15-35% säästöä polttoainetaloudessa erittäin pienellä asetonilisäyksellä bensa- ja dieselautoissa. Idea perustuu kuulemma siihen, että polttoaine höyrystyy paremmin, koska asetoni lisää molekyylien värähtelyjä. Jäin miettimään, että eikö molekyylien lisääntynyt värähtely pitäisi näkyä suorana lämpötilan nousuna. Entä, jos reaktio on niin eksoterminen, että polttoaine syttyy tankissa itsestään. En usko. Epäilen vahvasti sitäkin, että mahtaako systeemi toimia. Voiko säästö olla noin suuri? Miksei asetonista tule maailman sensaatiota? Onhan tätä mielenkiintoista pohtia paljon autoilevana ihmisenä ja kemian opiskelijana...
Yleensä minua ärsyttää, kun keskustelupalstalle lyödään linkki englanninkieliselle sivulle Tuossa kuitenkin alkuperäisteksti:
http://www.pureenergysystems.com/news/2005/03/17/6900069_Acetone/
Sivusto vaikuttaa asialliselta, ja aihe on mielenkiintoinen. Mahtaakohan asetoni todella auttaa polttoainetalouteen, ja onko suomalaiseen polttoaineeseen kenties jo lisätty asetonia. Ehkä on, ehkä ei. En tiedä kuinka uusi "keksintö" on. Lisättävä määrä on niin pieni, että tuskin siitä haittaa on. Toisaalta, pitäisikö sekaan laittaa myös hiukan voiteluainetta kuten 2T-öljyä, tai risiiniöljyä, eihän ruiskusuuttimet kestä etanoliakaan sellaisenaan jäänestoaineena.
Yleensä minua ärsyttää, kun keskustelupalstalle lyödään linkki englanninkieliselle sivulle Tuossa kuitenkin alkuperäisteksti:
http://www.pureenergysystems.com/news/2005/03/17/6900069_Acetone/
Sivusto vaikuttaa asialliselta, ja aihe on mielenkiintoinen. Mahtaakohan asetoni todella auttaa polttoainetalouteen, ja onko suomalaiseen polttoaineeseen kenties jo lisätty asetonia. Ehkä on, ehkä ei. En tiedä kuinka uusi "keksintö" on. Lisättävä määrä on niin pieni, että tuskin siitä haittaa on. Toisaalta, pitäisikö sekaan laittaa myös hiukan voiteluainetta kuten 2T-öljyä, tai risiiniöljyä, eihän ruiskusuuttimet kestä etanoliakaan sellaisenaan jäänestoaineena.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei muuta kuin onnea kemian opintoihisi, sitä todella tarvitset!
Et ilmeisesti usko artikkeliin, epäilen paikkansa pitävyyttä minäkin;-) Sivusto kuitenkin vaikuttaa järkevältä...
bensiinistä myös kesä ja talvilaatua, talvilaatu höyrystyy helpommin.
lue pdf 95 futura
http://www.neste.fi/tuotteet_tuotelistaus.aspx?path=2589;2655;2698;2707;2708;4079&trnro=130#
Tuoteseloste ei ota kantaa asetonipitoisuuteen.
Luokittelisin tämän vähän samaan kategoriaan kuin magneettitoimiset "polttoaineensäästäjät", joiden tehoa perusteltiin sillä että molekyylit järjestyvät palamisen kannalta otollisempiin asentoihin, edistäen siten palamista.
Asiaa paremmin tuntematta, siteeraan erään silloisen asiantuntijan lausuntoa, joka oli suunnilleen sen sisältöinen että jo puristusvaiheessa lämpötila nousee satoja asteita ja palamisen aikana jo tuhannen asteen luokkaa, jolloin keinotekoisilla molekyylien asennoilla tai liikkeillä ei ole vaikutusta polttoaineesta saatavaan energiamäärään.
sylintereihin aina pisarana.Jos asetooni todella alentaa pintajännitystä voisi kuvitella että saadaan pienempiä pisaroita.
Eikö yksi päämäärä commonrail ja yli 1000 Bar paineella on pienentää pisarat.
Toinen,minulle uusu keino,on syöttää propania ilman kansa dieselmoottoreihin.Sen vaikutus on taas että lämpötila nousee sylinteriseinien vieressä tarpeeksi korkeaksi polttaamaan dieselpisarat,ettei noki muodostuu.
Ruiskupelissä siitä tuskin on haittaakaan jos välttämättä haluaa kokeilla. Kaasutinkoneessa taatusti edistää kaasarin kurkun jäätymistä, jos ko. härvelillä on siihen taipumusta muutenkin.
15...35 % säästö polttoainetaloudessa vaikuttaa täysin mahdottomalta edes teoriassa, ruiskutettiinpa se polttoaine vaikka kuinka pieninä jakeina.
Tuo propaanin lisäys sen sijaan vaikuttaa kiinnostavalta.
Mahtaisko sulla olla tarkempaa tietoa käytännön toteutuksesta ?
Eli käytetäänkö sitä vain tyhjäkäynnillä ja pienellä kuormalla, kun 20 C imuilman lämpötila ja 18 puristussuhde nostaisi jo lämmöt yli propaanin syttymislämmön ja vaikka seosta pidettäisi syttymisrajaa laihempana niin sen homogenisoituminen tai sen puute saattaa johtaa syttymiseen ennen aikojaan, joka ei varmaan ole tarkoitus, ? ?
http://www.iwemalpg.com/Diesel_LPG.htm
200 hevosvoimaisesta viritetystä LAnd Rover TDI:stä saatiin vielä 35 hv lisää, kun syötetään maksimissaan 35% nestekaasua.
Nämä nestekaasun hyödyt ovat järkeenkäypiä, mutta samaan tulokseen pääseminen asetonilla kyllä epäilyttää. Mitäs jos käyttäs molempia!
Ennenaikaiseen syttymiseen artikkeli ei anna mitään vastausta, ilmeisesti se ei ole ongelma ? !
Maksimitehon nousu on luonnollista käytettäessä polttoaineena nestekaasua samoin päästöjen väheneminen ja paras tulos saavutettaisi kun käytettäisi pelkästään kaasua.
Muu tarina on sitten tyypillistä laitevalmistajan kaupallista myynninedistämistarinaa.
Mittaustarkkuus on laboratorioluokkaa mutta litravertailussa ei ole vaivauduttu edes mainitsemaan lämpösisällön tai tiheyden eroja.
Tulokset muutettuina vastaavaksi dieselin kulutukseksi tarkoittaisi että ilman kaasua kulutus olisi n 10L/100 km ja kaasun kanssa alle 7L/100 km.
80 % .nen palaminen dieselmoottorissa osakuorma-alueella on aikalailla alakantissa ja vaikka se saataisi 100 % .iin, niin sittenkin vielä jää kummasti ihmeteltävää, tai jos moottorin kokonaishyötysuhde olisi n 35 % niin pelkästään kaasua syöttämällä se nousisi 50 % .n !
No mainos on mainos, uskokoon ken tahtoo.
Asetonin lisääminen polttoaineen joukkoon aiheuttaa varmasti ongelmia polttoainejärjestelmään.
Asetooni hyvänä liuottimena pehmentää tai jopa liuottaa polttoainejärjestelmän muovi- ja kumiosia aiheuttaen mahdollisesti suuriakin tuhoja.
En siis suosittele kenellekkään. Vielä parempi olisi eetterin lisääminen. Tätähän käytettiin ennenmuinoin "starttiapuna" pakkasella.
Huonosti säädetyn moottorin teho saattaa jopa aavistuksen nousta eli polttoaineenkulutus laskea. Mutta polttoainejärjestelmä ottaa nokkiinsa takuulla tästäkin.
Tämähän "15-35% säästö halvalla pikkujipolla" -väite on selkeää huuhaata "vakuuttavista" myyntisivuista ja - puheista huolimatta. Vedotaan jonkin tuntemattoman instituutin tekemiin tutkimuksiin, jossa Doctor xxxx on ihan itse keksinyt sen, mitä öljy-yhtiöt eivät ole. Ja jos olisivatkin, niin se halutaan salata suurelta yleisöltä. Oikeastaan tämä on OPEC:in salajuoni, jonka ystävällinen Doctor xxxx instituutteineen on paljastanut. Maailman autoteollisuus, Tekniikan Maailma, EU, Venäjä ja Nato ovat samassa juonessa mukana. Tästä täytyy varoittaa mahdollisimman montaa epäuskoista!
Ei kun rautakaupan kautta kotiin ja asetonia tankkiin. Varo ettet läikytä maalille: lähtee muutakin kuin vaha pinnasta. Tekee takuulla hyvää myös pa-järjestelmässä.
Onhan tuota suomessakin testailtu ja ihan kai hyviä kokemuksia saatu. http://www.ffp.fi/bb/viewtopic.php?p=400320&sid=78b0f93c0654a79ccb45fa7e847d26fd ja http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t3770 Kyllähän se voi periaatteessa toimia ihan siihen perustuen että pienempi pintajännitys-->pisaroituu paremmin--> haihtuu ja sekoittuu ilmaan paremmin--> palaa tehokkaammin. Varsinkin joissain kaasarivehkeissä(missä juuri bensan sekoittuminen ilmaan voi olla ongelma) on saatu hyviä tuloksia. Sitten taas uusissa korkean ruiskutuspaineen dieseleissä joissa korkea painen takaa pisaroitumisen ei kai ole niin isoja eroja huomattu. Kokeilemisen arvoinen asia ainankin itse aion huomenna kokeilla toyotan kahden litran bensaruiskuun tuota.