Suunnitelma maailman pelastamiseksi
julkaistu Pohjolan Sanomissa ja Koillissanomissa
Euroopan parlamentissa esiteltiin kuluneella viikolla World Watch -instituutin entisen johtajan Lester R. Brownin kirjoittama teos "Plan B 2.0" (Suunnitelma B 2.0), jossa hän esittelee ajatuksiaan maapallon ja ihmiskunnan pelastamiseksi. Teos on uusittu ja laajennettu painos kolme vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta.
Brown kuvasi esittelytilaisuudessa havainnollisesti, kuinka maailmantalouden muutokset vaikuttavat vähitellen meidän kaikkien elämään. Kiinan ja nykyään myös Intian nopea talouskasvu johtaa siihen, että raaka-aineiden kulutus ja ympäristöongelmat kasvavat nopeasti. Tähän vaikuttaa ennen muuta autoistuminen.
Kiinan ja Intian näköpiirissä oleva kehitys osoittaa, että länsimaiden nykyistä elämäntapaa ei ole mahdollista näissä maissa toteuttaa - luonnonvarat eivät tähän riitä eikä elinympäristömme tätä kestä. Toisaalta emme voi lähteä siitä, että pyrkisimme estämään muita seuraamasta Yhdysvaltain ja Euroopan esimerkkiä. Syvällinen muutos on väistämätön koko maailmassa, ja se tulee markkinavoimien vauhdittamana.
Niukkuus energiasta on jo johtanut hintojen nousuun. Paluuta alhaisempiin hintoihin ei näytä olevan. Kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet, on kaikkialla ryhdytty korvaamaan öljypohjaisia polttoaineita bioperäisillä.
Sekä polttoainealkoholia että biodieseliä tuotetaan paljolti raaka-aineista, joita muutoin voitaisiin käyttää kotieläinten rehuna tai suoraan ihmisravinnoksi. Kilpailu näiden raaka-aineiden ravinto- ja polttoainekäytön välillä uhkaa nostaa ruuan hinnan niin korkealle, ettei maailman köyhimmillä ole varaa sitä ostaa. Sama vaikutus on sillä, että peltoa siirtyy ruuan tuotannosta energiakasvien kasvattamiseen.
Siirtyminen biopolttoaineisiin on ympäristön kannalta myönteistä, ja tätä kehitystä on pyrittävä vauhdittamaan. Yleensäkin on suosittava siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Niiden kannattavuus on parantunut öljyn kallistumisen myötä. Brownin mukaan energiatalouden uudelleen suuntaamiseksi tarvitaan kuitenkin lisäksi veroratkaisuja.
Mauri Pekkarinen on oikealla tiellä, kun hän pyrkii edistämään siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Samaa näkyy nyt esittävän myös hallituskumppani RKP:n työryhmä. Suomessahan on rikkaat uusiutuvat luonnonvarat ja myös peltoa enemmän kuin ruuantuotantoon tarvitsemme.
Toisaalta maailmassa on varauduttava tähänastista laajamittaisempaan toimintaan köyhyyden poistamiseksi. Tämä on mahdollista, jos poliittista tahtoa riittää.
Markkinavoimat huolehtivat välttämättömästä muutoksesta vain osittain. Lisäksi tarvitaan ilmastonmuutossopimuksen kaltaisia kansainvälisiä järjestelyjä, joiden avulla ihmisen taloutta sopeutetaan luonnon talouteen.
Brownin kirjassa on mielestäni yksi suuri puute: siinä sivuutetaan lähes tyystin tarve hillitä suurten kaupunkien kasvua etenkin kehitysmaissa. Teoksessa todetaan, että näköpiirissä oleva noin 3 miljardin suuruinen väestönlisäys suuntautuu ennen muuta kehitysmaiden kaupunkeihin. Brown mainitsee vain ohimennen tarpeen hillitä muuttoliikettä maaseudulta suurkaupunkeihin.
Aluepolitiikka on kuitenkin keskeinen keino luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Uusiutuvien luonnonvarojen hoitamiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan elinvoimaista maaseutuasutusta. Toisaalta kaupunkien ruoka-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen on helpompaa silloin kun ne ovat kohtuullisen kokoisia. Pienemmissä kaupungeissa ihmisille voidaan tarjota paremmat elinolot kuin suurimmissa keskuksissa.
Viime kädessä luonnontaloudellisesti kestävään kehitykseen siirtyminen edellyttää arvojen syvällistä muutosta: aineellisia arvoja korostavasta kulutuskulttuurista on siirryttävä henkisiä arvoja ja yhteisöllisyyttä painottavaan elämäntapaan ja politiikkaan...
http://www.vayrynen.com/
julkaistu Pohjolan Sanomissa ja Koillissanomissa
Euroopan parlamentissa esiteltiin kuluneella viikolla World Watch -instituutin entisen johtajan Lester R. Brownin kirjoittama teos "Plan B 2.0" (Suunnitelma B 2.0), jossa hän esittelee ajatuksiaan maapallon ja ihmiskunnan pelastamiseksi. Teos on uusittu ja laajennettu painos kolme vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta.
Brown kuvasi esittelytilaisuudessa havainnollisesti, kuinka maailmantalouden muutokset vaikuttavat vähitellen meidän kaikkien elämään. Kiinan ja nykyään myös Intian nopea talouskasvu johtaa siihen, että raaka-aineiden kulutus ja ympäristöongelmat kasvavat nopeasti. Tähän vaikuttaa ennen muuta autoistuminen.
Kiinan ja Intian näköpiirissä oleva kehitys osoittaa, että länsimaiden nykyistä elämäntapaa ei ole mahdollista näissä maissa toteuttaa - luonnonvarat eivät tähän riitä eikä elinympäristömme tätä kestä. Toisaalta emme voi lähteä siitä, että pyrkisimme estämään muita seuraamasta Yhdysvaltain ja Euroopan esimerkkiä. Syvällinen muutos on väistämätön koko maailmassa, ja se tulee markkinavoimien vauhdittamana.
Niukkuus energiasta on jo johtanut hintojen nousuun. Paluuta alhaisempiin hintoihin ei näytä olevan. Kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet, on kaikkialla ryhdytty korvaamaan öljypohjaisia polttoaineita bioperäisillä.
Sekä polttoainealkoholia että biodieseliä tuotetaan paljolti raaka-aineista, joita muutoin voitaisiin käyttää kotieläinten rehuna tai suoraan ihmisravinnoksi. Kilpailu näiden raaka-aineiden ravinto- ja polttoainekäytön välillä uhkaa nostaa ruuan hinnan niin korkealle, ettei maailman köyhimmillä ole varaa sitä ostaa. Sama vaikutus on sillä, että peltoa siirtyy ruuan tuotannosta energiakasvien kasvattamiseen.
Siirtyminen biopolttoaineisiin on ympäristön kannalta myönteistä, ja tätä kehitystä on pyrittävä vauhdittamaan. Yleensäkin on suosittava siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Niiden kannattavuus on parantunut öljyn kallistumisen myötä. Brownin mukaan energiatalouden uudelleen suuntaamiseksi tarvitaan kuitenkin lisäksi veroratkaisuja.
Mauri Pekkarinen on oikealla tiellä, kun hän pyrkii edistämään siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Samaa näkyy nyt esittävän myös hallituskumppani RKP:n työryhmä. Suomessahan on rikkaat uusiutuvat luonnonvarat ja myös peltoa enemmän kuin ruuantuotantoon tarvitsemme.
Toisaalta maailmassa on varauduttava tähänastista laajamittaisempaan toimintaan köyhyyden poistamiseksi. Tämä on mahdollista, jos poliittista tahtoa riittää.
Markkinavoimat huolehtivat välttämättömästä muutoksesta vain osittain. Lisäksi tarvitaan ilmastonmuutossopimuksen kaltaisia kansainvälisiä järjestelyjä, joiden avulla ihmisen taloutta sopeutetaan luonnon talouteen.
Brownin kirjassa on mielestäni yksi suuri puute: siinä sivuutetaan lähes tyystin tarve hillitä suurten kaupunkien kasvua etenkin kehitysmaissa. Teoksessa todetaan, että näköpiirissä oleva noin 3 miljardin suuruinen väestönlisäys suuntautuu ennen muuta kehitysmaiden kaupunkeihin. Brown mainitsee vain ohimennen tarpeen hillitä muuttoliikettä maaseudulta suurkaupunkeihin.
Aluepolitiikka on kuitenkin keskeinen keino luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Uusiutuvien luonnonvarojen hoitamiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan elinvoimaista maaseutuasutusta. Toisaalta kaupunkien ruoka-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen on helpompaa silloin kun ne ovat kohtuullisen kokoisia. Pienemmissä kaupungeissa ihmisille voidaan tarjota paremmat elinolot kuin suurimmissa keskuksissa.
Viime kädessä luonnontaloudellisesti kestävään kehitykseen siirtyminen edellyttää arvojen syvällistä muutosta: aineellisia arvoja korostavasta kulutuskulttuurista on siirryttävä henkisiä arvoja ja yhteisöllisyyttä painottavaan elämäntapaan ja politiikkaan...
http://www.vayrynen.com/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.