kasvattamaan ja mitä. Samalla voisit itsekkin oppia jotain.
T: Itsekäs hoopo
..Ahdin tarkoitusperiä? Miksi aloitat keskustelun ja esität kysymyksiä, jos vastaukset eivät kelpaa, vaan jäpäät ja jankutat kuin jo mainittu kaksivuotias? Toivottavasti vaikea asennevammasi muita harrastajia kohtaan ei heijastu myös kalojesi hoitoon...taitavat muut ihmisetkin olla mielestäsi sen banaanikärpäsen tasolla, mikä kertoo enemmän sinusta kuin niistä muista. Joillakin muilla palstoilla viestisi olisi jo ylläpito poistanut, ehkä siksi oletkin täällä viisastelemassa. Kerrotko miksi kysyt jos itse tiedät vastaukset parhaiten?
Tarkoituksena ovat edelleenkin kuulla muiden kokemuksia ensimmäisen viestin käsittelemästä aiheesta. Valitettavasti tällä palstalla itse aiheessa pysyminen tuottaa ilmeisesti liian suuria vaikeuksia. En ole käsittääkseni missään vaiheessa sanonut, että tiedän itse vastaukset parhaiten ? En kai tänne kirjottaisi, jos kaikki olisi minulle selvää ?
Ilmeisesti mielestäsi mitään vastausta ei voi kyseenalaistaa ja kysyä mihin se perustuu ? Imeisesti ottaisit akvaarioosi hauen muiden kalojesi seuraan, jos väittäisin itseäni asiantuntijaksi ja suosittelisin sitä ?
Jos tämä ketju aiheuttaa huomattavaa mielipahaa herkkään sieluusi, niin mikään ei pakota sinua lukemaan tätä, kirjoittamisesta nyt puhumattakaan.
Ilmeisesti esim. nimimerkki KArin henkilökohtaisuuksiin menemiset ovat lähempänä tämän palstan ja kanssaharrastajiesi oikeaa henkeä ?
Edelleenkin kaipaisin keskustelua itse aiheesta, enkä haluaisi kuulla solvauksia, että olen Itsekäs hoopo tai että minulla on asennevamma, tai että en pysty hoitaaman kalojani.
"Kun väittelet idootin kanssa, pidä huoli siitä ettei hän tee samoin."
Alkuperäistä aihetta käsitteleviä viestejä odottaen, Ahti.
"Edelleenkin kaipaisin keskustelua itse aiheesta"
Suosittelen edelleenkin Aqua-webiä tähän tarkoitukseen, koska harva sen lukija käy täällä tai vastaavasti Lemmikkipalstojen. Suomi24:nen keskustelut eivät juurikaan kiinnosta noita ammattilaisia, koska täällä on touhu vähän tällaista, kuten olet huomannut useimpia viestejä lukiessasi.
Usein itsestäni tuntuu siltä, kuin puhuisi kuuroille korville. Vaikka rautalangasta väännetään, että kovan ja pehmeän veden kalat eivät sovi samaan altaaseen, niin kirjoittaja vain jaksaa kommentoida, että minullapa on ja hyvin elävät. Ja kun perusteluja antaa, niin kommentoidaan tyyliin "ole hiljaa". "Ole hiljaa" sanovat henkilöt, jotka eivät kestä totuutta eivätkä siten omaa typeryyttään - on minun mielipiteeni asiasta.
Olen samaa mieltä kanssasi. Palaillaan asiaan vaikapa tuolla Aqua-webin foorumeissa, joissa uskon keskustelun olevan järkevämpää kuin täällä.
Kiitoksia silti neuvoistasi täälläkin.
Isoja kaloja seura-akvaarioon ? Ahti eilen
. . . aqua2002 eilen
Re: Ahti eilen
Ehdotus: maija eilen
... aqua2002 eilen
Re... Ahti eilen
Tikruista, seeprasta aqua2002 eilen
Re. Ahti eilen
"eettisyydestä" aqua2002 eilen
Re: Ahti eilen
. .. . aqua2002 eilen
Re: Ahti eilen
... aqua2002 eilen
Just joo maija eilen
Re Ahti eilen
. . . aqua2002 eilen
muutama linkki vielä... aqua2002 eilen
Re Ahti 09:42
Tikruista KAri 00:32
Suositukset uusiksi KAri 00:43
Lätkässä ... KAri 00:28
En suosittelekaan Kiekkoja ... KAri 00:41
heh heh 00:58
Hohhoijakkaa Ahti 09:54
Lopetan osaltani keskustelun täh... KAri 11:01
... Ahti 12:44
Nyt en käsitä... maija 13:19
maijalle Ahti 13:40
. . . aqua2002 14:11
ei liity kaloihin eilen
... aqua2002 eilen