Mutta menetin mahdollisuuteni edetä finaaliin, koska jännitin ihan hirveästi sitä tilannetta kun tuomaristo istui pöydän ääressä minua tarkkaillen. Olin siis aivan tönkkönä, vaikka tuomarit olivat ystävällisiä - toisin kuin esim. jossakin Idolsissa.
Kun minulta kysyttiin englannin kielellä tulevaisuuden suunnitelmiani, vatsassani alkoi vääntää ja minulta pääsi kammottava pieru. Yskäisin sen jälkeen ja luulen, että kukaan tuomareista ei olisi sitä edes kuullut. Mutta sitten huoneessa alkoi haista. Kauhukseni huomasin, että olinkin päästänyt ns. märän pierun. Paska alkoi valua uimapuvun reunan alta pitkin reisiäni ruskeana vanana ja olin kuolla häpeästä.
Onneksi tuomarit olivat inhimillisiä. Joku heitti minulle paperinenäliinan. Sitten kun piti kertoa jotakin vapaamuotoisesti itsestään, minä tulin niin huonovointiseksi, että minulta pääsi oksennus. En voinut sille mitään. Pahinta tilanteessa oli se, että olin lähellä tuomaripöytää ja oksennukseni lensi erään naistuomarin syvästä kaula-aukosta sisään. Olin kauhuissani. En tiennyt mitä olisin tehnyt ja minulla oli edelleen paskainen paperinenäliina kädessäni ja tein kolmannen mokan: työnsin paskaisen paperinenäliinan naistuomarin rintavakoon pyyhkiäkseni oksennuseni pois ja se oli liikaa tuomaristolle.
En enää koskaan osallistu kisaan mukaan. Minulle tuo päivä oli häpeällisin muistoni elämäni varrelta. Tästä on aikaa jo 10 vuotta.
Kun minulta kysyttiin englannin kielellä tulevaisuuden suunnitelmiani, vatsassani alkoi vääntää ja minulta pääsi kammottava pieru. Yskäisin sen jälkeen ja luulen, että kukaan tuomareista ei olisi sitä edes kuullut. Mutta sitten huoneessa alkoi haista. Kauhukseni huomasin, että olinkin päästänyt ns. märän pierun. Paska alkoi valua uimapuvun reunan alta pitkin reisiäni ruskeana vanana ja olin kuolla häpeästä.
Onneksi tuomarit olivat inhimillisiä. Joku heitti minulle paperinenäliinan. Sitten kun piti kertoa jotakin vapaamuotoisesti itsestään, minä tulin niin huonovointiseksi, että minulta pääsi oksennus. En voinut sille mitään. Pahinta tilanteessa oli se, että olin lähellä tuomaripöytää ja oksennukseni lensi erään naistuomarin syvästä kaula-aukosta sisään. Olin kauhuissani. En tiennyt mitä olisin tehnyt ja minulla oli edelleen paskainen paperinenäliina kädessäni ja tein kolmannen mokan: työnsin paskaisen paperinenäliinan naistuomarin rintavakoon pyyhkiäkseni oksennuseni pois ja se oli liikaa tuomaristolle.
En enää koskaan osallistu kisaan mukaan. Minulle tuo päivä oli häpeällisin muistoni elämäni varrelta. Tästä on aikaa jo 10 vuotta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
! HALVAT HUVIT !
toi kuulosti niin epätodelliselta mut periaattes voishan noinki käydä.Onko oikeesti totta?
Minä vuonna ja missä
en usko tuota todeksi... herrantähden!! jos paska tulee housuun, niin kyllä siinä pitäisi vessaan päästää.. ei kukaan mitään nenäliinoja antaisi ja käskisi pyyhkiä! miettikää nyt vähän.
Älkää nyt edes viittikö miettiä jonkun perverssin naurettavaa kirjoitusta.