MENETIMME NIUKASTI PRESIDENTIN!!

vittu joo

kuin sivistyneitä, näkeehän sen näistä kirjoituksista, ketkä valitsivat itselleen "johtajan"... muutos on vielä tulossa ja silloin leukojen loksutus loppuu lopullisesti!

Hyvää huomenta, Pohjois-Korea!

Porvarit on saanut nyt turpaan vaikka kuinka monesti. Turpaan on tullut Aholle, Jäätteenmäelle, Itälälle, Vanhaselle ja Niinistölle. Kuinka kauan noi vitun spedet jaksaa ottaa turpaansa vaaleissa. Sen jälkeen on vieläpä turha mitään virkoja hakea!

Keskustalaiset munasi kun meni antaan porvariyhteistyö sikailu tukensa Kokoomukselle. Pääsevät nyt molemmat seuraavissa vaaleissa oppositioon. Tilalle tulee SDP, vasemmistoliiton, Vihreittein ja jos mahdollista SKP:n hallitus! Nehän oli nytkin yhteistyössä, vihreitä kokonaisuudessaan lukuunottomatta!!!

Yrityksille verot ylöspäin, kunnon palkankorotukset työläisille ja omaisuusvero takaisin!!!

Älkää suotta täriskö.

Suomi-neito selviää maailman myrskyistä. Eikun palttoota niskaan vain. Turha itkeä yhden Sauli Niinistön perään.

Kannattaa kuunnella mitä Tarja sanoi: "Kaveria ei jätetä". Se kiteyttää myös hänen vaalityönsä.

Näin kävi.

Tässä oli jo vähän aikaa sellainen toiveikas tulevaisuuteen katseleva ilmapiiri, jos vaikka vihdoinkin päästäisiin punalippuja hulmuttavien demareiden ja kommareiden ikeen alta pois.

Kansa ehti jo innostua ja nähdä edessään valoa
ja uusia visioita pitkän pimeän talven jälkeen.
Mitäpä, jos se vaikka onnistuisi... vallanvaihdos. Saisimme uuvuttavan pimeän kauden mentyä kevään myötä uutta eloa ja intoa elämisen. Uuden miehen johtoon.
Saisimme jättää onnelliset hyvästit inhottavalle punamafialle, joka keskittyy ajattelemaan omaa etuaan ja unohtaa sen, että kansa lopulta maksaa kaiken.

Ehdokaskin oli ykköslaatua. Kiersi maata, tapasi ihmisiä: keskusteli, jutteli ja vaihtoi mielipiteitä kansalaisten kanssa. Hänessäpä meillä olisi mainio johtaja. Oli tuulahdus ulkomaan eloa ja paljon ammatitaitoa.

Kansa uskoi, kansa luotti ja ennenkaikkea kansa toivoi. Joku rukoilikin.
Auvoa ja onnea kesti vaalipäivän iltaan, jolloin - kaikki taas romahti ennalleen.
Kulissit kaatuivat ja hups - palasimme sadusta toelisuuteen.
Kuin tikkari olisi lapselta viety.
Sitä hyvää näytettiin, sai vähän itse kokeillakin, mutta kun aika tuli panna toimeksi -kaikki pois.

Sama vanha änkyrädemarien kaarti takasi, ettei mikään muutu. Ei tule kansalaisille olot iiian helpoksi. Sen kun vain luukuttaa sossua ja kuittaa avustuksia. Se on kuitenkin pitkässä juoksussa tuhon tie.

Ja punademarit huusivat kansalle päälliköksi, juuri sen vaihtoehdon, jonka kohdalla nähtiin kaikkein vähiten toivoa mistään kehitykseen viittaavasta.
Ja ehdokas, vaalien aikaan siniseksi naamioitu
punapapitar, vastasi kansan huutoon espanjaksi "Venceremos" (voitamme).

He voittivat, mutta Suomen työtätekevä ja yrittävä kansanosa hävisi. Ja hävisi oikein kunnolla.
Eikä 38 % kannatuksella tulla koko kansan presidentiksi. Se on fiktiota sellainen kuvittelu.