Yleisesti väitetään, ettei rahalla ole moraalia. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Moraali näkyy jo joissakin rahastoissa, joissa löytyy aatteellisia vaihtoehtoja. Samoin yhtiöt ottavat eettiset arvot esille mainonnassaan, löytyy 'hyvän mielen' tuotteita, luomua jne.
Kuluttajat ohjaavat tätä kehitystä, mutta se kehitys tuo rahallekin moraalin.
Parhailla länsimaisilla yhtiöillä on vahvat kestävän kehityksen periaatteet, tosin nousevilla talouksilla (venäjä, kiina esim.) tämä ei vielä toimi.
Moraali näkyy jo joissakin rahastoissa, joissa löytyy aatteellisia vaihtoehtoja. Samoin yhtiöt ottavat eettiset arvot esille mainonnassaan, löytyy 'hyvän mielen' tuotteita, luomua jne.
Kuluttajat ohjaavat tätä kehitystä, mutta se kehitys tuo rahallekin moraalin.
Parhailla länsimaisilla yhtiöillä on vahvat kestävän kehityksen periaatteet, tosin nousevilla talouksilla (venäjä, kiina esim.) tämä ei vielä toimi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että joillakin ihmisillä on moraali - rahalla sitä ei todellakaan ole.
Yhtiötä johtavat ihmiset, ja rahaa käyttävät ihmiset.
Ihmisistä kaikki ajattelu lähtee. Myös omistajan ääni on ihmisestä lähtevä.
Haluaako jokainen sijoittaja laittaa rahansa lapsityövaa käyttävään yritykseen? Varmasti joillekin se vielä käy, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan...
käyttö rikos vai mahdollisuuden käyttämistä.
On helppoa sanoa että lapsityövoiman käyttö on väärin. Mutta onko monella kehitysmaalla muuta vaihtoehtoa.
Riisto on mielenkiintoinen asia. Siihen liittyy niin paljon tunnetta että se sumentaa järjen.
Onko riistoa jos yritys käyttää kadulta värvättyä lapsityövoimaa jos toinen vaihtoehto on että ne lapset kuolee sinne kadulle.
On helppo sanoa että lasten tulee saada käydä koulua... mutta kun niitä kouluja ei ole... niin sen lapsityövoiman käytön ainut vaihtoehto on nälkä... ei työ ja koulu.
Lapsityövoiman käyttö on ongelma kun yhteiskunta siirtyy maataloudesta teollisuteen.
Maseudulla työ on osa omaan kulttuuriin kasvamista ja lapset osallistuvat perheen elättämiseen mutta myös oppivat tulevan ammattinsa.
Ongelmaksi se muuttuu kun työ muuttuu teolliseksi ja vanhemmat eivät voi arvioida miten paljon se työ todellisuudessa rasittaa lasta.
Mutta maa jossa ei ole omia pääomia lapsityövoimalla kertyy ne tarvittavat pääomat, jotka aikanaan takaavat koulutuksen ja paremmat työolot.
Lapsityövoimaksi uhrattu sukupolvi on kova hinta kehityksestä. Mutta sen tunteenomainen tuomitseminen on yhtähyvin tuon kehityksen mahdollisuuden tuhoamista kuin auttamistakin.
Kun papsityövoimankäytön vastustamista käytetään tekosyynä halvempien tuotteiden pääsylle Euroopan markkinoille samalla pidetään kehitysmaat köyhinä.
Suomi on itse ollut lapsityövoimaa käyttävä maa. Se teollistumisen alkuvaihe oli kuitenkin tae sille että olemme nyt vauras maa. Meillä on myös omia pääomia joilla voimme tehdä päätöksiä itse.
Niihin yrityksiin, jotka käyttävät julmuuksia halvan työvoiman käytöstä pitää toki sanktioida, mutta ei jokainen alaikäinen ole mikään pakkotyöorja.
Vääryyttä vastaan pitää toimia, mutta kaikkea mitä ei tiedä tai tunne ei pidä väittää riistoksi tarkistamatta asiaa.
Piikkiq
ps. sosialismi on rikos ihmiskuntaa vastaan
Lapsityövoima oli vain esimerkkinä minulla; ei ihan yksioikoinen juttu.