VALTA TURMELEE AINA

Vallan negatiiviset vaikutukset sai Halosen kamppanjan aikana todeta useaan otteeseen. Vaalien todellinen teema oli Demarien valta-aseman säilyttäminen ja vain se. Halonen itsekin lipsautti asian eetteriin vaali-iltana, jolloin häneltä kysyttiin jännittääkö kisa häntä. Tällöin hän vastasi, että jännittää enemmän kuin viimeksi, kun tietää mitä on pelissä. Ja paljonhan pelissä oli.
Itse kampanjan aikana Halonen pyrki vain heittelemään ympäripyöreitä mielipiteitä kosiskellakseen mahdollisimman monia äänestäjiä ja välttämään kaikkia konkreettisia mielipiteitä ja toimintaehdotuksia. Mielestäni Galluppeja myötäilevä veivattava posetiivi olisi pystynyt aivan samaan.
Ylimielinen asenne kisaan, meinasi kuitenkin koitua kohtalokkaaksi.
Ensimmäisen kierroksen jälkeen homma oli karata käsistä, vaali oli uhottu hoitaa ekalla kierroksella säästäväisyyden nimissä (tämäkin irvokasta ylimielisyyttä, josta voi rivien välistä lukea, että nämä vaalit ovat heille vain välttämätön muodollisuus).
Homma ei kuitenkaan mennyt ihan näin helposti. Demarien vaaliorganisaatio joutui kiireesti heittämään peliin auktoriteetteja mielipiteiden muokkaamiseksi. Ja sopivia henkilöitä löytyi. SAK:n puheenjohtaja Ihalainen kiikutti kaaderinsa peliin, ylimielisesti kuinkas muutoin, välittämättä pätkääkään siitä, että suurta osaa jäsenistöstä oksetti moinen vaaleihin puuttuminen ja heidän jäsenyytensä käyttäminen presidenttipelissä. Eduskunnan "kunnioitettu" puhemies kantoi myös kortensa kekoon. Piittaamatta pätkääkään aikaisemmista puheistaan ja teoistaan, hän töksäytti kuuluisan NATO-kommenttinsa. Vain vallan turruttama ja ylimielinen henkilö voi toimia noin, koska hän ei enää kaikkivoipaisuudessaan tunne vastuutaan eikä kunnioitustaan sinne mistä on valtansa saanut. Homma meni vielä läpi riittävän suureen osaan kansaa, mutta olen varma, että lähtölaskenta on alkanut. Se on havaittu taatusti myös Demarikabineteissa.