Hei! Olen rv 33 3 (LA 20.03) ja odottelen vaaviani yksin, tavallaan..Erosin lapsen isästä jo raskauden alkuvaiheessa, syy eroon ei ollut raskaus vaan ihan muut asiat. Lapsen isän kanssa tulemme hyvin toimeen edelleen ja hän kantaa vastuunsa lapsesta ja on osallistunut hankintoihin erittäin kiitettävästi ja lapsen synnyttyä on tietysti osallisena lapsen kasvatuksessa ja elämässä..Valitettavasti asutaan eri paikkakunnilla, välimatkaa vajaa 100km. Raskaus on edennyt hyvin, ilman suurempia ongelmia, suunnilleen kaikki tarpeellinen on jo hankittu, vaunutkin tilasin tällä viikolla. Sänkyä en ole vielä valmiiksi vaaville laittanut, enkä sairaalakassia pakannut, nekin ois hyvä varmaan kohta laittaa. Jännittää tää "yksin" odottaminen ja se kun synnytys käynnistyy, mitenköhän siitä rumpasta selviää, asustan nyt siis yksin ja arvatenkin synnytys käynnistyy yöllä...Hui! Mites te muut yksinodottajat olette jakselleet ja pärjänneet? Hankinnat tehty? Kertokaahan kuulumisia, keventäisi omaakin mieltä kuulla että on muitakin samassa tilanteessa..
yksinodottajat!
HippaStiina
0274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.