Hallitus & Halonen samoilla linjoilla

HALLITUS SAI JUURI HALUAMANSA PERUSTUSLAINMUUTOSESITYKSEN

Poliittinen päätöksenteko on käänteissään joskus hämmästyttävän kerkeä.

Kymmenisen kuukautta sitten suurimpien puolueiden johtajat sopivat, ettei tasavallan presidentin valtaoikeuksiin kajota ainakaan ennen vuotta 2012. He halusivat jäädyttää pyrkimykset presidentin aseman heikentämistä yli sen, mitä vuoden 2000 perustuslaissa oli jo tehty.

Nyt vireillä on kuitenkin lakimuutos, jolla presidentin valtaa päinvastoin lisätään.

Keskustan Matti Vanhanen, kokoomuksen Jyrki Katainen ja Sdp:n edellinen puheenjohtaja Paavo Lipponen päättivät yksissä tuumin lopettaa sitkeänä jatkuneen spekuloinnin presidentinvallan lisäsupistuksista. Parlamentaarisesti epäpyhällä välipuheella oli tarkoitus myös varmistaa, ettei asia jää häiritsemään vaalien ehdokasasettelua, eikä seuraavan presidentin kuusivuotiskautta.

Joulun edellä, vaalikamppailun jo päästyä vauhtiin aihe nousi kuitenkin ponkaisten esille. Kriisinhallintalaista syntyi kriisinpoikanen, jonka hallitus ratkaisi vetämällä eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäämän esityksen pois ja panemalla valmisteluun uuden.

Oikeusministeriön työryhmä teki työtä käskettyä. Se tuotti pika pikaa juuri sellaisen ehdotuksen kuin hallitus tarkkaan rajatulla toimeksiannolla halusi.

Työryhmän resepti on yksinkertainen. Nykyisen perustuslain 93. pykälään lisätään uusi, kolmas momentti, jonka mukaan "Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä eduskunnan käsiteltyä asiaa".

Lisäys antaa presidentille viimeisen sanan operaatioihin osallistumisessa. Puolustusvoimien ylipäällikön roolin kannalta määrittely vaikuttaa selkeältä. Siitä työryhmän mukaan ei kuitenkaan ole kyse, vaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvasta päätöksenteosta. Eli pöydällä on jälleen rajankäynti EU-jäsenyyteen liittyvissä toimivaltasuhteissa.

Ratkaisut kriisinhallinnan operaatioista tehdään EU:n neuvostossa, jossa Suomea edustaa hallituksen asianomainen ministeri. Minkälaisiin käytännön ristiriitoihin joudutaan, jos presidentti ja hallitus ajautuvat eri linjoille näiden päätösten toimeenpanossa.

Useimmat työryhmän kuulemista asiantuntijoista suhtautuivat penseästi perustuslain muuttamiseen. Heidän mielestään päätösvaltaongelma tulisi ratkaista mieluummin poikkeuslakimenettelyllä. Molemmat vaativat taakseen viiden kuudesosan eduskuntaenemmistön, jos ja kun ne halutaan saada kiireellisinä voimaan jo tällä vaalikaudella.

Käsitteellä poikkeuslaki on historiallisista syistä suomalaisten korvissa ikävä kaiku. Tässä tilanteessa siihen turvautuminen olisi kuitenkin pienempi paha kuin juuri suurella vaivalla uudistetun perustuslain näpelöiminen akuutin poliittisen tarpeen tähden.

Määräaikaisella kriisinhallinnan poikkeuslailla pärjättäisiin Tarja Halosen toisen presidenttikauden loppuun. Näin jäisi aikaa valmistella kunnolla ja kaikessa rauhassa niitä perustuslain muutoksia, joilla parlamentarismia Suomessa edelleen vahvistetaan.

Julkaistu 4.2.2006 3:06:34
-------------------------------------------------
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2006-02-04;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;6:1:0:0:0,104:8:356896,1:0:0:0:0:0: