4D TOINEN OSA!

Itse olen laihduttanut 107 kilosta kuuteenkymmeneen eikä iho jäänyt roikkumaan (18.vuotiaana), kaippa tuo on hyvin yksilöllistä, vanhemmilla ihmisillä ei tietenkään ole yhtä kimmoisa iho.

Nyt painan 143 kiloa ja hiukan myös jännittää tuo jos iho jää roikkumaan , kun laihdun...vaikken usko, että jää noin pahasti kuin tuolla tytöllä (ikää mulla on nyt 25.v), aloitin tänään Reductilin ja Nutriletin ja loistavasti on ensimmäinen päivä lähtenyt käyntiin ei ole nälkä eikä mielitekojakaan herkkuihin.

Mielummin kuitenkin se roikkuva iho kuin näin reilu ylipaino...

Tuo mahalaukun leikkaus on kyllä niin hurja juttu, että itse en siihen lähtisi kovinkaan helposti, en tiedä edes tehdäänkö Suomessa kyseistä leikkausta?

Kannattaa liikkua ja syödä monipuolisesti ja terveellisesti, niin säästyy suuremmilta vaivoilta ja huolilta.

Omituisnita tuossa oli se, että ohjelman nainen sanoi laihtuneensa vuodessa ja liikkuneensa paljon. Ymmärtäisin, jos hän olisi alkanut vaikka anorektikoksi ja tiputtanut parissa kuussa jne.

Katsoin myös kyseisen ohjelman, ja mietin ihan samaa, että jos minulle käy samoin?? :o itse olisi myös tarkoitus laihuttaa se 50kg, mutta luulisin, että se telkkarin kyseinen neiti laihdutti liian nopeasti, tai jotenkin joku ihotauti, koska normaalisti iho palautuu normaaliksi :) esim. raskaudenkin jälkeen maha palautuu ennalleen.
Jos siis liian nopeasti laihtuu, en ihmettelisi yhtään että nahka jäisi roikkumaan, mut jos liikkuu ja kohtuus kaikessa niin en uskoisi että sellaista roikkuongelmaa tulisi :)

Tuota ohjelmaa vielä kommentoiden, että kyllä oli sillä tummalla tytöllä omat jauhot pussissa, ja hänen isänsä oli mielestään ihan oikeassa, että tyttö olisi vaan pitänyt laittaa sinne sisäoppilaitokseen jossa ei tosiaan voi herkutella. Vikahan on tosiaan siinä, mitä talosta ja kaapeista löytyy. Mielestäni tytön leikkaus oli tyhmää.
Huvitti vielä sekin, kun äiti luetteli että mitä he ovat kokeilleet ja sitten kommentiksi tuli "kokeilimme niitä pari viikkoa" :D ilmeisesti olettavat hoikistuvansa viikossa ;D

Nyt puhuu kokemuksen syvä rintaääni.
Vuosia sitten laihdutin lähes 40 kg ruokavaliolla ja samanaikaisesti harrastin liikuntaa n. 8-10 h/vko. Siltikään nahka ei tullut mukana, vaan jäi roikkumaan oksettavan näköisesti (vrt. hyvin noussut pullataikina, johon tökkää sormella ja se "lässähtää").

TOSIN olen synnyttänyt ja minulla on tosi paljon raskausarpia...
Iho jossa ei ole raskausarpia (= ihonalainen rasvakudos ei ole revennyt) palautuu paljon todennäköisemmin entiselleen kuin revennyt, kimmoisuutensa menettänyt iho. Tähän vaikuttavat (todellakin) geenit.

Luulen että sillä tytöllä oli raju ja nopea laihdutus takana.

1. Laihduta hitaasti, vaikka olisit kuinka kärsimätön.

2. Hoida ihoa, rasvaa ja kuivaharjaa kevyesti, käy kuntosalilla.

3. Syö reilusti proteiineja, äläkä minimoi rasvoja, sen sijaan kiinnitä huomiota niiden laatuun.

Noin ajattelin itse toimia, lisäksi aion pitää aina 5 kilon jälkeen taukoa, että nahka ehtii toipua pikkuhiljaa, koska kertarysäyksellä se ei enää jaksa kiinteytyä.

Itse laihdutin noin parissa vuodessa about 50kg. Painon pudotuksen jälkeen olen ollut samoissa mitoissa n. 3 vuotta ja vieläkin iho roikkuu ikävästi.. melkein yhtä pahasti kuin dokumentin tytöllä. Ikää itselläni on 24v. Ei ole kovinkaan kivaa huomata miten se "unelmien kroppa" jää kaipuuksi vaan.. Olen urheillut kovasti, omaan suht isot lihakset,mutta iho vaan ei ole suostunut yhteistyöhön. On asian kanssa tullut painittua pitkäänkin, kokeillut olen rasvaukset, harjaamiset, kuorinnat yms. EIpä ole merkittävää apua ollut. On se iho hivenen kiinteytynyt viimeisen vuoden aikanakin, mutta ei mitenkään merkittävästi. ELi ei siis uimaan seuraavanakaan kesänä. Ärasyttää, kun en ole enää lihava, mutta olo on silti erittäin sellainen, ja vain tuon roikkuvan ihon takia. Geeneissäkö salaisuus? Enpä tiedä.. Hyväksyttävä se kait on, kun ei ole leikkauksiinkaan varaa.
Eniten kait ärsyttää, kun tuntuu "huijaukselta".. ELi vaatteilla voin piilottaa extra-tavaran, mutta esim. miehiä tavatessa odotan kauhulla inhon ilmettä.. eli asia todella vaivaa ihmissuhteita muodostettaessa. Päänsisäinen juttu kait, mutta tämän takia olen mieluummin sinkku, kuin ottaisin riskin pilkatuksi tulemisesta. Aika vaiettu asia ylipäänsä tuo ylimääräinen iho, laihduttavat ihmiset esitetään aina niin onnellisina ja kiinteinä että.. On aikaisemmin tuntunut, että kyseessä on vain oma ongelmani. Ja tulihan se tässäkin todistettua,kun tälläkin palstalla asiaa kauhistellaan.

Minun teki mieli itkeä, kun äiti-tytär parivaljakko selvitti mitä kaikkea olivat yrittäneet laihtuakseen. Kaikkea, paitsi terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa näemmä...

ravitsemusterapeutti, joka toimii myös kunto-ohjaajana. Että jos laihduttaa maltillisesti, niin iho yleensä kerkeää mukaan. Mutta jos repäisee kerralla, ja laihduttaa paljon nopeasti niin iho ei kerkeä sopeutumaan muutoksiin.

Tiedä sitten. Itseänikin rupesi hirvittämään, miten käy, jos nyt tässä onnistuu laihduttamaan.

Tosin harvan tarvitsee laihtua 50 kg.

Anteeksi nyt jos loukkaan jotakuta vaikken puhu kenestäkään täällä henkilökohtaisesti.

Dokumentissa ne kaksi naista, äiti ja tytär, saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään lihavuudestaan. Äiti puolestaan on vielä syyllinen lapsensa liikalihavuuteen.

Tytön isä oli ihan oikeassa; jos äiti ei syöttäisi niitä ruokia sille tytölle, tyttö ei olisi sen näköinen kun on.

Ihmettelen yleensäkin jenkkien ja brittien tapaa käsitellä näitä asioita. Ensin syödään ravinnotonta friteerattua paskaa, ja sitten valitetaan lihavuudesta. Ja sitten mennään leikkaukseen yrittämättä edes laihduttaa ja katsoa ongelmaa silmiin. Syytetään vaan geenejä.

En ymmärrä myöskään näitä vanhempia. Itse en päästäisi edes koiriani lihomaan juuri terveysongelmien takia. Miten voi päästää lapsensa lihomaan tuolla tavalla?! Ja sitten odotetaan vuosi kuullakseen ravintoterapeuttin sanovan että pitäisi antaa porkkanaa eikä suklaata. Eikö tämmöistä muuten tajua itse?!

Kiesus...

Jäi tämä toinen osa katsomatta , mut muistelin tässä että Painonvartijat-lehdessä oli joskus viime vuonna juttua yhdestä naisesta joka oli paljon laihduttanut ja pääsi sitten kalan korvaamaan leikkaukseen kun nahka ei palautunut . Siinä arvioitiin että poistettavaa nahkaa on monta kiloa . Palautuminen on ihan varmasti yksilöllistä . Itse sain muutama vuosi sitten paljon painoa pois mut joka paikka roikkui ja maha oli sellainen taikinamainen : / Nyt se on taas kiinteän pinkeä kun paino on noussut : ( Ekassa 4 D jaksossa oli nämä kaksi 13-v. lasta...kiinnitin huomiota että heidän painossaan ei tapahtunut mitään muutosta pelkän liikunnan vaikutuksesta . Vasta kun otettiin ohjelmaan tiukka ruokavalio alkoi painokin laskea .

vaikutusta olla sillä, kuinka pitkään on ollut reilusti ylipainoinen? Se ohjelman tyttöhän (se blondi, jolla nahka jäi pahasti pussille) oli ollut koko ikänsä isokokoinen. Tuli vain mieleen, että jos nahka on ollut aina venytyksellä ja sitten läski poistuu alta, niin tottakai se jää roikkumaan. En tiedä voiko tää pitää paikkaansa, mut tuli vaan tällanen ajatus mieleen. Tunnen monia, jotka ovat lihoneet ensin 30kg ja sitten laihtuneet 20-30kg, eikä heille ole jäänyt löysää nahkaa minnekään, päinvastoin näyttävät siltä kuin koko ajan olisivat hoikkia olleet.

Riippuu varmaan siitä millä tavalla on laihduttanu. Sillä tytöllä oli melko nopeaa tippunu paino, ei oo varmaan kroppa kerenny mukaan muutokseen.