Eikä mikään ihme. Katsokaas noita jälkikäteen rakennettuja yläkansia.
http://www.expressen.se/index.jsp?a=518936
http://www.expressen.se/index.jsp?a=518936
Laiva kaatui!
lupo-loco
308560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
- Missä tuossa jutussa sanotaan, että alus upposi KAATUMISEN seurauksena?
- Missä sanotaan, että yläkannet olisivat jälkikäteen rakennettuja?
Laivojen ulkonäkö pettää monesti. Painopiste on useimmiten todella paljon alempana kuin ulkonäöstä saattaisi päätellä.
Kieltämättä kiikkerän NÄKÖINEN kippo tuossa on kyseessä...
brygga näkyy punaisen raidan alapuolella. Sen yläpuolella oleva osa on rakennettu eri tavalla. Kulmikkaana, ei kaarevana. Kun alus yks`kaks katoaa tutkasta niin todennäköisesti kaatunut.
Pelastuneiden vähäisestä määrästä voi päätellä jotain uppoamisnopeudesta. Ja tästä linkistä näkee laivan historian: http://www.faktaomfartyg.com/boccaccio_1971.htm
Saman varustamon toinen hirvitys upposi viime vuonna: http://www.faktaomfartyg.com/free_enterprise_VI_1972.htm
selvästi sanottuna. Rakennettu lisää (korkeutta) v. 1991
Toki pidin itsekin TODENNÄKÖISENÄ, että tuollainen tötterö on uponnut kaatumalla. Ja ilman muuta omakin silmäni kertoi, etteivät linjat ole aivan alkuperäiset vaan kerroksia on tullut myöhemmin lisää.
Tässä vielä laivan näköisenä:
http://www.faktaomfartyg.com/boccaccio_1971_bild_1.htm
Ilmoitettuihin mittoihin on tullut lisää leveyttä! Alukseen on asennettu "sidosponsorer" eli mitkä lie sivuvakaimet sitten? Itse runkohan ei ole leventynyt.
Korkeuttahan tuolla sivustossa ei sinänsä ole ilmoitettukaan, vaan mitoista on annettu tavalliseen tapaan pituus, leveys ja syväys.
Entisenä merimiehenä en olisi astunut tuon laivan kyytiin. Normaalilaivallakin kun olin Biscajan myrskyssä hirvitti laivan keinunta. Jouduttiin harkitsemaan otetaanko merivettä makeavesitankkeihin painolastiksi, että vakautuisi. Onneksi myrsky vähän rauhoittui. Ahneus ei tunne rajoja...
Punaisella merellä, uhreja n. tuhat... täällä keskustellaan laivan rakenteiden johtaneen onnettomuuteen.Egyptin viranomaisten mukaan alus oli luokitettu ja kunnossa.
Me skandit jotka tiedämme kaiken merenkulusta ja aluksien rakenteista, voisimme pitää hiljaisen hetken tuon trakedian uhreille. Meille kaikkitietäville kuten muistatte on omillakin merialueilla tapahtunut lähes vastaavanlaisia onnettomuuksia.
Amen. Kyllä täällä näyttää löytyvän asiantuntijoita, jotka pelkän nettikuvan perusteella tietävät laivan rakennevirheet. Ja Biskajan tuulissa hirvittää. Ei muuta kuin palkkautumaan Egyptin suuronnettumuustutkintalautakuntaan (mahtuiko yhdelle riville?). Kyllä noita, lähinnä meillä sukellusveneeksi luokiteltavia, puoliupoksissa kiitäviä paatteja näki jatkuvasti Lähi- ja Kaukoidässä. Tämä kuitenkin lienee ollut sikäläisen mittapuun mukaan suhteellisen "hyvä alus". Tutkinta aikanaan tuonee jotain selviyttä asiaan, tai sitten ei. Tällä listalla tutkintaa suorittaa varmaan armottoman pätevä asiantuntijaraati.
katselin kuvista minäkin, suorastaan sanottuna ensimmäinen reaktio oli että mitä helvettiä...
Onkohan siinä oltu ihan ajan tasalla vakavuuksien suhteen kun noita on innoissaan rakenneltu?
Tuli mieleen tämä Trans-euroopan ongelmatkin, aikoinaan kun siihen päätettiin uutena lisätä vielä yksi kansi...ja sinne uima-allaskin vielä.
Altaan täyttö aiheuttikin sitten aikanaan ongelmia...
Eli Translubecaa.
Olisin melkein vetoa lyönyt että kaatunut laiva on entinen Ruotsinlaiva, mutta eipä ollutkaan. Onko linkkiä mistä voi katsella entisten Ruotsinlaivojen historiaa. Kreikan saaristossa johonkin niihin törmännyt mutta sielläkin nykyään uudempaa kalustoa.
Mistään kattavasta ruotsinlauttojen listasta en tiedä, mutta yksi seilaa varmuudella väliä Kypros-Egypti. Oli jotenkin hauskaa nousta laivaan Kyprokselta ja huomata että kaikki varoituskyltit laivalla oli kirjoitettu suomeksi ja ruotsiksi. Ei ollu jaksettu vaihtaa...
Kiitos korjauksesta, Translubecahan se mielessä oli.
Eikös tuo näytä paremminkin majakka-alukselta tai joltain? Ei kai tuollainen kelluva pilvenpiirtäjä ole ajoon tarkoitettukaan?
Alus oli selkeästi jälkeenpäin korotettu, ja nopea häviäminen tukee oletusta, että alus kaatui. Ei olisi ensimmäinen kerta merenkulun historiassa kun aluksen alkuperäisten valavuuslaskelmien jälkeen tehdään taloudellisten syiden vuoksi kapasiteettia lisääviä rakennemuutoksia, kuten korotuksia tai pidennyksia, joiden johdosta merenkulkuominaisuudet ääriolosuhteissa heikkenevät, erityisesti silloin, jos alus saa pienenkin määrän vettä sisäänsä. (Rakennemuutos saattoi käydä kohtalokkaaksi myös eräälle Itämerellä uponneelle matkustaja-autolautalle, jossa oli edelliseen laivasarjaan nähden pidennetty runko). Tässä nyt sattuneessa tapauksessa on sanomattakin selvää, että ylärakenteiden lisäys vaikuttaa aluksen metasentriin (alkuvaihtokeskuskorkeuteen) vakautta heikentävästi, ja kun kyljen tuulipinta kaksinkertaistetaan, niin syy ja seuraus voivat olla tuhoisat. Harmi vaan, että yleensä maalla ollaan viisaita kun merellä sattuu vahinko. Oli miten tahansa, niin rauha työssään henkensä menettäneiden merimiesten sieluille...
...mutta menehtyneistä matkustajista ei ole niin lukua.
Tuulipinta-ala merellä ja tuulessa vain vakauttaa alusta. Ainoastaan satamamanövereissä siitä on kovasti haittaa.
Mutta tuo "rumilus", joka oli alunperin Italialainen kaunotar. Rakennettu 1971 ja Italiassa myöhemmin uusittu ja eurooppalaiset sertifikaatit saaneena, myyty Egyptiin ja sielä viranomaisten hyväksymänä pitkään toiminut reittiliikenteessä.Myös aluksen 4 - 5 sisaralusta on kaikki uudistettu samalla kaavalla. Yksi niistä upposi yhteentörmäyksen seurauksesta n.vuosi sitten.Se,että alus oli ruman näköinen,ei aiheuttanut tuota onnetomuutta.
Mahdolliset syy selvinnevät nyöhemmin,mutta noilla vesillä yleensä usko johdatukseen on aika suuri.
Kirjoitit: "Tuulipinta-ala merellä ja tuulessa vain vakauttaa alusta."
Nähtävästi olet saanut oppisi luennolla ja ajattelu on jäänyt siihen (ei harvinaista merenkulun opetuksessa ainakaan). Mietis nyt. Konetuvassa tulipalo. Koneet sanoo poks. Paatti sanoo seis. Mikäli yhtään ymmärrät tekniikasta/olet seilannut maailman merillä, ymmärrät paatin kääntyvän poikittain tuuleen, eikö?
Silloin suurempi tuulipinta-ala TAKUULLA lisää paatin kallistumista, jopa KAATUMISEEN saakka, eikö niin, spede?
Oli selitys....Sen kummemin kaavoihin puuttumatta voidaan todeta että tuulta ei tavata käyttää laivoissa vakauttavana tekijänä.
Ajatusleikkinä kuitenkin voisi ihmetellä että jos näin olisi niin laivanhan kuuluisi tavallaan olla ylivakaa tyynessä....ja se ei skenaariona ole kovinkaan haluttava.
Mutta asiaan...tällä laivalla oli tietojen mukaan tulipalo, useita tunteja jopa...ja jos se tosiaan on autokannella ollut niin nyt kun yhdistetään mahdollisella sammutusyrityksella aikaansaatu vapaa nestepinta,aluksen korkeus ja siihen liittyen mahdollinen vakavuusongelma sekä mahdollinen pumppujen/spyykattien tehottomuus, niin aletaan pääsemään katastrofin alkulähteille...
Hove to. Kaikki laivat korkella taikka matalalla suojalaidalla joutuvat joskus kovissa sääolosuhteissa ajamaan Hove to, Taisin sanoen panemaan piihin. Laivat olisivat jo vuosistaja sitten jättäytyneet altiikksi sivutaiselle merelle ja tuulle, jos sellainen menettely olisi osotautunut turvalisemaksi. Kun tuuli, aalot ja massa sattuvat rytmittymään ja resonoimaan aikealla tavalla ei tarvitse mitään hirmumyrkyä upottamaan laivaa. Huono tuuri riittää.
Ei ollut ensimäinen laiva jonka palopumput ja automaattinen springr systeemi on kaatanut. Viimeksi tapahtuin näin Indoneesiassa, sikäli kun nyt muistan.
Mä käsitin että palo olisi ollut koneessa ja että sammutusvedet olis alkaneet tulvimaan autokannelle. Siinä vaiheessa mä kyllä antaisin palaa ja evakuoisin, olisi ehkä enemmän peliaikaa. Käsittääkseni palopumppujen teho ei saisi ylittää tyhjennyspumppujen tehoa? Näin maista katsoen olisi tietenkin pitänyt reagoida veden nousuun ennen autokantta ja himmailla palopumppuja.
autokannella kaataa laivan ilman ylimääräistä tötteröäkin, ilma tuultakin. Laiva oli luokiteltu varmastikin Egyptiläisten normejen perusteella, samoin kuin hälytyskeskuskin. Irlantilaiset kylläkin olivat kuulleet avun pyynnön.
Se oli luokitettu RINA:ssa, italialaisessa laitoksessa,josta Suomessa on vain hämärä käsitys, joka riittääkin hyvin- parempaa ei tarvitse ollakaan.
On RINA:n "siiven suojassa"
Tarkkoja tietoja meillä kenelläkään tuskin on tuosta kyseisestä katastrofista. Spekulointi luokitusfirman luotettavuudesta ei auta asiassa yhtään. Jos vedotaan johonkin luokituslaitosta vastaan nostettuihin aiempiin syytteisiin,sekään ei kerro meille loppujen lopuksi mitään. Tällaisia oikeudenkäyntejä käydään varmaan usein, jostainhan syntipukki yritetään löytää. Aiemmin totesin, että tällä foorumilla löytyy asiantuntijoita joka hommaan. Sorrun nyt itsekin arvuuttelemaan asioita. Tähänastisten tietojen mukaan autokannella oli tulipalo, jota sammutettiin. Laiva jatkoi matkaansa kääntymättä lähimpään satamaan. Laiva kaatui ja upposi. Upottiko sammutusveden määrä autokannella laivan. Eikö miehistö/Päällystö varmistanut, että käytetty sammutusvesi saatiin poistettua kannelta. Eikö kenellekään laivan henkilökunnasta pälkähtänyt päähän, että onnettomuusriski oli melkoinen. Vai oliko onnettomuuteen vaikuttavia tekijöitä muitakin. Missähän laivan päällikkö "Master" lienee nykyään. Kalojen ruokana vai estynyt saapumasta paikalle. Kysymyksiä riittää joten kysellään.
Tarkoitin tuolla veden määrällä sitä kriittistä määrää, joka laivan keinuessa/tehdessä jyrkän käännöksen siirtyy laivan toiselle puolelle ja siellä pysyessään aiheuttaa potentiaalisen kaatumisvaaran. Laivan kaijassa ollessa autokannelle kai voidaan pumpata melkoinen määrä vettä.
Ns scupperit pitäisi löytyä autokannelta joilla saadaan vesi pois sieltä,tässä tapauksessa sammutus/sprinkler vesi.Oudolta tuntuu jos laivaa ei ole pysäytetty tuon palon sammutuksen ajaksi.
Periaatteessa tuleva vesi ei saisi ylittää poistuvan veden määrä.Ainakin ns lohko kerraallaan sammutusperiaate pitäisi olla mahdollista-siis jos föörissä on palo ei ahteriin ajeta vettä,ainoastaan seuraavva lohkoa voisi käyttää jäähdytys tarkoitukseen.
Ei spekuloidakaan, mutta jokainen luokituslaitos on yhtä hyvä, kuin sen fyysisen tarkastuksen tekevän henkilön vaatimustaso- tai jopa moraali. Sanotaan vaikka niin, että pohjoismaisen ja etelän laitosten - varsinkin kansallisten, välillä saattaa olla käytännössä valtavia eroja. Jonkin 20-30 vuotta vanhan laivan kohdalla on "oikean" laitoksen valinta tärkeä tekijä; se on käytännössä nähty ja koettu.
Kyllä siitä R.I.N.A sta on suomalaisilla aikalaillakin kokemuksia. Muunmuassa viimeisimmät Helsingissä rakennetut sekä Costan, että Carnivalin alukset (6 kpl) olivat italialaisten luokittamia. Eikä heidän käytäntönsä niin vallan valtavasti poikkea muista. Kaikilla Euroopassa kuitenkin on samat sitovat säännöt. vrt IMO, SOLAS, MED