Jotain hyvin ihanaa

Huh huh, on ollut kuulkaa jo pidempään melkoisen virittynyt olo. Aamulla herätessä alkaa jo tehdä mieli ja oman sormen kosketus auttaa vain hetkeksi. Olen pienen lapseni kanssa kotona koska hän on (ainakin toistaiseksi) nukkunut kiitettäviä päikkäreitä on jäänyt aikaa omiin haaveisiin. Tässä on tullut pakahtumisen partaalla vierailtua chatti-sivuilla ja etsiskelemässä mukavia kuviakin (jotka muuten ovat harvassa). Mieheni on matkatyössä, eikä meillä hänen harvoilla lomillaan oikein tunnu löytyvän juurikaan halua olla fyysisesti lähekkäin. Muuten viihdymme hyvin yhdessä, mutta seksuaalisuudesta on muodostunut molemmille niin yksityinen asia, ettei siitä juuri yhdessä puhuta. Viimeisten kuukausien aikana olen lähinnä netissä keskustellessani ajautunut usein kanssasisarten kanssa pohtimaan seksuaalisuutta ja sen toteuttamista. Olen myös huomannut että läheisyydestä, rakastelusta ym. keskustelu juuri toisen naisen kanssa on kiihottanut seksuaalisesti HURJASTI. Välillä olen sen uskaltautunut tunnustamaankin keskustellessa ja vastaanotto on ollut lähes aina ihanan positiivista.
Joskus ollaan uskallettu virtuaalisesti kokemaan yhteisiä herkkiä hetkiäkin... Tälläistä vuodatusta tässä ihanien tunteiden hiljaa roihutessa.