Olen ollut kummina kohta 5 vuotta. Ja nyt omalla yli vuoden ikäisellä lapsellani on 2 kummia.
Minulla on 2 kummilasta ja molmpien vanhemmat ovat minulle sukua.
Toisessa perheessä olen huomannut olevani se joka kantaa lahjoja lapselle. Olen saanut pitää tätä lasta ensimmäisen ja viimeisen kerran sylissäni hänen kastessa, ja nyt hän täyttää viisi.
Myönnän ettei ole tullut käytyä kylässä niin usein kuin olisi ollut tarve, joten siinä asiassa voin katsoa itseeni peiliin.
Toisen kummilapsen äidin kanssa meni sukset ristiin, kun lupauduin takaajaksi. Ja miten kävi?
Olen kyllä siitä huolimatta ollut yhteydessä heihin ja kantanut niitä lahjoja. Ja tyytyväinen olen kun tälle kummilapselle kelpaavat vaatteet.
Omalla lapsellani on 2 kummisetää ja molemmat on veljiämme. He ovat kyllä kantaneet lahjoja, mutta minulle on tärkeintä, että välimme ovat kunnossa. Annan heidän osallistua kummilapsen hoitamiseen ja heistä toinen käy usein meillä.
Minusta veljemme ovat parhaimmat kummit, juuri siitä syystä, että he ovat veljiämme. Ajattelimme heitä valitessamme, että jos meille joytain tapahtuisi, kenelle antaisimme vastuun lapsestamme, ja he olivat parhain vaihtoehto. Emme ajatelleet, onko heillä rahaa, vaan sitä mitä korvien välissä on.
Kaikilla ei tietysti näin ole. Toisilla on huonot välit sisaruksiin, tai sitten niitä ei ole.
Toivoisin, että jokainen löytäisi lapsellensa sen oikean kummin.
Itse mielestäni en ole näille kummilapsilleni se oikea kummi. Mutta yritän suoriutua tehtävästä parhaan mahdollisen kykyni mukaan.
Kun meiltä kummit kysyy, että mitä tarvitaan lahjaksi, vastaamme ettei mitään. Mutta he vaatimalla vaativat saada tietää ja sanovat, että ostavat joka tapauksessa.
Koska he haluavat myös näin muistaa kummilastaan.
Pyydämme kohtuu hintaista, vaatetta. Saavat sitten päättää mitä ostavat. Ja koskaan emme ole saaneet mitään turhaa tai liian kallista.
Minulla on 2 kummilasta ja molmpien vanhemmat ovat minulle sukua.
Toisessa perheessä olen huomannut olevani se joka kantaa lahjoja lapselle. Olen saanut pitää tätä lasta ensimmäisen ja viimeisen kerran sylissäni hänen kastessa, ja nyt hän täyttää viisi.
Myönnän ettei ole tullut käytyä kylässä niin usein kuin olisi ollut tarve, joten siinä asiassa voin katsoa itseeni peiliin.
Toisen kummilapsen äidin kanssa meni sukset ristiin, kun lupauduin takaajaksi. Ja miten kävi?
Olen kyllä siitä huolimatta ollut yhteydessä heihin ja kantanut niitä lahjoja. Ja tyytyväinen olen kun tälle kummilapselle kelpaavat vaatteet.
Omalla lapsellani on 2 kummisetää ja molemmat on veljiämme. He ovat kyllä kantaneet lahjoja, mutta minulle on tärkeintä, että välimme ovat kunnossa. Annan heidän osallistua kummilapsen hoitamiseen ja heistä toinen käy usein meillä.
Minusta veljemme ovat parhaimmat kummit, juuri siitä syystä, että he ovat veljiämme. Ajattelimme heitä valitessamme, että jos meille joytain tapahtuisi, kenelle antaisimme vastuun lapsestamme, ja he olivat parhain vaihtoehto. Emme ajatelleet, onko heillä rahaa, vaan sitä mitä korvien välissä on.
Kaikilla ei tietysti näin ole. Toisilla on huonot välit sisaruksiin, tai sitten niitä ei ole.
Toivoisin, että jokainen löytäisi lapsellensa sen oikean kummin.
Itse mielestäni en ole näille kummilapsilleni se oikea kummi. Mutta yritän suoriutua tehtävästä parhaan mahdollisen kykyni mukaan.
Kun meiltä kummit kysyy, että mitä tarvitaan lahjaksi, vastaamme ettei mitään. Mutta he vaatimalla vaativat saada tietää ja sanovat, että ostavat joka tapauksessa.
Koska he haluavat myös näin muistaa kummilastaan.
Pyydämme kohtuu hintaista, vaatetta. Saavat sitten päättää mitä ostavat. Ja koskaan emme ole saaneet mitään turhaa tai liian kallista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.