Media on uutisoinut ahkerasti kepun puoluevaltuuston kokouksesta, jossa pyyhkeet ovat lennelleet. Lankian ero (minusta tarpeeton ele juuri tällä hetkellä) on saatu näyttämään ikään kuin uhrautumiselta Vanhasen aseman pelastamiseksi. Kiritiikkiä on sanottu tulleen etenkin siitä, etteivät keskustalaiset tavoitteet toteudu hallitustyöskentelyssä.
Vanhanen on vähän välikädessä, kun hän joutuu makaamaan Jäätteenmäen petaamassa sängyssä.
Juttuja lukiessa minusta on alkanut tuntua, että lähestyvät vaalit kaivavat esiin perikepulaisen tarpeen ryhtyä politikoimaan ja iltalypsämään, vetämään välistä ja repimään auki sovittuja asioita.
Tilannehan on nimittäin kepulle aika karu ja siitä on hyvin vähiä ulospääsyjä.
Kerrataanpa miten tähän on tultu.
Jäätteenmäki suututti Lipposen Irak-valheillaan niin, ettei punamultaa olisi missään tapauksessa syntynyt, ellei kepu olis saanut kahta eduskuntapaikkaa enemmän kuin demarit. Nuo paikat tulivat vain 6000 äänen perusteella, eli vaalimatematiikan viimeisinä paikkoina vaalipiireissään. Kepun asema hallitusneuvotteluissa oli siis todellisuudessa hyvin heikko: käytännössä mitätön enemmistö ja Lipponen vihaisena.
Tämä pakotti Jäätteenmäen polvilleen. Hän teki kaikkensa lepyttääkseen Lipposen, muttei suostunut perumaan Irak-valheitaan; pyysi Lipposta jopa ulkoministerikseen. Lipponen otti etäisyyttä Jäätteenmäkeen kieltäytymällä hallituspaikoista, painumalla Lappiin lomailemaan ja ohjaamalla hallitusohjelman kirjoittamista piiskurinsa, Eero Heinäluoman välityksellä.
Jäätteenmäelle ei jätetty mitään muuta mahdollisuutta kuin suostua kaikkeen, mitä demarit vaativat, tai muuten...
Lipponen nimittäin olisi katkaissut nevottelut "umpikujaan juuttuneina", koska keskusta on "yhteistyöhaluton", ja ryhtynyt rakentamaan kokoomuksen kanssa kolmatta sinipunaa. Tähän ei kuitenkaan tarvittu mennä, koska Jäätteenmäen hinku ensimmäiseksi naispääministeriksi oli niin armottoman kova, että hän suostui aivan kaikkeen mitä demarit vaativat.
Jäätteenmäen poliittisen kyvyttömyyden seurauksena kävi niin, että demarit kirjoittivat hallitusohjelman ja panivat kaikki keskustalaiset tavoitteet - ne joita keskustan kenttä on nyt ryhtynyt kaipaamaan - hallitusohjelman "tutkitaan" ja "selvitetään" osioihin.
Sitten Jäätteenmäki valehteli edusklunnalle tiedonannossaan, ja menetti eduskunnan ja omankin puolueensa luottamuksen, joutui eroamaan, ja hallitus jatkoi uuden pääministerin, mutta vanhan hallitusohjelman turvin.
Tässä tilanteessa Vanhanen nyt on. Maltillinen ja rauhallinen neuvottelija, hyvä sovittelija ja monen mielestä erinomainen pääministeri, on ollut sidottuna Jäätteenmäen hallitusohjelmaan, joka on alun pitäen ollut keskustalaisille tavattoman huono.
Rehellisenä miehenä Vanhanen kuitenkin pitää kiinni siitä, mistä on sovittu, eli hallitusohjelman toteuttamisesta eikä hän ole sallinut mnistereidensä ta kepun eduskuntaryhmän ryhtyä repimään auki mitään, minkä Jäätteenmäki oli sopinut. Päinvastoin, Vanhanen on kaikessa tukenut SDP:ta ja puolustanut yhteistä hallitusohjelmaa.
Prosessi osoittaa, että keskustan puolueväen luonne on aika kaksinaamainen. Silloin ei tarvita mitään omien tavoitteiden näkymistä hallituksen työssä, kun kannatus on ylhäällä, mutta kun kannatus laskee, niin aletaaan huutaa "oman linjan" perään, osoitella syyllisiä ja vaatia johdon vaihtumista.
Ikään kuin keskustan puolueväki ei ollenkaan seuraisi politiikan sisältöjä, vaan ainoastaan kannatusprosentteja.
Suurin virhe minun mielestäni tapahtuisi, jos keskusta nyt erottaisi Matti Vanhasen ja vaihtaisi puheenjohtajaansa ja pääministeriään. Suomella on 1.7. alkaen hoidettavanaan EU:n puheenjohtajuus, jossa johdonmukaisuus ja jatkuvuus kärsisivät aika lailla, jos nyt vaihdettaisi EU-politiikan kärkimies. Kyllä Vanhasen minusta pitää saada jatkaa vaalikausi loppuun saakka.
Kevät ja syksy tuo varmasti tullessaan sellaisia poliittisia asiakysymyksiä, joissa Vanhanen ja keskusta pääsevät profiloitumaan ja vaalikampanjoissakin tulee oiva tilaisuus nostaa esiin sellaisia tavoitteita, joiota hallitusohjelmassa ei nyt ole.
Demarit tietysti pyrkivät kaikin keinoin painamaan Vanhasta ja kepua, ja pelottelevat sinipunan mahdollisuudella minkä kerkiävät, mutta siihen ei pidä lannistua. Vanhanen voisi todeta Heinäluomalle yhtä tyynesti kuin Katainenkin, että kolmen suuren puolueen kesken pitää olla kaikki yhteistyömuodot avoimina.
Vasta vaalitulos ja ohjelmalliset tavoitteet ratkaisevat, ketkä muodostavat hallituksen, vaikka tunnusteluja vetääkin vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja.
Nyt on keskustan aika huomata, että sellainen ei ole demokraattista kansanvaltaa, jossa SDP määrää ketkä saavat olle kenekin kanssa yhteistyössä. heinäluoman suhteen Vanhasen olisi otettava selkeä ja suoraviivainen linja: Nyt tehdään yhteistyötä niin kuin on sovittu, mutta sitten käydään vaalit ja sen jälkeen ei ole olemassa mitään "kassakaappisopimuksia" mihinkään suuntaan eikä keidenkään välillä.
Vanhanen on vähän välikädessä, kun hän joutuu makaamaan Jäätteenmäen petaamassa sängyssä.
Juttuja lukiessa minusta on alkanut tuntua, että lähestyvät vaalit kaivavat esiin perikepulaisen tarpeen ryhtyä politikoimaan ja iltalypsämään, vetämään välistä ja repimään auki sovittuja asioita.
Tilannehan on nimittäin kepulle aika karu ja siitä on hyvin vähiä ulospääsyjä.
Kerrataanpa miten tähän on tultu.
Jäätteenmäki suututti Lipposen Irak-valheillaan niin, ettei punamultaa olisi missään tapauksessa syntynyt, ellei kepu olis saanut kahta eduskuntapaikkaa enemmän kuin demarit. Nuo paikat tulivat vain 6000 äänen perusteella, eli vaalimatematiikan viimeisinä paikkoina vaalipiireissään. Kepun asema hallitusneuvotteluissa oli siis todellisuudessa hyvin heikko: käytännössä mitätön enemmistö ja Lipponen vihaisena.
Tämä pakotti Jäätteenmäen polvilleen. Hän teki kaikkensa lepyttääkseen Lipposen, muttei suostunut perumaan Irak-valheitaan; pyysi Lipposta jopa ulkoministerikseen. Lipponen otti etäisyyttä Jäätteenmäkeen kieltäytymällä hallituspaikoista, painumalla Lappiin lomailemaan ja ohjaamalla hallitusohjelman kirjoittamista piiskurinsa, Eero Heinäluoman välityksellä.
Jäätteenmäelle ei jätetty mitään muuta mahdollisuutta kuin suostua kaikkeen, mitä demarit vaativat, tai muuten...
Lipponen nimittäin olisi katkaissut nevottelut "umpikujaan juuttuneina", koska keskusta on "yhteistyöhaluton", ja ryhtynyt rakentamaan kokoomuksen kanssa kolmatta sinipunaa. Tähän ei kuitenkaan tarvittu mennä, koska Jäätteenmäen hinku ensimmäiseksi naispääministeriksi oli niin armottoman kova, että hän suostui aivan kaikkeen mitä demarit vaativat.
Jäätteenmäen poliittisen kyvyttömyyden seurauksena kävi niin, että demarit kirjoittivat hallitusohjelman ja panivat kaikki keskustalaiset tavoitteet - ne joita keskustan kenttä on nyt ryhtynyt kaipaamaan - hallitusohjelman "tutkitaan" ja "selvitetään" osioihin.
Sitten Jäätteenmäki valehteli edusklunnalle tiedonannossaan, ja menetti eduskunnan ja omankin puolueensa luottamuksen, joutui eroamaan, ja hallitus jatkoi uuden pääministerin, mutta vanhan hallitusohjelman turvin.
Tässä tilanteessa Vanhanen nyt on. Maltillinen ja rauhallinen neuvottelija, hyvä sovittelija ja monen mielestä erinomainen pääministeri, on ollut sidottuna Jäätteenmäen hallitusohjelmaan, joka on alun pitäen ollut keskustalaisille tavattoman huono.
Rehellisenä miehenä Vanhanen kuitenkin pitää kiinni siitä, mistä on sovittu, eli hallitusohjelman toteuttamisesta eikä hän ole sallinut mnistereidensä ta kepun eduskuntaryhmän ryhtyä repimään auki mitään, minkä Jäätteenmäki oli sopinut. Päinvastoin, Vanhanen on kaikessa tukenut SDP:ta ja puolustanut yhteistä hallitusohjelmaa.
Prosessi osoittaa, että keskustan puolueväen luonne on aika kaksinaamainen. Silloin ei tarvita mitään omien tavoitteiden näkymistä hallituksen työssä, kun kannatus on ylhäällä, mutta kun kannatus laskee, niin aletaaan huutaa "oman linjan" perään, osoitella syyllisiä ja vaatia johdon vaihtumista.
Ikään kuin keskustan puolueväki ei ollenkaan seuraisi politiikan sisältöjä, vaan ainoastaan kannatusprosentteja.
Suurin virhe minun mielestäni tapahtuisi, jos keskusta nyt erottaisi Matti Vanhasen ja vaihtaisi puheenjohtajaansa ja pääministeriään. Suomella on 1.7. alkaen hoidettavanaan EU:n puheenjohtajuus, jossa johdonmukaisuus ja jatkuvuus kärsisivät aika lailla, jos nyt vaihdettaisi EU-politiikan kärkimies. Kyllä Vanhasen minusta pitää saada jatkaa vaalikausi loppuun saakka.
Kevät ja syksy tuo varmasti tullessaan sellaisia poliittisia asiakysymyksiä, joissa Vanhanen ja keskusta pääsevät profiloitumaan ja vaalikampanjoissakin tulee oiva tilaisuus nostaa esiin sellaisia tavoitteita, joiota hallitusohjelmassa ei nyt ole.
Demarit tietysti pyrkivät kaikin keinoin painamaan Vanhasta ja kepua, ja pelottelevat sinipunan mahdollisuudella minkä kerkiävät, mutta siihen ei pidä lannistua. Vanhanen voisi todeta Heinäluomalle yhtä tyynesti kuin Katainenkin, että kolmen suuren puolueen kesken pitää olla kaikki yhteistyömuodot avoimina.
Vasta vaalitulos ja ohjelmalliset tavoitteet ratkaisevat, ketkä muodostavat hallituksen, vaikka tunnusteluja vetääkin vaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja.
Nyt on keskustan aika huomata, että sellainen ei ole demokraattista kansanvaltaa, jossa SDP määrää ketkä saavat olle kenekin kanssa yhteistyössä. heinäluoman suhteen Vanhasen olisi otettava selkeä ja suoraviivainen linja: Nyt tehdään yhteistyötä niin kuin on sovittu, mutta sitten käydään vaalit ja sen jälkeen ei ole olemassa mitään "kassakaappisopimuksia" mihinkään suuntaan eikä keidenkään välillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
näiltä Eniron palstoilta. Joko alat toipua Niinistön häviön aihetttamasta impotenssista naputella 300 kokoomusmainosta vuorokaudessa.
Oletko saanut uudet toimintaohjeet Jaskarilta ja Pihalta. Saitko nostettua kirjoituspalkkiotasi.
Tyhjänpäiväinen omia mietteitä pyörittelevä kilometrikirjoitus vaikka olit ilmoittanut vetäytyväsi. Jokin deja vu tässä...
on hyvä ottaa askel kerrallaan. Jäbä on ollut poissa kokoomuspalstalta jo 24 tuntia. Jos jatko menee yhtä hyvin, on Jäbällä mahdollisuus päästä kuiville myös tällä palstalla.
Jäbällä on tosiaan tapana tehdä noita poistumisilmoituksiaan täällä.
Katsos, jos ei koskaan poistu, ei voi tehdä komeaa paluuta;-)
Ja kukaan ei huomaa, että Jäbä olisi poistunut, jos hän ei tee ilmoitusta aiheesta, koska hän jo melkein samantien on takaisin täällä jakelemassa maksuttomia neuvojaan.
Aivan kuin joku kaipaisi Jäbän neuvoja, varsinkaan pääministeri tai kukaan muukaan poliitikko.
Saati, että he niitä täältä kaiken loan keskeltä lukisivat.
Oletko muuten kuullut sitä, kuinka Jäbä oli joskus ammoin ottanut Sauli Niinistöönkin yhteyttä neuvoakseen Niinistöä?
Sauli Niinistö oli sitten soittanut Jäbälle ja opastanut innokasta mainosmiestä.
Se on ollut Jäbän elämän kohokohta.
Mutta, itseasiassa piti vain kirjoittamani, että Jäbä ei luvannutkaan olla tällä(kään) kertaa poissa kuin siihen saakka, kunnes taas aihe keskustan politiikka antaa syyn paluulle.
Lankian eroilmoitus on minusta hyvä peruste paluulle.
On Jäbä palannut aiemmin heppaisemmillakin perusteilla, oikeastaan poistumatta edes hetkeksi poistumisilmoitustensa jälkeen.
Se on tuo Jäbä sellainen.
Presidentinvaaleissa Jäbän käymä kampanja osoitti hänet pelkäksi kokoomuksen helppoheikiksi, jonka arvoa ei ainakaan minun silmissäni lisää, vaikka hän kertoisi paavin soittaneen hänelle sen jälkeen, kun hän on mailannut paaville maksuttomia neuvojaan..
...näen kehityksen tarpeen ja uskon enemmän siihen kehityssuuntaan, jonka esitän omassa avauksessani (raadantaa, hikeä ja kyyneleitä).
Oletko muuten katsonut sähköpostisi!
Lueppas tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000013750777
Mikä katkera mustasukkaisuus siitä tihkuukaan siksi, kun sovitte täällä kerran treffeistä Jäbän kanssa. Joko Jäbä on moukut tarjonnut?
Mulla lienee joku häikkä palomuuriasetuksissa tms. koska selain ei avaan viestiäsi.
Laittaisitko saman tänne:
[email protected]
... vähemmälle nuo "ilmaiset neuvosi kepulle". Keskusta kyllää osaa hoitaa asiansa ilman sinun jatkuvaa ohjeistusta.
Nyt on tärkeää rakentaa porvaripuolueiden yhteistyötä niin, että suuresti porvarienemmistöisessä maassa olisi porvarillinen hallitus ja vaikkapa presidentti.
Taisin arvostella Jäätteenmäkeä pahasti, kun noin ankarasti minua moitit.
Porvareiden yhteistyölle 2007 eduskuntavaalien jälkeen lienee nyt enemmän mahdollisuuksia kuin on ollut 12 vuoteen.
Minusta oli a-talkissa hauska seurata, miten demarit ovat täysin paniikissa, kun pelkäävät, että heiltä häviää mahdollisuus peluuttaa keskustaa ja kokoomusta toisiaan vastaan.
Lähetin viestini antamallasi uudella osoitteella. Ei toimi sekään, vaan tuli tiedote:
- - -
Postia ei voitu toimittaa perille.
Meddelande har inte levererats.
This Message was undeliverable due to the following reason:
Each of the following recipients was rejected by a remote mail server.
The reasons given by the server are included to help you determine why
each recipient was rejected.
Recipient:
Reason: Service unavailable; Client host [193.229.0.63] blocked using blackholes.myway.com; Your message could not be delivered. See http://blackholes.myway.com/ Error: WS-05
- - -
Kyse oli vaan siitä mahdollisesta tapaamisestamme. Minulle ei sovi enää tällä viikolla, mutta onhan tässä talvea ja kevätkin tulee. Palannemme asiaan sitten, kun sähköpostiyhteys taas toimii!
JKK