MIKÄ MUSSA ON VIKANA??

Moi. Miehenä voisin kommentoida että toi hellyyskuvio kyllä yleensä järjestyy kun ikää tulee vähän enemmän kehiin ja miehetkin viisastuu eikä ole niin suorituskeskeisiä ihmissuhteissaan. Ei kukaan koko ikäänsa jaksa tyhjänpäiväistä päänahkojen keräilyä, jossain vaiheessa ihminen rupeaa haluamaan jotain syvempää yhteiseloa. Sun kannattais intiimeinä hetkinä olla vaan ajattelematta mitään sen kummempaa, elää sitä hetkeä niin noi turhat pelot ja suorituspaineet kaikkoaa. Ei munkaan tyttökaveri aina lämpene mun lähentelyille, mutta en mä siitä paineita ota - joku toinen kerta asiat luistavat paremmin ja aika paljon voi laittaa stressin ja hormonaalisen vaihtelun piikkiin. Jaksamista ja viisastumista.

jokaiselle eteentulevalle on seksiä antaa. Annat kun tuntuu siltä, niin se on kaikista parhainta ja jos ei tunnu niin ei tunnu, kemiat uupuu ja seksi ei voi maistua, olen sen huomannut. Joidenkin kanssa on edes turha yrittää kun ei tee mieli eli olet ollut väärien ihmisten kanssa tekemisissä. Kyllä sen huomaa itsekkin millon vetää. Joka oksalla ei niitä valittuja roiku eikä varsinkaan kapakoissa, yritä etsiä se oikea jostain muualta, niin kyllä rupeaa lyyti kirjoittamaan.

luin ton sun viestin muutamaan kertaan... miten sä voit kirjoittaa noin...??? toi oli miltei sanasta sanaan mun tarinaa... lohduttavaa tietää, ettei ainakaan ole yksin kyseisen ongelman kanssa, mutta ratkaisua mäkään en ole vielä löytäny...

että viime keväänä tapasin mielenkiintoisen miehen. Tapailtiin jonkun aikaa vain sattumoisin ravintolassa, kotiini en häntä päästänyt. Pelkäsin. Sitten jossain vaiheessa tämä vapaa mies alkoikin minua kiinnostaa ja ajattelin että mitä häviän jos vaikka kerran elämässäni lähtisinkin hänen mukaansa . Yhden illan juttuja ei ole minulla ollut. Mies oli kiinnostunut minusta aina vaan ja sitten lopulta lähdinkin mukaan.
Näin jälkeenpäin ollaan yhdessä naurettu sitä meidän molempien onnetonta esitystä. Jos se olisi jäänyt yhden illan jutuksi niin varmaan olisi sen yön muisto jäänyt todella naurettavaksi. Miestä se epäonnistunut nopea rakastelu ei ilmeisesti haitannut koska hänellä se todistetusti johtui siitä että halusi minua niin hirveesti sen vaikean piirityksen jälkeen. Mutta minua jännitti niin että olin kauhusta jäykkänä enkä suurinpiirtein tuntenut mitään, ainakaan orgasmia. Eikä se orgasmi tullut vielä toisella tai kolmannellakaan kerralla, mutta tuli kuitenkin ja tuli todella. Olin varma silloin ekan kerran jälkeen ettei me enää koskaan tavattaisi. En antanut siksi edes numeroani koska ajattelin että hän pyytää sitä vain tavan vuoksi mutta hän tyrkytti omansa ja lähetin sitten viikon lopulla tekstiviestin ihan kuin kokeeksi. Soitto tuli samantien ja siihen koukkuun jäinkin sitten kiinni ja olen vieläkin ja voin kertoa että se seksi on muuttunut mahtavaksi . Joten älä vaivaa päätäsi niillä ekoilla kerroilla ei ne aina niin elämää suurempia ole. Se ettei mies ottanut enää yhteyttä sinuun voi johtua 1000 muustakin syystä. Ajattelepa niin silloin ekalla kerralla että kun molempia jännittää, niin kyllä se miehellä on suurempi jännitys että kaikki toimii kuin naisella joten anna mennä vaan, kyllä se alkaa tuntumaan joltakin kun jännitys tasaantuu.

Sun kirjotukses oli kun suoraan mun elämästä. Viimekertanen "suhde" jätti niin huonot muistot että seksihalut katos kokonaan. En ole koskaan tuntenu itseäni näin hyväksikäytetyksi ja typeräksi.En oikeestaan ole ees sille miehelle kovinkaan vihanen, vaan itselleni. Mun itsetunto koki kovan kolahduksen, ja nyt tuntuu ettei musta ole mihinkään. Tämä varmaan pilaa nyt vireillä olevan suhteen. En sitä todellakaan halua, joten olen miettinyt miten voisin tämän kertoa miehelleni.. Mutta toisaalta tuntuu ettei kannattaisi kertoa mitään. Miehellekin saattaa tulla suorituspainenita ja sitten ollaankin jo alkupisteessä taas.. Kai mun sitten täytyy elää yksin ja toivoa, että joku päivä kaikki taas muuttuu "normaaliksi"...