Aurinkokunnassa kymmenen planeettaa?

Että nää nykytason scientistit eivat ole edes pystynneet hiffaamaan kaikkia Aurinkokunnassa viuhahtelevia tosiplaneettojakaan.

Pirustako sen tietään jos yksi on näkymätön, toinen vaihtelee muotoaan, kolmas näkyy - muttei itse asiassa ole olemassakaan - ja tällä tavalla..

Vihreät jätkät vetävät vaan meitä koko ajan alta lipan.
Ollaan sananmukaisesti vaan maan matosia. Right?

agency kirjoitti:

Että nää nykytason scientistit eivat ole edes pystynneet hiffaamaan kaikkia Aurinkokunnassa viuhahtelevia tosiplaneettojakaan.

Pirustako sen tietään jos yksi on näkymätön, toinen vaihtelee muotoaan, kolmas näkyy - muttei itse asiassa ole olemassakaan - ja tällä tavalla..

Vihreät jätkät vetävät vaan meitä koko ajan alta lipan.
Ollaan sananmukaisesti vaan maan matosia. Right?

Lue lisää

Oon ihan samaa mieltä sun kaa! Hemmettiäkö sitä tietää vaihtaako esim. Pluto muotoa ja väriä.

Jeesbox Pallinaama... kirjoitti:

Oon ihan samaa mieltä sun kaa! Hemmettiäkö sitä tietää vaihtaako esim. Pluto muotoa ja väriä.

Kuu-ukot esiin ja sassiin. Kuulla kun on pimeekin puolensa - joka ei ikuna näytä naamaansa meikämaunon pällisteltäväksi.

Viimeisimmät taisi olla niitä NASAN kuu-ukkoja pahaisissa röttelöissään - ja sillon jätkiä taisi kiinnostaa enemmän kysymys, pääseekö yleensä himaan, vaa jäädäkö kuuta kiertämään.

agency kirjoitti:

Kuu-ukot esiin ja sassiin. Kuulla kun on pimeekin puolensa - joka ei ikuna näytä naamaansa meikämaunon pällisteltäväksi.

Viimeisimmät taisi olla niitä NASAN kuu-ukkoja pahaisissa röttelöissään - ja sillon jätkiä taisi kiinnostaa enemmän kysymys, pääseekö yleensä himaan, vaa jäädäkö kuuta kiertämään.

Lue lisää

hienoa ja mahtavaa!! planeettoja on kohtuu reilusti jo meidän galaksissa joten kaikille kun aletaan nimiä antamaan ni saa olla kohtuu suuri sanakirja:) sekä iso mieli:)

jeah! lisää vaan massia avaruuteen sijoitettaviin teleskooppeihin!!

alkaa tää meidän apinalauma jo tökkimään...

Kyseisen planeetan nimi on Xena.

mikko n. kirjoitti:

Kyseisen planeetan nimi on Xena.

Sivun

http://www.gps.caltech.edu/~mbrown/planetlila/

mukaan sillä olisi myös kuu, josta käytetään tällä hetkellä nimitystä Gabrielle. (Pluton ainoan kuun nimi on Kharon).

mikko n. kirjoitti:

Sivun

http://www.gps.caltech.edu/~mbrown/planetlila/

mukaan sillä olisi myös kuu, josta käytetään tällä hetkellä nimitystä Gabrielle. (Pluton ainoan kuun nimi on Kharon).

Lue lisää

Plutolla on kyllä kolme havaittua kuuta, mutta näistä vain yksi on nimetty. Tämän kuun nimi on Charon (ei Kharon).

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2295

mikko n. kirjoitti:

Kyseisen planeetan nimi on Xena.

allan tai feija

nimeksi:) kirjoitti:

hienoa ja mahtavaa!! planeettoja on kohtuu reilusti jo meidän galaksissa joten kaikille kun aletaan nimiä antamaan ni saa olla kohtuu suuri sanakirja:) sekä iso mieli:)

jeah! lisää vaan massia avaruuteen sijoitettaviin teleskooppeihin!!

alkaa tää meidän apinalauma jo tökkimään...

Lue lisää

eiks je

agency kirjoitti:

Että nää nykytason scientistit eivat ole edes pystynneet hiffaamaan kaikkia Aurinkokunnassa viuhahtelevia tosiplaneettojakaan.

Pirustako sen tietään jos yksi on näkymätön, toinen vaihtelee muotoaan, kolmas näkyy - muttei itse asiassa ole olemassakaan - ja tällä tavalla..

Vihreät jätkät vetävät vaan meitä koko ajan alta lipan.
Ollaan sananmukaisesti vaan maan matosia. Right?

Lue lisää

Oho....
"Pirustako sen tietään jos yksi on näkymätön, toinen vaihtelee muotoaan, kolmas näkyy - muttei itse asiassa ole olemassakaan - ja tällä tavalla.."

Ja millähän fysiikan lainalaisuuksilla edelliset onnistuisivat... Joo joo nykyfysiikka ei tiedä kaikkea... tottakai voi tapahtua... fysiikka ja astronomia takalistoista... Siinä näyttää olleen fysiikan / astronomian tieto ja taito suoraan peruskoulun penkiltä. Onneksi sentään meilä on vielä korkeakoulut :) joissa opetetaan asiaa.

A.E. kirjoitti:

Oho....
"Pirustako sen tietään jos yksi on näkymätön, toinen vaihtelee muotoaan, kolmas näkyy - muttei itse asiassa ole olemassakaan - ja tällä tavalla.."

Ja millähän fysiikan lainalaisuuksilla edelliset onnistuisivat... Joo joo nykyfysiikka ei tiedä kaikkea... tottakai voi tapahtua... fysiikka ja astronomia takalistoista... Siinä näyttää olleen fysiikan / astronomian tieto ja taito suoraan peruskoulun penkiltä. Onneksi sentään meilä on vielä korkeakoulut :) joissa opetetaan asiaa.

Lue lisää

Tää maa on täynnä korkeakouluissa istuvia proffia, fyysikoita sun muita persoonia, joiden merkittävin piirre lienee siinä, että luulevat maapallon olevan vieläkin pyöreä.

Joskus pitäis ottaa itseään niskasta kiinni, ja kyseenalaistaa koko tähän saakka kerätty tieto.

Niin tehdään joka hetki modernissa bisneksessä, koska se elää - koska sen on pakko elää.
Ja siinä sivussa rahoittaa kaiken maailman poikkitieteellisiä tutkimuksia.

Mutta ikävustyttävin piirre tässä kenties fakta,
että jos yksityinen rahoitus ikävystyy, se heittää hanat kiinni.

Tämä ei kai ole tieteessä tutkittu totuus - mutta käytännössä takuulla.

Uudet puhurit ovat ovella.
Vanha ja kalkkiintunut äijälauma, joiden kiinnostus tieteeseen on täysin riippuvainen lyhyen tähtäimen voitoista on kohta
haudoissaan - vai voiks elämästä selvitä hengissä?

agency kirjoitti:

Tää maa on täynnä korkeakouluissa istuvia proffia, fyysikoita sun muita persoonia, joiden merkittävin piirre lienee siinä, että luulevat maapallon olevan vieläkin pyöreä.

Joskus pitäis ottaa itseään niskasta kiinni, ja kyseenalaistaa koko tähän saakka kerätty tieto.

Niin tehdään joka hetki modernissa bisneksessä, koska se elää - koska sen on pakko elää.
Ja siinä sivussa rahoittaa kaiken maailman poikkitieteellisiä tutkimuksia.

Mutta ikävustyttävin piirre tässä kenties fakta,
että jos yksityinen rahoitus ikävystyy, se heittää hanat kiinni.

Tämä ei kai ole tieteessä tutkittu totuus - mutta käytännössä takuulla.

Uudet puhurit ovat ovella.
Vanha ja kalkkiintunut äijälauma, joiden kiinnostus tieteeseen on täysin riippuvainen lyhyen tähtäimen voitoista on kohta
haudoissaan - vai voiks elämästä selvitä hengissä?

Lue lisää

Niin että kun tuhansia vuosia vanhat matematiikan lait käyvät tylsiksi niin ihan markkinatalouden ylläpitämiseksi vedetään koko hoito uusiksi. Rokkia se tulee olemaan...

Jos tähän aurinkokuntaan tulisi yksi
ylimääräinen planeetta, kaikki opetukset
ja oppikirjat ko. aiheesta joutuisi
romukoppaan. Siis meille on vuosikymmeniä
opetettu väärin, sitäkö haluat?
En suostu tähän!

Peelo kirjoitti:

Jos tähän aurinkokuntaan tulisi yksi
ylimääräinen planeetta, kaikki opetukset
ja oppikirjat ko. aiheesta joutuisi
romukoppaan. Siis meille on vuosikymmeniä
opetettu väärin, sitäkö haluat?
En suostu tähän!

Lue lisää

Periaatteessa ois hyvä ettei lykittäs mitään uutta tähtitieteeseen eikä mihinkään muuhu tämän hetkinenkin tietotuputus määrä on aika sairaanloinen. Menee muutenkin ihmisen elämästä 40vuotta siihen että opetellaan kaikkea soopaa että voi sanoa itseään älykkääksi... sitten alkaakin jo dementia painamaan :D

mitä sitä korjaamaan kun muutenkin isonvalheen keskellä asutaan ^^ valheita mille on keksitty vain kauniit nimet :)

Peelo kirjoitti:

Jos tähän aurinkokuntaan tulisi yksi
ylimääräinen planeetta, kaikki opetukset
ja oppikirjat ko. aiheesta joutuisi
romukoppaan. Siis meille on vuosikymmeniä
opetettu väärin, sitäkö haluat?
En suostu tähän!

Lue lisää

galaksiin mahtuu aika reilusti pallukaisia:)

jos ei nuppi kestä ni monttukeikka sulle!!

Peelo kirjoitti:

Jos tähän aurinkokuntaan tulisi yksi
ylimääräinen planeetta, kaikki opetukset
ja oppikirjat ko. aiheesta joutuisi
romukoppaan. Siis meille on vuosikymmeniä
opetettu väärin, sitäkö haluat?
En suostu tähän!

Lue lisää

Aikanaan roomalaiskatolinen kirkko ei millään sulattanut oikein mitään uutta tieteellistä tietoa vaan oli jämähtänyt paikoilleen. Näinollen monet saivat maksaa uteliaisuudestaan vapaudellaan tai hengellään, esimerkiksi Galileo Galilei, joka löysi Jupiterin 4 suurinta kuuta kaukoputkella, joutui elinikäiseen kotiarestiin. Meidän on kerta kaikkiaan 2000-luvulla ymmärrettävä, että planeetat kiertävät tähtiä ja että paremmat havainnointimenetelmät muuttavat käsitystämme siitä, montako planeettaa omalla Auringollammekaan on.

ei plutoo saa potkasta pihalle!!!!! se on niin paras!!! kaikkihan ny sen tietää ja muistaa mikki hiiren kautta :D

tää on väärin kirjoitti:

ei plutoo saa potkasta pihalle!!!!! se on niin paras!!! kaikkihan ny sen tietää ja muistaa mikki hiiren kautta :D

galilei calileo tiesi tämän.

Mikä tässä planeetaksi toteamisessa sitten on ideana, onko "planeetta" jotenkin arvokkaampi kuin jokin muu avaruuden kappale, vaikuttaako tähän se, että meille rakas Maa on planeetta? Eikö olisi yksinkertaisinta nimetä mikä tahansa Aurinkoa kiertävä kappale planeetaksi, onhan esim. Jupiterin kuiden määrää "lisätty" huomattavasti viime aikoina? Ei kai keinotekoisesti ole syytä pitää planeettojen määrää pienenä, jotta lista olisi helposti kenen tahansa lueteltavissa? Jos kaikkia Kuiperin vyöhykkeeltä löytyviä kappaleita ei haluta pitää planeettoina, pitäisikö sitten määrittää jokin tarkka kokoraja? Miksi kiertosuunta otetaan huomioon tässä, jos kappale kuitenkin kiertää Aurinkoa, eikö se ole keskeisin planeetalle asetettu kriteeri (mahdollisesti koon kanssa)?

ihmettelevältä kirjoitti:

Mikä tässä planeetaksi toteamisessa sitten on ideana, onko "planeetta" jotenkin arvokkaampi kuin jokin muu avaruuden kappale, vaikuttaako tähän se, että meille rakas Maa on planeetta? Eikö olisi yksinkertaisinta nimetä mikä tahansa Aurinkoa kiertävä kappale planeetaksi, onhan esim. Jupiterin kuiden määrää "lisätty" huomattavasti viime aikoina? Ei kai keinotekoisesti ole syytä pitää planeettojen määrää pienenä, jotta lista olisi helposti kenen tahansa lueteltavissa? Jos kaikkia Kuiperin vyöhykkeeltä löytyviä kappaleita ei haluta pitää planeettoina, pitäisikö sitten määrittää jokin tarkka kokoraja? Miksi kiertosuunta otetaan huomioon tässä, jos kappale kuitenkin kiertää Aurinkoa, eikö se ole keskeisin planeetalle asetettu kriteeri (mahdollisesti koon kanssa)?

Lue lisää

No omasta mielestä tuossa toteamisessa ei ole mitään ideaa. On jokasen oma asia jos haluaa kutsua jotain lohkaretta planeetaksi vai ei. Itseasiassa jo Pluton nimeäminen planeetaksi oli aikoinaan munaus, koska se poikkeaa niin paljon muista.

Planeetta määritellään vain suurehkona tähteä kiertävänä kappaleena. Esim. Jupiterin kuiden kanssa on ollut sama ongelma. Kun tekniikka on kehittyny, havaitaan yhä pienempiä sitä kiertäviä kappaleita ja ongelmaksi tulee kuun määritelmässä koko. On aika merkityksetöntä jos "Xenalle" annetaan tai ollaan antamatta planeetan status.

ihmettelevältä kirjoitti:

Mikä tässä planeetaksi toteamisessa sitten on ideana, onko "planeetta" jotenkin arvokkaampi kuin jokin muu avaruuden kappale, vaikuttaako tähän se, että meille rakas Maa on planeetta? Eikö olisi yksinkertaisinta nimetä mikä tahansa Aurinkoa kiertävä kappale planeetaksi, onhan esim. Jupiterin kuiden määrää "lisätty" huomattavasti viime aikoina? Ei kai keinotekoisesti ole syytä pitää planeettojen määrää pienenä, jotta lista olisi helposti kenen tahansa lueteltavissa? Jos kaikkia Kuiperin vyöhykkeeltä löytyviä kappaleita ei haluta pitää planeettoina, pitäisikö sitten määrittää jokin tarkka kokoraja? Miksi kiertosuunta otetaan huomioon tässä, jos kappale kuitenkin kiertää Aurinkoa, eikö se ole keskeisin planeetalle asetettu kriteeri (mahdollisesti koon kanssa)?

Lue lisää

Oman tähtemme Auringon vaikutus alue heliosfääri on kooltaan noin 150-200 AU:ta (1 AU=noin 150 miljoonaa kilometriä) tältä alueelta löytyy pyörijöitä enemmänkin.

1: Komeetat (esim. Halley, Hale-Bopp) joista lyhytjaksoisilla kestää yhteen kierrokseen alle 200 vuotta ja pitkäjaksoisilla menee helposti miljoona vuottakin.

Komeetoissa on runsaasti jäätä (vetyä), joka alkaa "höyrystyä" kun tämä saapunut riittävän lähelle Aurinkoa. -Tästä siis tuon aurinkotuulen puhaltama pyrstö (pyrstötähti). Ajan kanssa tuo jää kuitenki höyrystyy kokonaan pois jolloin jäljelle jää ASTEROIDI eli pikkuplaneetta.

Näiden kommeettojen lastentarhana on perinteisesti pidetty Oortin pilveä (miljardeja komeetta aihioita) noin 100 AU (,sekä Neptunuksen takana olevaa Kuiperin vyöhykettä).

2:Asteroidi vyöhykkeen kohteet Marssin ja Jupiterin välissä noin 2.15-3.25 AU:n etäisyydellä. Tältä radalla on jo nyt laskettu satojatuhansia "murikoita" . Kilometrin halkaisijaltaan olevia arvioidaan olevan puolisen miljoonaa.

Monet uskovat tämän vyöhykkeen olevan yritys aurinkokunnan kymmeneksi planeetaksi(järjestys numeroltaan tässä olisi siis viides planeetta), jonka Jupiterin raastava vetovoima olisi hajoittanut.

Suurin tunnettu asteroidi on Ceres jonka läpimitta on 950km

Joku puhui aikaisemmin kuista/satelliiteista nämä taas eivät kierrä keskustähteä vaan Planeettaa tai asteroidikuut asteroidia.

MIKSI SIIS PLANEETTOJA TULIS OLLA VAIN KAHDEKSAN!

Aurinkokuntamme alkoi syntyä tähtienvälisestä pölystä noin 5 miljardia vuotta sitten (kenties läheisen supernovan sysäämänä)

Kutistuessaan pöly ja kaasu alkoivat pyöriä samalla kun virtasivat kohden keskiötä.

Kun paine keskellä oli riittävän suuri käynnistyi fuusioreaktio ja prototähti oli syntynyt.

Loppu aines (0.1%) jäi kiertämään prototähteä, joka alkoi muodostamaan kasaumia, joista puolessa miljardissa vuodessa syntyi suunnilleen nykyisen oloiset planeetat.

Sisäosiin jäi kiviplaneetat, koska Auringon lämpösäteily haihdutti kevyet alkuaineet kuten vedyn ja heliumin.

Jupiterin etäisyydelle tultaessa nuoren Auringon lämpösäteily ei riittänyt haihduttamaan vetyä ja Heliumia -tätä keräsivätkin erityisesti Jupiter ja Saturnus.

Jättiplaneetat Uranus ja Neptunus muodostuivat taas jäisistä kappaleista, sekä edelleen vedystä ja heliumista.

Näitä jäisiä kappaleita on edelleen jäljellä Kuiperin-vyöhyke, jonka tunnetuin kappale on siis Pluto.

Aurinkokunnan ulko-osissa muodostui runsaasti harva-aineisia pienkappaleita -Oortin pilvi.

Kansainvälisen tähtitieteilijäunioinin IAU:n onki luvannut tämän vuoden kesällä käytävässä kokouksessa ratkaisevan onko Kuiperin vyöhykkeen suuret kohteet planeettoja vai kenties planetoideja.

Itse uskon ettei planeettoja oteta enää lisää, koska nämä kohteet eivät syntymekanisminsa vuoksi täytä perinteisen planeetan määritelmää.

-Entä Pluto!!! Luulen, että Pluto jää elämään planeettojen listalle historiallisista syistä. Oppikirjoihin on jo nyt lisätty planeetoista puhuttaessa "Pluto poikkeaa edellisistä"

JuudasPastori kirjoitti:

Oman tähtemme Auringon vaikutus alue heliosfääri on kooltaan noin 150-200 AU:ta (1 AU=noin 150 miljoonaa kilometriä) tältä alueelta löytyy pyörijöitä enemmänkin.

1: Komeetat (esim. Halley, Hale-Bopp) joista lyhytjaksoisilla kestää yhteen kierrokseen alle 200 vuotta ja pitkäjaksoisilla menee helposti miljoona vuottakin.

Komeetoissa on runsaasti jäätä (vetyä), joka alkaa "höyrystyä" kun tämä saapunut riittävän lähelle Aurinkoa. -Tästä siis tuon aurinkotuulen puhaltama pyrstö (pyrstötähti). Ajan kanssa tuo jää kuitenki höyrystyy kokonaan pois jolloin jäljelle jää ASTEROIDI eli pikkuplaneetta.

Näiden kommeettojen lastentarhana on perinteisesti pidetty Oortin pilveä (miljardeja komeetta aihioita) noin 100 AU (,sekä Neptunuksen takana olevaa Kuiperin vyöhykettä).

2:Asteroidi vyöhykkeen kohteet Marssin ja Jupiterin välissä noin 2.15-3.25 AU:n etäisyydellä. Tältä radalla on jo nyt laskettu satojatuhansia "murikoita" . Kilometrin halkaisijaltaan olevia arvioidaan olevan puolisen miljoonaa.

Monet uskovat tämän vyöhykkeen olevan yritys aurinkokunnan kymmeneksi planeetaksi(järjestys numeroltaan tässä olisi siis viides planeetta), jonka Jupiterin raastava vetovoima olisi hajoittanut.

Suurin tunnettu asteroidi on Ceres jonka läpimitta on 950km

Joku puhui aikaisemmin kuista/satelliiteista nämä taas eivät kierrä keskustähteä vaan Planeettaa tai asteroidikuut asteroidia.

MIKSI SIIS PLANEETTOJA TULIS OLLA VAIN KAHDEKSAN!

Aurinkokuntamme alkoi syntyä tähtienvälisestä pölystä noin 5 miljardia vuotta sitten (kenties läheisen supernovan sysäämänä)

Kutistuessaan pöly ja kaasu alkoivat pyöriä samalla kun virtasivat kohden keskiötä.

Kun paine keskellä oli riittävän suuri käynnistyi fuusioreaktio ja prototähti oli syntynyt.

Loppu aines (0.1%) jäi kiertämään prototähteä, joka alkoi muodostamaan kasaumia, joista puolessa miljardissa vuodessa syntyi suunnilleen nykyisen oloiset planeetat.

Sisäosiin jäi kiviplaneetat, koska Auringon lämpösäteily haihdutti kevyet alkuaineet kuten vedyn ja heliumin.

Jupiterin etäisyydelle tultaessa nuoren Auringon lämpösäteily ei riittänyt haihduttamaan vetyä ja Heliumia -tätä keräsivätkin erityisesti Jupiter ja Saturnus.

Jättiplaneetat Uranus ja Neptunus muodostuivat taas jäisistä kappaleista, sekä edelleen vedystä ja heliumista.

Näitä jäisiä kappaleita on edelleen jäljellä Kuiperin-vyöhyke, jonka tunnetuin kappale on siis Pluto.

Aurinkokunnan ulko-osissa muodostui runsaasti harva-aineisia pienkappaleita -Oortin pilvi.

Kansainvälisen tähtitieteilijäunioinin IAU:n onki luvannut tämän vuoden kesällä käytävässä kokouksessa ratkaisevan onko Kuiperin vyöhykkeen suuret kohteet planeettoja vai kenties planetoideja.

Itse uskon ettei planeettoja oteta enää lisää, koska nämä kohteet eivät syntymekanisminsa vuoksi täytä perinteisen planeetan määritelmää.

-Entä Pluto!!! Luulen, että Pluto jää elämään planeettojen listalle historiallisista syistä. Oppikirjoihin on jo nyt lisätty planeetoista puhuttaessa "Pluto poikkeaa edellisistä"

Lue lisää

"Aurinkokuntamme alkoi syntyä tähtienvälisestä pölystä noin 5 miljardia vuotta sitten (kenties läheisen supernovan sysäämänä)"

Samaa paskaa mitä nykyään opetetaan (onneksi harvakseltaan), kaikki kuitenkin tietävät, että Jumala on luonut kaiken. Onneksi nämä idiootit ovat vähemmistönä ja tulevat sellaiseksi jäämään.

Pere5231 kirjoitti:

"Aurinkokuntamme alkoi syntyä tähtienvälisestä pölystä noin 5 miljardia vuotta sitten (kenties läheisen supernovan sysäämänä)"

Samaa paskaa mitä nykyään opetetaan (onneksi harvakseltaan), kaikki kuitenkin tietävät, että Jumala on luonut kaiken. Onneksi nämä idiootit ovat vähemmistönä ja tulevat sellaiseksi jäämään.

Lue lisää

Ilman kontrolloijaa syntyy vain kaaos. Kuitenkin planeetat pysyvät täysin määrätyillä radoilla. Jopa tiedemiesten ohjaamat satelliitit ohjautuvat poikkeuksetta ulos kurssista jos niitä ei ohjata. On siksi äärimmäisen typerää väittää, että planeetat sattuivat sattumalta oikeille radoille ja pysyvät tarkalleen radoillaan itsestään. Eiväthän satelliititkaan lennä itsestään maasta erilleen ja sen jälkeen pidä ratojaan. Planeetat liikkuvat jonkun kontrollissa samalla tavoin kuin satelliitit liikkuvat tiedemiesten ohjauksessa.

Joona kirjoitti:

Ilman kontrolloijaa syntyy vain kaaos. Kuitenkin planeetat pysyvät täysin määrätyillä radoilla. Jopa tiedemiesten ohjaamat satelliitit ohjautuvat poikkeuksetta ulos kurssista jos niitä ei ohjata. On siksi äärimmäisen typerää väittää, että planeetat sattuivat sattumalta oikeille radoille ja pysyvät tarkalleen radoillaan itsestään. Eiväthän satelliititkaan lennä itsestään maasta erilleen ja sen jälkeen pidä ratojaan. Planeetat liikkuvat jonkun kontrollissa samalla tavoin kuin satelliitit liikkuvat tiedemiesten ohjauksessa.

Lue lisää

"Planeetat liikkuvat jonkun kontrollissa"

Kyllä!

ja sitä kontrollia kutsutaan paremmalla nimellä PAINOVOIMAKSI

JuudasPastori kirjoitti:

"Planeetat liikkuvat jonkun kontrollissa"

Kyllä!

ja sitä kontrollia kutsutaan paremmalla nimellä PAINOVOIMAKSI

Taidat olla oikea Einstein kun tuon keksit. Ehkä selitän jutun juonen paremmin, niin että tyhmäkin ymmärtää mistä oikein on kysymys.

Kun kappale on toisen kappaleen kiertoradalla, se ei suinkaan pysy tuolla radalla itsestään, vaan oon ikäänkuin veitsen terällä. Joko kappale lähestyy planeettaa tai sitten se pikkuhiljaa loittonee siitä. Tämän takia satelliittien ratoja pitää korjata jos ne halutaan pitää avaruudessa. Ei riitä että satelliitti vain laukaistaan kiertämään maata, vaan rataa oikeaistaan aika ajoin. Lopulta satelliitin annetaan palaa ilmakehässä. Yksikään satelliitti ei kierrä maata ikuisesti itsestään, koska lopulta ne harhautuvat radaltaan.

Kuitenkin planeetat pysyvät täsmälleen määrätyillä radoillaan Auringon ympäri. Niiden rata ei kasva tai supistu. Joku korkeampi voima siis ohjaa niitä ja pitää ne radallaan.

Voit tietysti väittää kivenkovaan, että ne sattuivat sattumalta täsmälleen oikealle radalle ja pysyvät siellä sattumalta. Voitkin kysyä satelliittien suunnittelijoilta, millä todennäköisyydellä avaruuteen sattumanvaraiselle radalle ammuttu satelliitti jää maata kiertävälle radalle ja pitää ratansa edes vuoden. Mahdollisuudet ovat lottovoittoa huomattavasti pienemmät.

Voit kutsua planeetat kiertoradalla pitävää voimaa Jumalaksi tai joksikin muuksi, mutta fakta on että joku korkeampi voima ohjaa niitä ja asetti ne täsmälleen omille radoilleen. Itsestään ja sattumalta tuollaisia asioita ei tapahdu muualla kuin saduissa.

Joona kirjoitti:

Taidat olla oikea Einstein kun tuon keksit. Ehkä selitän jutun juonen paremmin, niin että tyhmäkin ymmärtää mistä oikein on kysymys.

Kun kappale on toisen kappaleen kiertoradalla, se ei suinkaan pysy tuolla radalla itsestään, vaan oon ikäänkuin veitsen terällä. Joko kappale lähestyy planeettaa tai sitten se pikkuhiljaa loittonee siitä. Tämän takia satelliittien ratoja pitää korjata jos ne halutaan pitää avaruudessa. Ei riitä että satelliitti vain laukaistaan kiertämään maata, vaan rataa oikeaistaan aika ajoin. Lopulta satelliitin annetaan palaa ilmakehässä. Yksikään satelliitti ei kierrä maata ikuisesti itsestään, koska lopulta ne harhautuvat radaltaan.

Kuitenkin planeetat pysyvät täsmälleen määrätyillä radoillaan Auringon ympäri. Niiden rata ei kasva tai supistu. Joku korkeampi voima siis ohjaa niitä ja pitää ne radallaan.

Voit tietysti väittää kivenkovaan, että ne sattuivat sattumalta täsmälleen oikealle radalle ja pysyvät siellä sattumalta. Voitkin kysyä satelliittien suunnittelijoilta, millä todennäköisyydellä avaruuteen sattumanvaraiselle radalle ammuttu satelliitti jää maata kiertävälle radalle ja pitää ratansa edes vuoden. Mahdollisuudet ovat lottovoittoa huomattavasti pienemmät.

Voit kutsua planeetat kiertoradalla pitävää voimaa Jumalaksi tai joksikin muuksi, mutta fakta on että joku korkeampi voima ohjaa niitä ja asetti ne täsmälleen omille radoilleen. Itsestään ja sattumalta tuollaisia asioita ei tapahdu muualla kuin saduissa.

Lue lisää

Se "korkeampi voima" on painovoima. Planeetoilla, kuilla ja niin edelleen ei ole mitään "määrättyä" rataa, vaan niiden kiertorata on se, mihin ne ovat muiden kappaleiden painovoiman vaikutuksesta asettuneet. Koska niihin ei vaikuta mikään uusi voima, ne myös radoillaan pysyvät. Satelliitit eivät pysy, koska niihin vaikuttaa läheisen ison kappaleen painovoima: Maan. Jos Aurinkokuntaan tulisi ulkopuolelta jokin riittävän iso kappale, kaikki planeetat vaihtaisivat ratojaan, koska painovoimasuhteet muuttuisivat. Tutustu vaikka komeettoihin: ne tuppaavat suistumaan Aurinkoon. Jos ne osuvat lähelle esimerkiksi Jupiteria, niiden rata muuttuu. Puhdasta matematiikkaa, joonaseni.
Jokainen kappale vaikuttaa jokaiseen muuhun: sinä vedät painollasi puoleesi tuolia, jolla istut, tietokonetta, jota naputat, ja naapurin kissaa. Jotka puolestaan vetävät sinua puoleensa. Vaikutukset vain ovat niin vähäisiä, ettei se tunnu missään.

Joona kirjoitti:

Taidat olla oikea Einstein kun tuon keksit. Ehkä selitän jutun juonen paremmin, niin että tyhmäkin ymmärtää mistä oikein on kysymys.

Kun kappale on toisen kappaleen kiertoradalla, se ei suinkaan pysy tuolla radalla itsestään, vaan oon ikäänkuin veitsen terällä. Joko kappale lähestyy planeettaa tai sitten se pikkuhiljaa loittonee siitä. Tämän takia satelliittien ratoja pitää korjata jos ne halutaan pitää avaruudessa. Ei riitä että satelliitti vain laukaistaan kiertämään maata, vaan rataa oikeaistaan aika ajoin. Lopulta satelliitin annetaan palaa ilmakehässä. Yksikään satelliitti ei kierrä maata ikuisesti itsestään, koska lopulta ne harhautuvat radaltaan.

Kuitenkin planeetat pysyvät täsmälleen määrätyillä radoillaan Auringon ympäri. Niiden rata ei kasva tai supistu. Joku korkeampi voima siis ohjaa niitä ja pitää ne radallaan.

Voit tietysti väittää kivenkovaan, että ne sattuivat sattumalta täsmälleen oikealle radalle ja pysyvät siellä sattumalta. Voitkin kysyä satelliittien suunnittelijoilta, millä todennäköisyydellä avaruuteen sattumanvaraiselle radalle ammuttu satelliitti jää maata kiertävälle radalle ja pitää ratansa edes vuoden. Mahdollisuudet ovat lottovoittoa huomattavasti pienemmät.

Voit kutsua planeetat kiertoradalla pitävää voimaa Jumalaksi tai joksikin muuksi, mutta fakta on että joku korkeampi voima ohjaa niitä ja asetti ne täsmälleen omille radoilleen. Itsestään ja sattumalta tuollaisia asioita ei tapahdu muualla kuin saduissa.

Lue lisää

Einsteinin vuonna 1915 esittämä yleinen suhteellisuusteoria kuvaa, miten massa aiheuttaa ympärillä olevan avaruuden kaareutumisen. Avaruuden kaarevuus puolestaan määrää, miten kappaleet liikkuvat avaruudessa.

Eli ajattele kolmiulotteista avaruutta vaikka sängyn patjana; jossa miestenkuula on aurinko (tekee aika ison kuopan) ja pingispallo maa. Kun pingispallo tipautetaan kuulan viereen se putoaisi sinne, mutta kun pingis pallo pyörii kuulaa ympäri se pysyy radallaan.

Yleinen suhteellisuusteoria on tarkempi painovoimateoria kuin Newtonin teoria. Tunnetuin poikkeama Newtonin ja Einsteinin teorioiden välillä on Merkuriuksen perihelin liikkeessä.

ja lopuksi kato tietosankirjasta geostaattinen rata. Ni eihän se satelliitti sieltä putoakkaan.

Eli se sinun korkeampana voimana pitämäsi fakta on painovoima. Nyt voit tietysti väittää, että painovoima=korkeampivoima kenties itse Jumala on gravitaatio.

Käyttääksemme Yrjö Puskan retoriikkaa, maa tullaan vapauttamaan kahleistaan. Vähän niinkuin napajäätiköihin varastoitunut vesikin.

Minä nyt käsitin ettei tämä ole
maikkarin/subbarin zättikanava, mee
sinne. samoin nuo muutamant murkkuvälimerkein
kirjoittavat.

Pitääkö paskan tulla jo tähtitiede-keskusteluunkin?

Planeetta, joka on niin kaukana auringosta
että valoltakin menee matka- aikaa vuosituhat
ei liene mikään onnela.

Mulle tuli kauhea aavistus että uusi planeetta
voi ehkä aiheuttaa maailmanlopun. Ei itetenkään
nyt heti. Sanomalehden pilailupalstalla sanottiin
että maailmanloppu voi tulla jos kaikki planeetat
asettuvat suoralle linjalle, jolloin painovoimat yhtyvät. Mutta sitä en usko.

Tiesittekö, että Venus kiertää auringon nopeammin
kuin päivässä. Siellä päivä on vuotta pitempi.

hei jätkä saat multa kämpän kuule satamasta. näät kun laivat tulee ja menee ilman sua. joku päivä sitten salamatkustat pois koko kakka suomesta. hieno vene, 5 metriä ja vanha jääkaappipakastinyhdistelmä tuoretavaroille. ota yhteyttä.

kallen paatti ya kirjoitti:

hei jätkä saat multa kämpän kuule satamasta. näät kun laivat tulee ja menee ilman sua. joku päivä sitten salamatkustat pois koko kakka suomesta. hieno vene, 5 metriä ja vanha jääkaappipakastinyhdistelmä tuoretavaroille. ota yhteyttä.

Lue lisää

vaikka pysyy kait ne tuoretavarat kylmät nyt ulkonakin. Enkä kyllä oo jätkä:)

kamu kirjoitti:

vaikka pysyy kait ne tuoretavarat kylmät nyt ulkonakin. Enkä kyllä oo jätkä:)

meillä meni jääkaappi rikki tänään, onneksi on pakkasta niin ei ole mitään hättää :)

"Käsittääkseni planeetan statuksen saadakseen taivaankappaleen kuuluu kiertää jotain tähteä, ja sen painovoiman pitää olla riittävän suuri, jotta se on muotoutunut pallon muotoiseksi."

"Tietysti, jos on olemassa vielä kymmeniä tai jopa satoja, suhteellisen isoja pyöreitä aurinkoa kiertäviä kappaleita, ei ole kovin mielekästä laskea näitä kaikkia planeetoiksi..."

Näin on.

Esimerkiksi Ceres (läpimitta ~1000 km), suurin asteroidi, on pallon muotoinen. Onko Ceres siis planeetta? Pienimmät pallon muotoiset taivaankappaleet ovat n. 400-500 km läpimitaltaan (Mimas, Enceladus) joten arvatenkin Kuiperin vyöhykkeeltä löytyy useita määritelmääsi soveltuvia kappaleita:

Sedna
Quaoar
Xena
Varuna
Orcus
Ixion
2002 UX25
2003 EL61
2005 FY9

Kätevintä olisi kai asettaa Pluton koko alarajaksi planeetan koosta, Plutoa suurempia kappaleita tuskin löytyy kuin muutamia.

nimetön kirjoitti:

"Käsittääkseni planeetan statuksen saadakseen taivaankappaleen kuuluu kiertää jotain tähteä, ja sen painovoiman pitää olla riittävän suuri, jotta se on muotoutunut pallon muotoiseksi."

"Tietysti, jos on olemassa vielä kymmeniä tai jopa satoja, suhteellisen isoja pyöreitä aurinkoa kiertäviä kappaleita, ei ole kovin mielekästä laskea näitä kaikkia planeetoiksi..."

Näin on.

Esimerkiksi Ceres (läpimitta ~1000 km), suurin asteroidi, on pallon muotoinen. Onko Ceres siis planeetta? Pienimmät pallon muotoiset taivaankappaleet ovat n. 400-500 km läpimitaltaan (Mimas, Enceladus) joten arvatenkin Kuiperin vyöhykkeeltä löytyy useita määritelmääsi soveltuvia kappaleita:

Sedna
Quaoar
Xena
Varuna
Orcus
Ixion
2002 UX25
2003 EL61
2005 FY9

Kätevintä olisi kai asettaa Pluton koko alarajaksi planeetan koosta, Plutoa suurempia kappaleita tuskin löytyy kuin muutamia.

Lue lisää

Vaan ihan tutkijoiden määrittelemä.

Näin ollen aurinkokuntaan PITÄISI laskea kuuluvaksi kymmeniä planeettoja.

"Plutoa suurempia kappaleita tuskin löytyy kuin muutamia."

Moni tutkija uskoo, että tulevaisuudessa löydetään tarkempia laitteita käyttämällä jopa Marsin ja Maan kokoisia kappaleita aurinkoa kiertämästä...

Voi olla että vuonna 2500 tiedetään että aurinkokuntaan kuuluu 19 planeettaa, ja silloin naureskellaan vuoden 2006 käsityksille yhdeksästä planeetasta.

UFO kirjoitti:

Vaan ihan tutkijoiden määrittelemä.

Näin ollen aurinkokuntaan PITÄISI laskea kuuluvaksi kymmeniä planeettoja.

"Plutoa suurempia kappaleita tuskin löytyy kuin muutamia."

Moni tutkija uskoo, että tulevaisuudessa löydetään tarkempia laitteita käyttämällä jopa Marsin ja Maan kokoisia kappaleita aurinkoa kiertämästä...

Voi olla että vuonna 2500 tiedetään että aurinkokuntaan kuuluu 19 planeettaa, ja silloin naureskellaan vuoden 2006 käsityksille yhdeksästä planeetasta.

Lue lisää

Tuskin tarvitsee odottaa niin kauaa..Hubblen seuraaja tullee jo löytämään Kuiperin "planeettoja" kuten myös juuri lähtenyt Pluto-luotain!

Tuskin se nyt järkkyy.
Sehän on ollut siellä koko ajan, nyt se vasta löydettiin. Kaikki pyörii samalla lailla, kuin ennenkin

enää plutolaisia mennä suututtamaan!!!!!

lllllllllll kirjoitti:

enää plutolaisia mennä suututtamaan!!!!!

Wanha... täähän on tiedetty jo ajat sitten.

pulivari?

antiikin jumalhahmo.

Vai vitsailitko vain.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pluto_(jumala)

Ei mitään hassuja nimiä..selvästi vaan numeroidaan ja sillä selvä.Eipä tarviis lasten opetella mokomia höpöjä ulkoa.Aurinko =0 jne.
Luulis kyllä olevan noilla parempaakin tekemistä.
Jannut on käyneet jo kauan sitten kuussa mut nyt sit löydedään uusi planeetta vasta..millonhan seuraava..Katos meillähän onkin kaksi kuuta..like starwars.
Jos ei numerot kelpaa niin kai sitä romantiikasta ja rakkaudesta löytis parempia nimiä..Tytöt ainaski oppis helpommin ;)

Nodistance kirjoitti:

Ei mitään hassuja nimiä..selvästi vaan numeroidaan ja sillä selvä.Eipä tarviis lasten opetella mokomia höpöjä ulkoa.Aurinko =0 jne.
Luulis kyllä olevan noilla parempaakin tekemistä.
Jannut on käyneet jo kauan sitten kuussa mut nyt sit löydedään uusi planeetta vasta..millonhan seuraava..Katos meillähän onkin kaksi kuuta..like starwars.
Jos ei numerot kelpaa niin kai sitä romantiikasta ja rakkaudesta löytis parempia nimiä..Tytöt ainaski oppis helpommin ;)

Lue lisää

minkä takia aku ankasta on otettu nimi planeetalle? typerää

Todellankin. Ma jo ihmettelin etteiks tahan oikeesti puututa. Sen nimi on tosiaankin ollut Rupert jo reilut 30 vuotta.

Totta, mäkin luin sen kirjan aiemmin.
Rupert, kaikkea sitä...

Oikeastaan kun miettii että pluto poistettaisi planeettojen joukosta, niin tavallisten ihmisten elämään sillä ei liene vaikutusta; arkipuheessa plutoa sanottaisi yhäkin planeetaksi. Onhan tieteessä muitakin juttuja, joissa maallikot ja tiede ovat erimieltä. Esimerkiksi sana "paino" tarkoittaa eri asioita fyysikolle ja tavalliselle tallaajalle. Pluto siis pois vain planeettojen joukosta, ei sillä ole kuin nostalgista merkitystä. Voisikohan planeetan määritelmää tarkentaa antamalla vaikka jotakin lukuja että kuinka pieni planeetta voi olla? Muita tärkeitä määritelmiä olisi että se kiertää tähteä eikä säteile omaa valoa.

"En tarkoita, että sieltä elämää löytyis"
No, miksi ei? Kun miettii kuinka elämä sai alkunsa, niin on aika todennäköistä että sitä on myös muualla kuin maassa.

on jo tilattu.

En ole koskaan käyttänyt vyötä. Henkselit ovat paljon käytännöllisemmät!

Älä huolehdi, aikanaan laajentuessaan aurinko kyllä poistaa myös Maan planeettojen kirjoista;)