Elämyksiä haluavat

Tavallisin elämys minkä hoitohenkilökunnan edustaja haluaa saada on elämys asiantuntijana olemisesta. Tämä saa ainakin hoitajat kirjoittelemaan sairaskertomuksiin hienoilla sanoilla ja "terävillä huomioilla" varustettuja suoranaisia satuja. Kun sairaskertomukseen on tehty analyysi ( loistavasti ) niin saadaan tyydytys asiantuntijana olemisesta, vaikka koko sairaskertomus saattaa olla sepitettyä keskeisltä osiltaan. Psykiatri saattaa haluta olla viimisen päälle huippuguru alallaan ja se saa hänet vastoin reaalista todellisuutta kirjoittamaan potilaan elämästä seikkoja, jotka leimaavat hänet loppuelämäkseen siten, että normaali pariutuminen ja perheen perustaminen tai työnteko käy mahdottomaksi.

Psykiatri saattaa olla ns. kovan linjan psykiatri. Hän haluaa elämyksiä kovasta vallankäytöstä ja alistamisesta. Niinpä hän joko tulkitsee potilaan kannalta asioita siten että monivuotinen hoitosuhde on tarpeellinen tai suoraan väärentää asioita sairaskertomuksiin, jotta elämys alistamiseta olisi saatu.

Oma lukunsa ovat autuaat nujertajat, jotka mielistelläkseen osastonlääkäriä kirjoittavat sairaskertomuksiin asioita, jotka tukevat vakavan sairauden diagnoosia, mutta nämä "havainnot" ovat täysin sepitettyjä.Autuaaksi heidät tekee se, että he ovat mitä suurimmassa määrin kunnollisia hoitajia.

Sitten on oma lukunsa raivostuminen/kosto-hoidot. Syynä raivostumiseen usein on se, että potilas aivan asiallisesti osoittaa virheitä lääkärin tai hoitajan työssä ja onhan tällaiselle sitten kostettava: Eli poistetaan lomia tai pidetään sairaalassa "sairaudentunnottomana" kuukausia.

Sitten on suorastaan henkisessä kehityksessä jälkenjääneet hoitajat ( jopa lääkärit ). He saattavat kuvitella sairaalan yhdistetyksi tuomioistuin- ja rangaistuslaitokseksi. Heille on kaikki kaikessa esttää hyvän olon tunteet potilaalta koska oppikirjat sanovat että potilailla on ahdistusta ja potilaat ovat "ansainneet kohtalonsa". Ja sitähän on sitten järjestettävä. Jos potilas on saanut esim. lääkäriltä lääkettä, jonka sivuvaikutuksena on euforiaa hetken niin tällainen hoitaja melkein itku kurkussa vaatii ettei niitä lääkkeitä saa käyttää, muuntaen jopa lääkärin ohjeistusta. On totta että euforia on sivuvaikutus, mutta hoitajan reaktio on täysin järjetön ainoana tarkoituksenaan estämään hyvä olo potilaalta, hyvää oloa ei mielisairaalan potilas kertakaikkiaan saa tuntea.

Potilaiden hyväksikäyttö oman urakehityksen pönkittämiseksi ei liene mitenkään harvinaista. Keksitään potilaalle ajatuksia eli laitetaan tälle ajatuksia päähän ja sanoja suuhun ja varsinkin "havainnoidaan potilaan ajatusmaailmaa", joka ilman minkäänlaisia tutkimusmentelmiä on tietysti harhainen ja vaatii vuosien hoidon. Miten ajatusmaailmaa sitten havainnoidaan ? Käydään keskusteluja, joissa puhutaan aivan muusta kuin sitten kirjoitetaan sairaskertomuksiin. Sairaskertomukset ovat täysin vailla loogista yhteyttä käytyihin keskusteluihin nähden.

Sitten tehdään tulkintoja. Psykoottisuutta osoittavia tulkintoja tehdään edellisten väärennösten lisäksi tulkitsemalla väärin potilaan puheita täysin tarkoitushakuisesti. Esim. minulta sairaanhoitaja kysyi mitä tekisit jos sinun henkeäsi uhattaisiin. Vastasin, että kai minun täytyisi jokin ase hankkia. Sairaanhoitaja kirjoitti aiempaan havainnointiinsa sopivasti, että:"Potilas aikoo hankkia aseen". Sitten olinkin jo sairanhoitajan "diagnoosissa" paranoidinen. Todettakoon että on aivan yleistä, että sairaanhoitajat tekevät diagnooseja, mikä on puoskarointia, sillä laki sallii vain lääkäreille diagnoosinteko-oikeuden.

Jos olet vastustanut korkeaa virkamiestä, joka terrorisoi ja menet stressin vuoksi vastaanotolle, niin kohta saat huomata olevasi ensinnäkin syyllinen ja toiseksi mielisaras kun kerran korkeaa virkamiestä vastustit. Tämän sairaanhoitaja kokee turvalliseksi tehdä, koska onhan virkamies aina suojeltu ja hänellä on paljon valtaa...ei siis mitään hätää jos nyt väärentelee sairaskertomuksia. Lopputulos on se, että joudut kovien otteiden kohteeksi eli hoitajien pelinappulaksi jolle on "löydettävä mielisairautta osoittava diagnoosi". Sitten odotetaan esimiehiltä kiitosta.

Todelliset pohjanoteeraukset ovat alkukantaiset henkilökunnan edustajat, jotka näkevät sosialisen elämän kovana taisteluna, jossa päähänpotkijat menestyvät. Niinpä väärinkäytöksillä tunnetaan menestyvänsä eli suoranaisilla väärennöksillä sairaskertomuksiin haetaan menestystä. Saadaan menestymiselämys.

Tällaistakin siis mielisairaanhoito saattaa olla. Tietysti ei pidä yleistää muutamien mätäpaiseiden väärinkäytöksiä, mutta kyllä tällaista esiintyy. Suuri ero on osastohoidolla ja avohoidolla. Avohoidossa potilasta pidetään jopa ihmisenä ja kyllä osastoillakin inhimillistä ja oikeaoppista sekä rehellistä hoitoa saa mutta luvattoman paljon on edellä kuvaamaani toimintaa.

Paljon jäi kirjoittamatta, mutta palailen asiaan sitten joskus.