SAAKO TYÖPAIKALLA KUVATA??

Eräässä toisessa tietämässäni firmassani oli täysin sama juttu ja muutama työntekijä valitti siitä.

Ratkaisu oli: saa kuvata.

Perustelu: Oli hyvä ja perustelu syy tarkastelullisesti ja laskennallisesti tilastoja ym. varten (samantapaista siis kuin teillä) kuvata TYÖPROSESSIA ja etenkin sen erästä vaihetta. Eli siinä siis kuvattiin MATERIAALIA ja sen etenemistä ym.

Luonnollista tietenkin oli, että aivan pakosti muutamia työntekijöitäkin tuli kuvaan ja sitä ei voinut välttää miteenkään. Työntekijät yrittivät vielä vedota, olisiko mahdollista suunnata kamera niin, ettei kuvassa näkyisi kuin tuotantoprosessia ja materiaalia ym. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska miten tahansa asiaa muuttamalla, olisi jäänyt oleellinen kohta kuvasta pois. Ei siis tarvinnut kääntää ja sekin todettiin ihan ns. virallisesti.

Eli nuo ovat mielenkiintoisia rajatapauksia. Työntekijöiden itsensä työtä ei saa kuvata suoranaisesti ilman erittäin hyviä perusteita (pelkkä "kyttääminen" ja työteho ei riitä.), mutta tosiaan tuollainen tärkeä tuotannonkehittämis/valvomistarkoitukseen tarkoitettu kuvaaminen on sallittua, vaikka kuvassa heiluisikin työntekijöitä.

Eli tuossa nyt tuntuisi olevan vähän sama juttu teillä päin...Eli perusteluista taitaa olla sekin kiinni. Olen kyllä ollut itsekin työpaikalla jossa kuvattiin ja ei varmasti mennyt kaiken taiten sääntöjen mukaan, mutta siellähän pyöri. Työt rullasivat omalla tahdillaan ja tahti nyt oli sama. Ei kukaan enää kuukauden jälkeen edes muistanut kameran olemassaoloa, itseasiassa en edes tiedä miten se kuvasi ja oliko edes kauaa päällä siitä kolmesta vuodesta mitkä tuolla kyseisessä paikassa vietin.

Mutta tosiaan ei pelkkä turvallisuus ole ainut tekijä millä saa kuvata.

Cnc- paja tääkin johonasennettiin kamerat joita laajakaistan avulla saattoi tarkkailla mistä vain . Asia tuli vahingossa ilmi työntekijän etsiessä jotain ohjelmaa ja löysi kamerasysteemit, muistaakseni. Työnantaja ei ollu hiiskunu sanakaan. Jätkät sitten tivaamaan asian laillisuutta seurauksena lopputili suunsoitosta ja laiskottelusta. Asia menossa laittomana irtisanomisena käräjille. Homma tuli muutenkin firmalle kalliiksi kun kaksi muutakin sorvaria otti lopputilin. Nyt on 4 miehen vaje, jota ei tälläpuolen suomee hetkessä paikatakkaan.

Ensinnäkin on erittäin yleistä, että työpaikassa on kameravalvonta. Kameravalvonnan hyväksyminen voidaan toteuttaa myös ns. "hiljaisesti", eli oviin tulee tarrat: "kohteessa kameravalvonta". Jos kävelet ovesta sisään, olet hyväksynyt sen että voit joutua kameran kuviin. Tosin yksittäistä työpistettä/työhuonetta ei saa kuvata (ellei ole erityisen painavat perusteet) ja sosiaalitilat yms. ei saa kuulua kameravalvonnan piiriin. Muuten yleinen kameravalvonta on normaalia, eikä sen pitäisi häiritä ketään joka tekee työnsä normaalisti. Eli sama suomeksi ,sitä tuotanto prosessia saa kuvata , mutta sinua ei saa kuvata. Mutta miten se sitten menee ,se on eri juttu nämä asiat yleensä kartoitetaan yt - neuvotteluissa, missä selitetään työntekijöille mitä kameravalvonnalla tarkoitetaan ,työnantajan on oltava avoin tässä asiassa, kameravalvontaa toteuttaessa .Uuden tekijänoikeuslain nojalla sinulla on oikeus nauhoihin missä sinut on tunnistettavassa stilli kuvana tai liikkuvassa kuvassa eli pyytää kopiot ,missä sinä esiinnyt ,Poliisi voi myös noutaa kyseiset tallenteet. ,Kameravalvontaa koskevat moninaiset lainsäännökset , Niihin on tulossa täsmennyksiä, niin että ne koskettaa kaikkia ,mutta odotellaan kun ne valmistuu ,siitä varmaan kertoo teidän työsuojelu valtuutettu, sitten lakia , valtion leivissä yt-neuvottelut ja yksityisellä puolella kuuleminen... Näin laissa sanotaan. Käytännössä asiasta informoidaan ennen valvonnan aloittamista. Katso 2004 voimaan tullutta lakia, saattaa olla hyödyksi …
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tekninen valvonta

Työnantajan suunnitellessa työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan käyttöönottoa työpaikalla, tulee valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö käsitellä työnantajan ja henkilöstön tai sitä edustavan luottamusmiehen välisessä yt-menettelyssä. Mikäli yrityksessä on alle 30 henkilöä, noudatetaan yt-menettelyn sijaan kuulemismenettelyä, jossa työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainitusta tekniseen valvontaan ja sen käyttöönottoon liittyvistä asioista.

Työnantajan on ennen valvonnan käyttöönottoa kuulemis- tai yhteistoimintamenettelyssä selvitettävä henkilöstölle, miksi valvonta on työpaikalle tarpeen ja mitkä tulevat olemaan valvontamenetelmät.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------…

Kameravalvontaa koskeva keskeinen lainsäädäntö
Ongelman ratkaisua ei helpota se, että Suomessa ei ole yhtenäistä, nimenomaan kameravalvontaa koskevaa yleistä lainsäädäntöä.
Seuraavassa tarkastelen ennen kaikkea keskeistä kameravalvontaa säätelevää yleistä lainsäädäntöä. Tässä ei käsitellä esimerkiksi säännöksiä, jotka koskevat poliisin toimivaltaa rikoksen ehkäisyyn ja selvittämiseen liittyvässä teknisessä tarkkailussa tai henkilötietojen käsittelyssä.
Kameravalvontaa koskevat tai sen käyttöä rajoittavat Suomessa lähinnä rikoslain salakatselua ja -kuuntelua koskevat säännökset (RL 24:5-7). Näitä säännöksiä on äskettäin muutettu rikoslain 24 luvun muutoksen yhteydessä (531/2000, voim. 1.10.2000).
Lisäksi kameravalvontaa sääntelee henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö (Henkilötietolaki 523/1999, voim. 1.6.1999) ja tähän liittyen henkilörekisteririkosta (RL 38:9) koskevat säännökset.
Yksityiselämä ja tietosuoja on yleisemmin suojattu perusoikeussäännöksissä (Suomen perustuslain
10 § ja Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (mm. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla). Suomea sitovat myös EY:n henkilötietodirektiivi (95/46/EY) ja EN:n tietosuojasopimus 28.1.1981. Euroopan neuvostossa on valmisteilla henkilötietojen käsittelyä



Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2001
Laki
yksityisyyden suojasta työelämässä
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista käsiteltäessä henkilötietoja työelämässä.
2 §
Soveltamisala
Työsuhteessa sekä virkasuhteessa ja siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa noudatetaan, mitä tässä laissa säädetään.
Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja virkasuhteessa olevaan sekä niihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan. Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa myös työnhakijaa ja työsuhteella myös muuta palvelussuhdetta.
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lisäksi henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.
3 §
Tarpeellisuusvaatimus
Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.
4 §
Työntekijän henkilötietojen kerääminen ja työnantajan tiedonantovelvollisuus
Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi.
Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa. Työnantajan tiedonantovelvollisuudesta ja työntekijän oikeudesta tarkastaa itseään koskevia henkilötietoja on lisäksi voimassa, mitä siitä muualla laissa säädetään.
Henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana kuuluu yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (725/1978) sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin.
5 §
Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestit
Työntekijää voidaan hänen suostumuksellaan testata henkilö- ja soveltuvuusarvioinnein työtehtävien hoidon edellytysten tai koulutus- ja muun ammatillisen kehittämisen tarpeen selvittämiseksi. Työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Tietojen virheettömyyttä varmistettaessa on otettava huomioon testausmenetelmä ja sen luonne.
Työnantajan tai tämän osoittaman testaajan on työntekijän pyynnöstä annettava työntekijälle maksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioinnissa annettu kirjallinen lausunto. Jos lausunto on annettu työnantajalle suullisena, työntekijän tulee saada selvitys lausunnon sisällöstä.
6 §
Terveydenhuollon palvelujen käyttäminen
Työntekijöiden terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen sekä näytteiden ottamiseen tulee käyttää terveydenhuollon ammattihenkilöitä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saaneita henkilöitä ja terveydenhuollon palveluja siten kuin terveydenhuollon lainsäädännössä säädetään. Työntekijän velvollisuudesta osallistua terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja testeihin säädetään erikseen.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös alkoholi- ja huumetestejä.
7 §
Geneettinen tutkimus
Työnantaja ei saa edellyttää työntekijältä osallistumista geneettiseen tutkimukseen työhön otettaessa tai työsuhteen aikana, eikä työnantajalla ole oikeutta saada tietää, onko työntekijälle tehty geneettinen tutkimus.
8 §
Tiedot työntekijän terveydentilasta
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa kuin muualla laissa erikseen säädetään.
Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.
Työnantajan on säilytettävä työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista.
9 §
Menettelytavat teknisen valvonnan ja tietoverkon käytön järjestämisessä
Työntekijöihin kohdistuvan, työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuteen perustuvan teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituista asioista.
Yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyn jälkeen työnantajan on määriteltävä työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan käyttötarkoitus ja siinä käytettävät menetelmät sekä tiedotettava työntekijöille teknisen valvonnan tarkoituksesta, käyttöönotosta ja siinä käytettävistä menetelmistä sekä sähköpostin ja tietoverkon käytöstä.
Työnantajan oikeudesta käyttää teknistä valvontaa ja valvoa sähköpostin ja tietoverkon käyttöä säädetään erikseen.
Työnantaja ei saa toimenpiteillään vaarantaa työntekijän yksityisluonteisten luottamuksellisten viestien salaisuutta sähköpostin ja tietoverkon käytössä.
10 §
Valvonta
Tämän lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.
11 §
Nähtävänäpito
Työnantajan on pidettävä tämä laki työntekijöiden nähtävillä työpaikoilla.
12 §
Rangaistussäännös
Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
1) rikkoo 4 §:n 2 momentin säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta,
2) vastoin 5 §:n 1 momentin säännöksiä testaa työntekijän henkilö- tai soveltuvuusarvioinnein tämän suostumuksetta taikka jättää varmistamatta testaamismenetelmän luotettavuuden, testaajien asiantuntevuuden tai testauksella saatavien tietojen virheettömyyden,
3) rikkoo 5 §:n 2 momentin säännöksiä kirjallisen lausunnon antamisesta tai selvityksen antamisesta suullisen lausunnon sisällöstä,
4) vastoin 6 §:n säännöksiä käyttää muuta kuin terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, asianomaisen laboratoriokoulutuksen saanutta henkilöstöä tai terveydenhuollon palveluja,
5) vastoin 7 §:n säännöksiä edellyttää työntekijän osallistuvan geneettiseen tutkimukseen tai hankkii tiedon työntekijälle tehdystä geneettisestä tutkimuksesta,
6) rikkoo 9 §:n 2 momentin säännöksiä määrittely- tai tiedottamisvelvollisuudesta taikka
7) rikkoo 11 §:n säännöksiä tämän lain nähtävänäpidosta,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain rikkomisesta sakkoon.
Rangaistus henkilörekisteririkoksesta, tietomurrosta, salakatselusta, salakuuntelusta, viestintäsalaisuuden loukkaamisesta ja salassapitosäännösten rikkomisesta säädetään rikoslaissa (39/1889).
13 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001. Lain 4 §:n 3 momentissa ja 9 §:ssä säädetyt työnantajan velvollisuudet on täytettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
HE 75/2000
TyVM 3/2001
EV 43/2001
Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2001
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Työministeri
Tarja Filatov


…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Voi kunpa pomonkin huoneessa olisi kamera ja muut voisi monitorilta vilkaista että siellä hänkin huhkii.

Tänään sain kuulla "by the way" työnantajalta, että luokassani on ollut tallentava kameravalvonta jo kuukausia. Jep, ulkoeteisessä oli valvonnansta tiedottava kyltti, mutta luulin sen koskevan yleisiä tiloja eli käytävää. Vähän vituttaa...