Windows XP ja pysyviä ohjelmia yhteensä noin 5 Gt. Uusia ohjelmia ei juuri asennella. Konetta ei käytetä netissä. Kiintolevy 40 Gt.
Onko merkittävää eroa koneen toiminnan kannalta onko kovalevy yhtenä tai kahtena osiona kun kovalevylle tallennetaan ja poistetaan dataa (valokuvia)? Kahden osion tapauksessa c-asemaan, jolla siis ohjelmat, ei tallennettaisi mitään vaan d-asemaa käytettäisiin datan varastointiin.
Ja jos kaksi osiota olisi parempi vaihtoehto, mikä olisi minimikoko c-asemalle kun ohjelmat siis vievät 5 Gt?
Onko merkittävää eroa koneen toiminnan kannalta onko kovalevy yhtenä tai kahtena osiona kun kovalevylle tallennetaan ja poistetaan dataa (valokuvia)? Kahden osion tapauksessa c-asemaan, jolla siis ohjelmat, ei tallennettaisi mitään vaan d-asemaa käytettäisiin datan varastointiin.
Ja jos kaksi osiota olisi parempi vaihtoehto, mikä olisi minimikoko c-asemalle kun ohjelmat siis vievät 5 Gt?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei noin pientä 40gt kokoista kiintelolevyä kannata osioida ollenkaan C-osio riittää vallan mainiosti, eikä edes alle 120Gt kiintolevyäkään osointi vain täysin turhaan hidastaa koneen toimintaa!
Jos haluat osioida niin laita C-aseman kooksi 10-20 Gt.
Tuo 40 Gt kiintolevy on kyllä aika pieni, kannattaisi varmaankin hankkia kaveriksi toinen levy (tai vaihto isompaan).
>Onko merkittävää eroa koneen toiminnan kannalta onko kovalevy yhtenä tai kahtena osiona kun kovalevylle tallennetaan ja poistetaan dataa (valokuvia)?<
En ole ainakaan minä huomannut mitään eroa.
ajatuksena vaan oli tuo kiintolevyn defragmentoituminen, että jos sitä tapahtuu sitä enemmän mitä enemmän levylle kirjoitetaan ja taas pyyhitään ja se hidastaisi Windowsia. Mutta taidanpa sitten jättää vain yhden osion.
Kiintolevy kyllä riittää, konetta käytetään lähinnä vain kirjoituskoneena ja digikuvien käsittelyyn/polttoon CD:lle.
Fragmentoituminen = tiedostojen pirstaloituminen.
Defragmentoiti = kuten etuliite kertoo vastakohta edelliselle.
Itse laittaisin kolmeen osaan
- C: 10GB käyttis ja ohjelmat
- D: 38,5GB omat tiedostot
- D: 1,5GB kiinteäkokoiseksi asetettu swappi
Kun käyttis on omalla osiolla niin etuja on:
- pienempi fragmentoituminen
- jos tekee esim Ghostilla imagen niin mahtuu yhdelle DVD:lle tai muutamalle CD:lle tai imagen tallennus D: osioon
- jos pitää käyttis asentaa uudelleen niin omat tiedostot säilyy
saada taas muuttamaan mieleni;)
Kone tulee kaverille, joka itse ei osaa/uskalla edes asentaa Windowsia. Ja haluaisin siitä sellaisen, että se mahdollisimman vähän työllistää meikäläistä jälkeen päin. Onhan se mahdollisen tuhon sattuessa helpointa saada kuntoon imagen avulla kun ohjelmilla on oma osio. Vielä kun siirtää suosikit, sähköpostit ja osoitteiston eri osiolle. Tuo swappi-osiokaan ei liene hullumpi ajatus.
Olet tainnut jämähtää tiedoiltasi ja asenteiltasi 1900-luvulle.
Ei ole mitään järkeä osioida noin pientä kiintolevyä, etenkin kun omat tiedostot saa nykyisin helposti talteen polttamalla eli kopioimalla ne CD-rompulle.
Toista oli vuosia sitten 1900-luvulla kun ei ollut CD-romppuja vaan käytössä oli pelkästään korput joihin ei kovin paljon tietoa edes mahtunut.
Linux käyttää erillistä swap-osiota, tiedetään.
Mikä hyöty windowsissa (ja linuxissa) siitä on?
räpläämistä. Tottakai omista tiedostoista otetaan varmuuskopiot, senhän sanoo järkikin. Mutta kun ne ovat eri osiolla kuin käyttis, ne säilyvät koneella vaikka joutuisi käyttiksen uusimaan tai jopa haluaisi vaihtaa sitä. Tuolla tavoin säästyy romppujen kanssa vekslaamiselta.